Mistä hyvätuloiset/hyvännäköiset yms. tietävät että puoliso/kaverit ovat kiinnostuneita juuri hänestä eikä hänen rahoistaan/verkostoistaan/kauneudestaan

Kyllä se tulee ennen pitkää ilmi. Mutta voihan niitä olla tasapainoisiakin suhteita, että kumpikin hyvännäköinen, on rahaa ym. Eiks yleensä tietyt ihmiset vedä toisiaan puoleensa.

Eivät he välttämättä tiedäkään. Ennen kuin sitten tulee vastaan muutos, joka havahduttaa siihen, ettei enää rumana tai köyhänä kelpaakaan.

Siitä, että sellaiset ihmiset eivät malta odottaa kovin kauaa saadakseen sinusta haluamansa hyödyn. Ts nämä ihmiset häippäsevät ihan itse elämästäsi ja siirtyvät seuraavaan. 

Joku on saattanut paljastaa, että asia on näin. On kuullut esimerkiksi, että x sanoi, että niiden kanssa kannattaa olla tekemisissä, kun he ovat niin rikkaita. Silloin ainakin x:n omat motiivit ovat tiedossa.

Kun tapasin mieheni, niin hänelläkin oli talous kunnossa ja sijoituksia jne. Että ei me ainakaan rahan takia olla yhdessä eikä ole tarvinut raha-asioista juuri murehtia.

No joo. Mutta sellainen suhde ei koskaan voisi alkaakaan jos on tiedossa rumuus ja köyhyys. Toki voi olla varakas ja ruma. Tai toisin päin. Jos olet rikas&hyvännäköinen niin kukapa ei haluaisi.

Siitä miten he puhuvat muista ihmisistä, millaiset arvot heillä on ja niin edelleen. Kyllä hyötymisen tarpeen jollain tasolla vaistoaa. Joissain määrin on kyllä ok että ihmiset hyötyvät tuttavuuksistaan, mutta epäaitous ja hyväksikäyttö on aina ikävää.

Minä olen miettinyt tätä asiaa myös. Monesti esim tällä palstalla näissä deittailukeskusteluissa toistetaan sitä, että hyvännäköinen mies ei voi oikeasti kiinnostua tai haluta parisuhdetta tavisnaisen kanssa. Mutta mikä takaa, että se hyvännäköinen mies haluaisi sitten parisuhteen sen kauniinkaan naisen kanssa? Ei yhtään mikään. Mistä kukaan, edes hyvännäköinen mies tai kaunis nainen voi lopulta tietää, kuka oikeasti haluaa hänet, kun myös niitä hyvännäköisiä naisia petetään? 

Tietävät kyllä, koska samantasoiset ihmiset yleensä liikkuvat samoissa piireissä ja pariutuvat.

En ymmärrä, mitä tarkoitat. Useimmille naisille mies on yhtä kuin miehen ulkonäkö.

Myönnän olleeni koko pariutumisikäni niin NAIIVI, että luulin miesten tykästyneen minuun kokonaisvaltaisesti. Tosin yksi sanoi, ettei olisi niinkin pitkään katsellut hölmöilyjäni, ellen olisi niin hyvännäköinen. Silloin olinkin nuori ja kaunis, enkä osannut analysoida ihmissuhteiden motiiveja.

Nyt vanhana on pakko todeta, että se ulkoinen kauneus + ei-aivan-mahdoton-luonne + varallisuus on oikeasti ollut useimpien parisuhteideni kantava voima.

Traumaattisen persoonani takia suhteet eivät ole kestäneet, mutta aina sain uuden tilalle.

Nyt vanhana olen näkymätön, paitsi jollekin 70-80-vuotiaalle vaarille - joka hänkin katsoo ensin ulkonäköä!

Rumana, traumojaan oireilevana naisena olisin varmasti jäänyt täysin parisuhteita ja mieskokemuksia vaille.

Itse en halunnut rikkaan narsistin kanssa olla.

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että sellaiset ihmiset eivät malta odottaa kovin kauaa saadakseen sinusta haluamansa hyödyn. Ts nämä ihmiset häippäsevät ihan itse elämästäsi ja siirtyvät seuraavaan. 

Kyllä hyötyjä voi jäädä elämään pitkäksin aikaa. Riippuu toki, miten haluaa hyötyä. Usein se on vain joku statusjuttu eikä sitä, että esimerkiksi haluaisi toiselta konkreettisesti rahaa tms.

Ainahan se on joku ominaisuus mikä vetoaa.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, mitä tarkoitat. Useimmille naisille mies on yhtä kuin miehen ulkonäkö.

Ei, vaan useimmille miehille nainen on yhtä kuin ulkonäkö.

Naiset voivat kelpuuttaaa ruman/erikoisen/nallekarhumasuisen miehen, jos tällä mukava persoona. Nainen voi myös kelpuuttaa itseään 20-40-50 v vanhemman kalmon, jos tällä rahaa ja omaisuutta.

Miehille nainen = nuoruus, kauneus.

Ainakin siitä tietää että tutustuu ennen seurustelua. Itse kirjoitin netissä enkä suostunut heti tapaamaan. Huonot paljastuivat jo parin päivän kirjoittelun jälkeen. Mielistelijät paljastin kertomalla heikkoteni tyylillä "mitä mieltä ihmisistä joilla x". Jos vastaus oli muuta kuin "ymmärrän hyvin, minulla just tuo sama" sanoin heipat. Yksi vastasi oikein. Oli ainoa jonka suostuin tapaamaan, suhdekin siitä syntyi.

Kyllä myös isommilla paikkakunnilla tiedetään pääsääntöisesti aika hyvin keillä sitä rahaa on. Joskus on lähestytty yökerhossa ja kun en ole lämmennyt, niin on alettu solvaamaan tyyliin, että olen rikas ja leuhka ja vanhempasi sitä ja tätä. Myös ekoilla treffeillä on kysytty, millaisella autolla ajan (:D) ja mitä vanhemmat tekevät työkseen. Tämän jälkeen on kyselty onko asunto oma jne. Sen jälkeen alettu kertomaan talonrakennussuunnitelmista ja siitä, mitä kaikkea sillä talolainalla voisi lisäksi ostaa (esim. uusia puolison auto ja ostaa ylikalliita harrastusvälineitä). Lisäksi matkustelusta on kysytty ja useampi on ollut tyrmistynyt, kun en tykkää matkustaa. Entinen poikaystävä suuttui, kun olisin lainannut autoa hänelle, mutta olisi joutunut maksamaan bensat. Hän oli lähdössä siis vähän kauemmas reissuun. :D

Helpommalla pääsee, kun ei tapaile/tutustu oman paikkakunnan väkeen enkä mielelläni puhu raha-asioista ensi tapaamisella. Olen ihan työelämässä, mutta silti ihmisiä tuntuu kiinnostavan varallisuus valtavasti. Pahimmat lokit saa karsittua jo alkuvaiheessa. Pyrin pitämään myös aika matalaa profiilia enkä harrasta mitään kallista.