Haluaisitko kuulla rakkaudesta, vaikka se on sopimaton?
Rakastan erästä miestä. Olimme pitkään kavereita mutta tunteeni syvenivät rakkaudeksi. En voi tätä koskaan miehelle kertoa, sillä hän on avoliitossa, itse olen naimisissa (ja rakastan omaa miestäni kyllä, mutta myös tätä pitkäaikaista ystävääni).
En halua rikkoa mitään enkä ketään - korkeintaan itseni tässä rikon.
En uskalla ottaa riskiä monen elämän / suhteen pilaamisesta ja kaiken romuttamisesta.
Silti haaveilen, ikävöin, rakastan. Kun tuo mies on esim. työmatkalla, toivon aina että lennot menevät hyvin, jos näen hänen olevan whatsappissa työmatkakohteen aikaa yöllä ja huomaan hänen kärsivän jetlagista, huolehdin miten hän mahtaa jaksaa päivät. Kun kuulen hänellä olevan stressiä, mietin miten voisin häntä piristää. Mutta kaikki on turhaa tavallaan, ei hän koskaan saa tätä tietää.
Mietin, koska tämä menee ohi, koska tunteet laimenevat niin että pystyn täysin keskittyä omaan elämään. Lameneeko koskaan?
Joskus olen miettinyt, haluaisiko hän kuulla tästä. Kuitenkin, miksi hämmentää tilannetta entisestään... kertoisitteko te? Tai haluaisitteko te kuulla, jos olisitte tuo mies?
Kommentit (40)
En haluaisi, sen jälkeen olisi kiusallista tavata kyseistä tunnustajaa missään yhteydessä.
En haluaisi kuulla rakkaudesta keneltäkään muulta kuin sellaiselta, jota kohtaan tunnen itse samoin. Jos olisin parisuhteessa, en varsinkaan silloin innostuisi ulkopuolisten rakkaudentunnustuksista.
Koska mies tuntuu olevan sinulle kaukainen haave ja jonka elämää kuvittelet mielikuvituksesi voimalla en siksi lähtisi avaamaan tilannetta miehelle.
Kannattaa miettiä, miksi haluat paeta elämääsi haaveisiin. Tunnut tekevän itsestäsi uhrin, joka haluaa pelastaa muut jättämällä suuren rakkauden väliin. Silti se suuri rakkaus voi olla sinun omaa keksintöäsi ja mies tuskin edes tajuaa, että ihailet häntä kaukaa.
Suosittelen palaamista takaisin maapallolle tähän päivään ja kasvamaan aikuiseksi,
No en kyllä haluaisi kuulla. Syynä se, että olen itse onnellisessa parisuhteessa, jota en ole halukas vaihtamaan toiseen. Tuollainen "tunnustus" tekisi oloni kiusaantuneeksi ja saisi miettimään, olenko käyttäytynyt jotenkin liian tuttavallisesti, kun toiselle on heräännyt kiinnostus minua kohtaan. Kokisin myös, että tunnustaja tekee väärin sekä minun kumppania että omaa kumppaniaan kohtaan yrittämällä hämmentää suhdesoppaa. En todennäköisesti pystyisi jatkamaan ystävyyttä tuollaisen jälkeen, koska en pitäisi henkilöä luotettavana ja hänen kumppaninsa näkeminen olisi liian kiusallista. Kertoisin rakkaudentunnustuksesta myös omalle kumppanilleni, koska en haluaisi pitää "tunnustajan" kanssa yhteistä salaisuutta.
Selkeästi aloittajalla on mielenterveys ongelma nimeltä limerenssi. Se ilmenee pakkomielteisenä rakkautensa/ihastumisena ja kuten apnkin tapauksessa stalkkaamisena. Suosittelen ottamaan yhteyttä mielenterveyspalveluihin.
Entä, jos tuo mies olisi osoittanut teille kiinnostuksensa? Muuttaisiko se tilannetta?
Nyt kannattaisi miettiä, mitä täyttymätöntä tarvetta tuo korvaa eli mikä omassa liitossasi on pielessä?
Kun meillä oli pahoja ongelmia, joiden ratkaisu ei kiinnostanut vastapuolta, katosin omaan mielikuvitusmaailmaani, kuten näyttäisi käyneen sinullekin.
Jos pyyteettömästi toivot toisen parasta, et tietenkään horjuta hänen elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos tuo mies olisi osoittanut teille kiinnostuksensa? Muuttaisiko se tilannetta?
Mies osoittaisi minulle kiinnostusta tilanteessa, jossa olisimme molemmat tahoillamme parisuhteessa? En edes kiinnostuisi tuollaisesta miehestä, käytös kertoisi hänestä riittävästi.
Noh, näin vain monelle käy, että ystävät rakastuvat toisiinsa ohi omien puolisoiden... pitäisikö siis ap:n ja tämän kaverimiehen kituuttaa (?) onnettomissa (?) liitoissaan kun voisivat saada toisensa? Jos siis molemmat kiinnostuneita...
Vierailija kirjoitti:
Noh, näin vain monelle käy, että ystävät rakastuvat toisiinsa ohi omien puolisoiden... pitäisikö siis ap:n ja tämän kaverimiehen kituuttaa (?) onnettomissa (?) liitoissaan kun voisivat saada toisensa? Jos siis molemmat kiinnostuneita...
Kaikkihan on vaan tämän hullun mielikuvitusta, joten päättele siitä. Creepy stalkkeri se on.
Mua lähinnä suututtaisi jos joku varattu alkaisi tunnustamaan ihastustaan muhun. Joskus kun näin on käynyt niin oon kylmästi ilmoittanut, että laitan viestit hänen tyttöystävälleen jos se ei lopu, ja itse pitänyt etäisyyttä.
Koita miettiä mitä liitoltasi kaipaat ja paranna omas käytöstäsi. Mikä sulta puuttuu ja mitä sille voisi tehdä.
Koeta keskittää tuo ihastuminen omaan mieheesi.
Ja mieti myös miltä itsestäsi tuntuisi, jos kumppanisi käyttäytyisi noin. Jos se ei tuntuisi pahalta, niin sulla on tunteet kuolleet ja lähde liitosta. Jos tunnet pientäkään pistoa, niin älä parantamaan nykyistä liittoasi.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi kuulla rakkaudesta keneltäkään muulta kuin sellaiselta, jota kohtaan tunnen itse samoin. Jos olisin parisuhteessa, en varsinkaan silloin innostuisi ulkopuolisten rakkaudentunnustuksista.
Ihan samaa mieltä kuin tässä kirjoittanut. Ystävyys on sen jälkeen taputeltu tämän ihastuneen kanssa, koska se on todella kiusallista varsinkin varattujen kesken. Mitä edes kuvittelet saavuttavasi tunnustuksella? Jos haluat miehen itsellesi ja erota, niin älä teeskentele muuta.
Vierailija kirjoitti:
Noh, näin vain monelle käy, että ystävät rakastuvat toisiinsa ohi omien puolisoiden... pitäisikö siis ap:n ja tämän kaverimiehen kituuttaa (?) onnettomissa (?) liitoissaan kun voisivat saada toisensa? Jos siis molemmat kiinnostuneita...
En kyllä tiedä yhtäkään tuollaista tapausta, mutta tiedän monta, jossa ihastus ei ole molemminpuolista. Itsellekin käynyt, että ystävänä pitänyt mies on tunnustanut rakkautensa. Todella kiusallista!
Up