Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Milloin luulet, että meillä herätään siihen, että maailman parhaiden tiedemiesten mukaan tehokkain ja halvin keino vastustaa ilmastonmuutosta on istuttaa puita?

Kun aika on
07.10.2019 |

Eikö jo olisi aika vain onko vaan kivampi moralisoida ja ahdistua sekä syyttää muita?

Taksvärkkipäivät puidenistutuspäiviksi tästedes.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka tuollaista on väittänyt? Itse olen kuullut ja lukenut johtavien tutkijoiden olevan sitä mieltä, että nyt tarvitaan kaikkia keinoja. Puiden istuttamista sinne missä niitä ei kasva (ei siis ole hyvä keino Suomessa) ja ruokailutapojen muuttaminen ja liikeenteen päästö - kaikkia tarvitaan.

Vierailija
2/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmeen vähän tuo on saanut uutisointia, vaikka on tutkittu fakta.

Suomessahan on asiat aika hyvin sen suhteen, monissa muissa maissa olisi hirveästi parannettavaa.

Amazonin ja Afrikan tulipalot ovat valtaisa katastrofi siinä mielessä myös. Mutta meillä vaan tuijotetaan detaljeja eikä nähdä kokonaiskuvaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
4/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua on ihmetyttänyt, miksi ei puhuta enempää VEDEN- ja SÄHKÖNSÄÄSTÖSTÄ.

Kumpaakin kulutetaan liikaa (myös) turhanpäiten.

Vierailija
5/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Tiedemies" = tutkija.

Vierailija
6/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen istuttanut eläissäni noin 240 000 puuta. Montako vielä pitäisi istuttaa lisää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

ST1-miljardööri Mika Anttonen moittii ilmastopaniikin lietsojia: ”En halua nähdä lapsia, jotka tulevat koulusta ja kysyvät: Isä kuolemmeko me huomenna?”

– Jos ilmastokriisillä pelotellaan ihmisiä, silloin he menevät paniikkiin, ja moni menettää kykynsä toimia rationaalisella tavalla. En myöskään halua nähdä nuoria ja lapsia, jotka tulevat koulusta kotiin ja kysyvät:” Isä kuolemmeko me huomenna?” Tällainen (paniikkitila) ei synnytä mitään luovaa eikä se auta ketään.

Anttosen mukaan kaikkien aikuisten, poliitikkojen ja yritysten pitää panikoinnin sijaan tehdä vastuullisia suunnitelmia siitä, miten nykytilanne ratkaistaan kaikkein tehokkaimmin.

– Uutiset, joita kuulemme Amazonilta, Afrikasta ja Indonesiasta ovat huolestuttavia, koska kehityksen pitäisi kulkea vastapäiseen suuntaan.

Tärkeimpänä metsityskohteena Anttonen pitää Afrikkaa.

–Metsiä pitäisi istuttaa ennen kaikkea sellaisille alueille, jossa niitä ei nykyisin ole.

Anttosen oma yhtiö St1 on mukana hankkeessa, jossa selvitetään Saharan autiomaan metsittämistä.

Yrittäjä kaipaakin poliitikoilta enemmän rahallista tukea metsien istutustoimintaan.

– EU:n osuus koko maailman päästöistä on vähemmän kuin 10 prosenttia globaalisti, ja päästöjen kasvuvauhti tulee olemaan kahdeksassa vuodessa muualla maailmassa enemmän kuin koko EU:n päästöt ovat nyt, ja jos toimimme vain EU-alueen sisällä, ei näillä ilmastotoimilla ole juurikaan vaikutusta siihen, väheneekö maapallon ilmakehässä hiilidioksidi vai ei.

Anttonen moittii myös EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää, joka ei kannusta yrityksiä ratkaisemaan ilmasto-ongelmia, koska päästökauppamallissa hiilidioksidia tuottavat yritykset ostavat päästöoikeuksia sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät sitä tuota.

Kasveilla on siis merkittävä kyky sitoa hiiltä pois ilmakehästä, ja ihminen voisi omilla toimillaan merkittävästi lisätä tämän hiilinielun toimintaa.

Tällainen ajattelu on myrkkyä monelle, koska sen katsotaan tarjoavan mahdollisuuden väheksyä ja vitkutella fossiilisista polttoaineista luopumista. Osin kyse on siis ideologisesta vastustuksesta, vaikka sellaisesta Anttonen ei tahdo puhua.

Eli me voimme esim. kehitysavulla sekä vaikka koululaisten taksvärkkirahoilla (sekä osin omilla puunistutustoimilla vaikka koska Suomessakin puita istutetaan) voisimme tukea ja rahoittaa metsitysprojekteja maailmalla koska Anttosenkin mukaan näin ei tehdä tarpeeksi tällä hetkellä.

Vierailija
8/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen istuttanut eläissäni noin 240 000 puuta. Montako vielä pitäisi istuttaa lisää?

Niin monta, että ongelma on ratkaistu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puiden istuttaminen auttaa jos se lisää metsitettyä pinta-alaa maassa. Suomessa ei metsän pinta-alaa ole mahdollista enää kauheasti lisätä koska koko maa on jo muutenkin yhtä metsää.

Vierailija
10/10 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puiden istuttaminen auttaa jos se lisää metsitettyä pinta-alaa maassa. Suomessa ei metsän pinta-alaa ole mahdollista enää kauheasti lisätä koska koko maa on jo muutenkin yhtä metsää.

Suomessa puiden istuttaminen on tosiaan aika marginaalinen keino. Meillä hoidetaan metsiä jo muutenkin niin tehokkaasti, että koululaisten ei tarvitse mennä metsureita auttamaan. Käytännössä metsäalaa voitaisiin lisätä vain vähentämällä peltoja.