Miksei tällaista sisustusta näe lainkaan Suomessa?

Työ ym kuviot jo riittävän hektistä, kodiltani kaipaan seesteisyyttä, rauhaa ja selkeyttä. Järkyttävän ahdistavia ja kaoottisia väri-ja krääsäsekamelskoja suurin osa noista ketjuun linkitetyistä. Epäkäytännöllistäkin, hirveä homma pitää tuollainen kaatopaikka siistinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tommosta näkee. Mutta sellaista tumma, runsasta ja dramaattista rönsyilevää ei juuri näe. Minusta se on ihanan inspiroivaa, vaikken niin ihan itsekään sisusta. Me ollaan vaan niin homogeeninen kansa kaikessa.

En ole ihan varma, millaista tarkoitat tummalla, runsaalla ja dramaattisen rönsyvällä. Mun työhuoneeni remontti on vielä kesken, mutta siitä tulee steampunk-henkinen. Pieni, mutta normaalia korkeampi huone, jossa sekä seinät että katto ovat yönsinisiä. Huonekalut tumman ruskeita, joskin yksi antiikkinen pieni divaanisohva, jossa puuosat lehtikultaa ja istuinosa tummansinistä samettia. Osassa huonekauluja myös valurautaa. Huoneeseen tulee myös punaiset verhot, jotka ovat sävyltään jotain viininpunaisen ja ruskeanpunaisen väliltä... vaikea tarkemmin kuvailla verhojen väriä. Pari vanhaa matka-arkkua 1900-luvun alusta. Kirjoituskone 1920-luvulta, samalta aikakaudelta pöytäkello ja kamera.  Pöytälamput olen löytänyt yhdestä Facebookin industrial-ryhmästä. Pitää vielä tuunata printteri ja läppäri sopimaan muuhun sisustukseen :D

Minä rakastan tällaista viktoriaanista tyyliä:

https://fi.pinterest.com/pin/391672498841753650/

Mitä tummempaa (tumma punainen sametti esim.) sen parempi! Olisi ihanaa saada kunnon hämyisä kirjastohuone takkatulineen ja nahkatuoleineen, samettiverhoineen ja persialaisine mattoineen. Ei mitään modernia kotiini (lukuunottamatta välttämättömiä piilotettuja kodinkoneita (vaikka noh, voisin niistäkin luopua) ja kannettavaa...) vaan haluan tuntea että astun toiseen aikaan kun menen kotiini. Siellä sielu lepää.

Yritän saada sisustukseni mahdollisimman lähelle tuota. Joskus tuntuu että olen syntynyt väärään aikaan, saan stressiä kaikista kirkkaista valoista, liikenteestä, nykyarkkitehtuurista ja infrastruktuurista, kaikki on liian meluisaa, räikeätä, valoisaa ja teknologista. Tunnen olevani kuin vanha vampyyri joka kantaa vanhan maailman viittaa...

Voi, kun oli kauniita, nuo verhot, sängyt ym...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että ei olekaan. Tekopirteitä hipstereiden asuntoja. Ei ainakaan tämän miehen makuun ollenkaan. Liian feminiinisiä mieleeni.

Onnistuu tuontapaisen tyylin toteuttaminen myös "maskuliinisemmin" tummemmilla sävyillä. (Tästähän voidaan kiistellä että tarkoittaako kirkkaat värit = feminiininen vai onko kyseessä ihan vaan makuasia sukupuoleen katsomatta, mutta anyway)

Esimerkiksi tämä on mielestäni vastaava, eli värikäs ja rönsyilevä, olematta turhan pirteä :

https://www.instagram.com/p/ByQl6zmHXTr/?igshid=1mxvca6krnnl0

Tuossa ainakin rönsyili nuo karvat tuossa sohvalla. Ihan kuin häpykarvat pikkuhousuista. :) Tuo taulu oli ahdistava ja liian paljon värejä tekee tunkkaiseksi ja ahtaaksi. Enhän minä mitään tiedä sisustamisesta, mutta tykkään enemmän perinteisistä selkeistä sisustustyyleistä. Ja tärkeintähän on että omassa kotonaan viihtyy ja sisustaa sen sellaiseksi kuin itse haluaa, eikä tee siitä muun näköistä.

Keskimmäisessä kuvassa oli itseäni miellyttäviä asioita, esim. sohva, pieni pöytä, lamppu jne. Ihailen brittityylistä sisustusta. Oma makuni on pelkistetympi, pidän uuden ja vanhan sekoituksesta,esim. antiikkinen lipasto, jonka päällä jotain modernia. Eri materiaalien sekoitus tuo vaihtelua. Pidän mausteisista väreistä, en liian kirkkaista. Pientä Peppi Pitkätossumaisuutta voi sisustuksessa ola, eripari lautaset, mukit ei haittaa.