Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Kyllähän netissä on ilmaisia jumppavideoitakin, esimeriksi youtubessa. Läheskään kaikki ei vaadi mitään välineitä ja pienikin tila riittää jumppaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisissa piireissä katsotaan jopa nenänvartta pitkin niitä jotka onnistuvat laihduttamaan ja pitämään tavoitepainon. Kokemusta on. Surullista on juuri se, ettei osata olla iloisia toisen onnistumisesta. Onnistumista ei edes toivota. Oikeat ystävät ovat löytyneetkin sitten muualta kuin kehopositiivisista.
Tämä. Vaakakapina oli just tämmöinen, ettei onnistua saanut koska iso osa muistakaan ei onnistunut pudottamaan painoa. Onnistuminen herättää joissakin ihmisissä pahaa verta. Ja osa siellä oli ihan oikeasti hengenvaarallisen lihavia. Jätin suosiolla kehopositiiviset piirit, parempaa kannustusta olen löytänyt urheilullisista ihmisistä. Salilla kukaan ei ole sanonut koskaan mitään ikävää vaikka sinne isokokoisena meninkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Ootko kuullut kehonpainetreenista? Jos et, googlaa! Et tarvitse mitään härpättimiä pitääksesi lihaskunnosta kiinni, ihan 2 m x 1 m vapaa lattiatila riittää siihen :) Terkuin 30 m2 yksiössä asuva.
Hypoxista olen kuullut, varmaan eri asia?
Katson kyllä, kiitos. Lattiapinta-alaa tosiaan aika vähän eikä vihtis romuttaa paikkoja painoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen aamu-uinnilla ja mietin samaa. Enimmäkseen uimassa, vesijuoksussa ja vesijumpassa oli kyllä aika iäkkäitä naisia, mutta oli myös joitakin 30-50-vuotiaita. Ja lähes kaikki olivat hyvin lihavia! Isot vatsat ja valtavat rinnat hyllyivät ja suurin osa naisista käveli vaappuen ja vaivalloisen näköisesti pesutiloissa. Lauteille nouseminenkin oli työlästä ja ähisevää.
Ja nämä ihmiset olivat sentään lähteneet uimaan! On siis jotain yritystä liikkua. Miltähän ne kotiin jääneet näyttävät?
Positiivinen asenne omaan vartaloon on toki hieno asia, mutta hieman vähemmän armollinen suhtautuminen mässäilyyn voisi kyllä olla paikallaan.
Arvaa kuinka moni meistä ylipainoisista ei lähde sinne uimaan, koska ei halua tulla sinne kenenkään kyylättäväksi.
Onko sinusta ok kommentoida noin rumasti muiden ulkonäköä? Vielä lihavuus ihmisarvon?
Tämä on lihavuuskeskustelun ongelma: ”vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat” eivät itse asiassa ole kovinkaan rumaa kieltä vaan melko neutraali tapa kuvata todellisuutta.
Mutta totuus satuttaa ja tuntuu pahalta.
Tietysti laihduttaminen on vaikeaa, jos on tottunut syömään liikaa ja olemaan liikkumatta. Mutta ei se tarkoita sitä että lihavuus ja passiivisuus muuttuisivat hyväksi ja tavoiteltavaksi tavaksi elää.
Kaikilla on ihmisarvo ja itsestään tulee pitää. Mutta kyllä ihmiset ovat nykyään jo liiankin ”armollisia itseään kohtaan”. Kun tuntuu hankalalta keventää syömistä ja kun kuntoilemaan lähtö vähän hävettää, jäädään sitten hyvällä omallatunnolla sipsipussin kanssa sohvalle ja ollaan kehopositiivisia.
Onko sinusta esimerkiksi jollain 10 kg ylipainoisella vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat"? Itse onnistun olemaan tuon verran ylipainoinen, vaikka syön lähinnä ruisleipää, salaattia, maustamatonta jugurttia, hedelmiä ja puuroa ja liikun päivittäin. Viikonloppuna syön myös esim suklaalevyn. Kyllä mulla siis ottaa päähän, kun ohjeet minulle on luokkaa "älä syö roskaruokaa ja ole liikkumatta". Kun en elä noin.
Itsehän sinä sen tiedät kuinka hyllyvä olet tai et ole. 10 kg ylipaino ei kovin pahalta kyllä kuulosta eli et varmaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Typerää tuo alapeukuttaminen. Osa meistä asuu niin pienissä yksiöissä, ettei osalla ole edes hajua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kirjoittajanhan on normaalipainoinen, joten mikä on sinun ongelma? Vai onko ongelma siinä, että hän on joskus ollut ylipainoinen ja "laiskaa läskiä" pitää päästä nälvimään edes jälkikäteen, vaikka ongelmaa ei enää ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hoikka neljän lapsen äiti. Minua harmittaa kuinka minua kuvaillaan ”luonnostaan hoikaksi”, ei kai sitä kukaan ole. Minulla on ”luonnostaan” terveelliset ruokailutottumukset, varmaankin kotoa pitkälti opittuja. Makeaa en syö niinkään painon vaan hampaiden vuoksi, kotoa opittua sekin. Liikunta hyvin pitkälti arkiliikuntaa. Laiharilla en ole koskan ollut, en edes lasten jälkeen.
En minäkään hoikka olisi jos söisin sipsiä ja karkkia kokoajan. Olen vain oppinut normaaliin annoskokoon, ruokalilurytmiin ja ruokiin jo lapsena. Lapseni ovat myös samanlaisia hoikkia, kiitos ruokailutottumusten. Kyse on elämäntavasta, jonka jotkut oppivat ja jotkut eivät.
Mikset ole vaan tyytyväinen, että olet normaalipainoinen eikä sinun ole täytynyt ikinä laihduttaa?
En minäkään syö karkkia ja sipsiä koko ajan, mutta en enää tunnista oikeaa annoskokoa ja syön liikaa enkä aina pysty lopettamaan. Lapsenikin ovat hoikkia ja syövät terveellisesti.
Aloin itse keräämään painoa traumaattisten tapahtumien seurauksena.
Mistä päättelit, etten olisi tyytyväinen siihen, että olen normaalipainoinen? Missä niin kirjoitin? Todellakin olen tyytyväinen ja kiitollinen, että vanhempani opettivat jo kotona oikeat ruokailutottumukset.
Etkö sitten ole luonnostaan hoikka, kun sinun ei tarvitse kamppailla painon kanssa?
Aika monet ylipainoisetkin syövät terveellisesti, mutta silti joutuvat kamppailemaan. Sitä terveellistäkin kun on helppo syödä liikaa.
Minun ei tarvitse kamppailla painon kanssa, koska syön järkevästi ja kulutan ilmeisesti saman verran kun syön. En ole hoikka luonnostaan, vaan Olen oppinut syömään näin jo kotoani lapsuudessa, joten en varsinaisesti ajattele koska syömisiäni, se tulee selkäytimestä. En olisi hoikka jos en söisi näin.Aika kamalaa jos ruokailu ja kamppailu ylipäänsä pitää liittää yhteen.
Tässä osasyy siihen, miksi joillekuille painonhallinta nimenomaan ON kamppailua, koska lapsuudekodissa on vallinnut vääristynyt syömiskulttuuri (yleensä ruokaa lohduksi ja palkkioksi sekä yhtäaikainen syyllistäminen).
Tyypillistä perheille, joissa on välttelevä kiintymyssuhde vallalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen aamu-uinnilla ja mietin samaa. Enimmäkseen uimassa, vesijuoksussa ja vesijumpassa oli kyllä aika iäkkäitä naisia, mutta oli myös joitakin 30-50-vuotiaita. Ja lähes kaikki olivat hyvin lihavia! Isot vatsat ja valtavat rinnat hyllyivät ja suurin osa naisista käveli vaappuen ja vaivalloisen näköisesti pesutiloissa. Lauteille nouseminenkin oli työlästä ja ähisevää.
Ja nämä ihmiset olivat sentään lähteneet uimaan! On siis jotain yritystä liikkua. Miltähän ne kotiin jääneet näyttävät?
Positiivinen asenne omaan vartaloon on toki hieno asia, mutta hieman vähemmän armollinen suhtautuminen mässäilyyn voisi kyllä olla paikallaan.
Arvaa kuinka moni meistä ylipainoisista ei lähde sinne uimaan, koska ei halua tulla sinne kenenkään kyylättäväksi.
Onko sinusta ok kommentoida noin rumasti muiden ulkonäköä? Vielä lihavuus ihmisarvon?
Tämä on lihavuuskeskustelun ongelma: ”vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat” eivät itse asiassa ole kovinkaan rumaa kieltä vaan melko neutraali tapa kuvata todellisuutta.
Mutta totuus satuttaa ja tuntuu pahalta.
Tietysti laihduttaminen on vaikeaa, jos on tottunut syömään liikaa ja olemaan liikkumatta. Mutta ei se tarkoita sitä että lihavuus ja passiivisuus muuttuisivat hyväksi ja tavoiteltavaksi tavaksi elää.
Kaikilla on ihmisarvo ja itsestään tulee pitää. Mutta kyllä ihmiset ovat nykyään jo liiankin ”armollisia itseään kohtaan”. Kun tuntuu hankalalta keventää syömistä ja kun kuntoilemaan lähtö vähän hävettää, jäädään sitten hyvällä omallatunnolla sipsipussin kanssa sohvalle ja ollaan kehopositiivisia.
Onko sinusta esimerkiksi jollain 10 kg ylipainoisella vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat"? Itse onnistun olemaan tuon verran ylipainoinen, vaikka syön lähinnä ruisleipää, salaattia, maustamatonta jugurttia, hedelmiä ja puuroa ja liikun päivittäin. Viikonloppuna syön myös esim suklaalevyn. Kyllä mulla siis ottaa päähän, kun ohjeet minulle on luokkaa "älä syö roskaruokaa ja ole liikkumatta". Kun en elä noin.
Itsehän sinä sen tiedät kuinka hyllyvä olet tai et ole. 10 kg ylipaino ei kovin pahalta kyllä kuulosta eli et varmaan ole.
En olekaan, minulla ei itse asiassa kerry paino juurikaan vatsaan vaan olen jotain tiimalasin ja päärynän. Mutta nämä läskikeskustelut ja neuvot koskevat minua ihan samalla tavalla kuin sitä 40 kg ylipainoista, koska niihän se menee, että läski mikä läski ja kaikki läskit ovat ilmeisesti laiskoja mäkkärissä kävijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Typerää tuo alapeukuttaminen. Osa meistä asuu niin pienissä yksiöissä, ettei osalla ole edes hajua siitä.
Ei tässä nyt varmaan sille yksilölle kukaan alapeukuta. Aika iso osa on yksiössä asunut, myös minä. Kyse on siitä, että liikunta on sidottu joihinkin kahvakuuliin ja ihme steppereihin, joita suurimmalla osalla ei edes ole. Se että tehdään ongelma jostain yksiöstä on kyllä kaiken huippu. Toivottavasti hyödynsit kesäajan kahvakuulinesi ja treenasit ulkona puistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kirjoittajanhan on normaalipainoinen, joten mikä on sinun ongelma? Vai onko ongelma siinä, että hän on joskus ollut ylipainoinen ja "laiskaa läskiä" pitää päästä nälvimään edes jälkikäteen, vaikka ongelmaa ei enää ole?
No älä viitsi. Tässä ketään nälvitä. Huvittaa vaan tuo avuttomuus ilmeisesti aikuisella ihmisellä.
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
Jep, voin allekirjoittaa tämän asenteen. 162/48kg, täysin normipaino mulle, kun oon todella sirorakenteinen. Mutta todella saan kuulla kettuilua, vaikka en todellakaan näytä anorektiselta.
N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Syyt sen liiallisen ja/tai epäterveellisen syömisen taustalla voi olla mitä vain. Pelkästään stressi ja univelka sotkee jo kehoa. Myös sairaudet kuten diabetes, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja keliakia ovat yleisiä, mutta suomessa alidiagnosoituja. Tunnesyöminen on erittäin yleistä tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, Älä viitsi, kun et tiedä aiheesta mitään.Elämäntapojen muuttaminen ei ole noin helppoa.
Miksi kaiken pitäisi olla niin ”helppoa”? Tietenkään mikään arvokas ei ole helppoa. Kaikki hyvä vaatii ponnistelua ja työtä sekä epämukavuusalueelle menoa.
Huhuh.Hei, ihan oikeasti.Ylipaino on yhtä vaikea asia hoitaa kuin tupakoinnin lopettaminen tai alkoholismin hoitaminen tai muu vastaava.Et selvästi ole mikään asiantuntija, et tunne aihetta, vaan puhut ihan höpölöpöjä.Säälin myös läheisiäsi, koska sinulta ei tukea tai empatiaa tule saamaan, jos elämässä on haasteita tai vaikeaa
Se on vaikeaa jos itse uskoo niin. Jos kaikki yhteen ääneen toitottaa, että voi huhhuh kun onpa kauheeta se laihdutus ja vitsi miten olet kyllä urhea kun lopetit tupakanpolton ja riippuvuuksiin suhtaudutaan kuin niistä pääseminen olisi voimien taistelu. Odottavien äitienki annetaan polttaa tupakkaa kun "tulee enemmän stressiä jos lopettaa ja stressi on sikiölle vaarallista". Läpälää lässyn. Sikiön terveydestä ja hänen stressistä viis veisataan.
Ihmisen mieli toimii siten kuin se uskoo asioiden olevan. Sitä voi muuttaa. Alitajunta on valtava voima ja itsesuggestiolla voit saada vaikka mitä aikaan.
Ja minä tiedän mistä puhun. Olen lopettanut polttamisen ja alkoholinkin kun sen tajusin itselleni olevan haitaksi. Olen myös laihduttanut pysyvästi. Mutta se pitää tajuta, ihan oikeasti tajuta syvästi, eikä vain selittää ja paapoa itseään ja antaa asioiden vain olla kun ei muka vain pysty niitä muuttamaan tai se olisi liian vaikeaa.
Alkoholin, tupakan ja muidenkin addiktioiden lopettamisen vaikeus riippuu muuten melko paljon geeneistä. Itsekin olen huonosti addiktoituvaa tyyppiä joten nuoruusvuosien tupakoinnit loppuivat kivuttomasti kuin seinään ihan Jenkkiä viikon jauhamalla, mutta en silti erehdy naivisti kuvittelemaan että se kaikille olisi yhtä helppoa. Kannattaisi vähän perehtyä asiaan ennen kuin alkaa muita mollaamaan.
Kyllä meissä normaalipainoisissakin on addiktioherkkiä. Minä olen sokerikoukussa niinkuin moni muukin joilla on ADHD. Sokeri kun nostaa nopeasti dopamiinitasoa aivoissa ja sitä dopamiinia ADHD aivoista puuttuu. Alkoholin käytön pidän ihan minimissä ettei ala mennä yli, kovempiin huumeisiin en ole koskaan edes koskenut koska addiktioherkkyys. Tupakasta olen myös pysynyt hyvin kaukana. Se valinta vähempisokerisesta elämästä pitää tehdä joka ikinen päivä. Harva täällä helpolla pääsee ja minulle tulee täysi pakkomielle kaikkeen sokeriin jos en välillä pieniä herkkuja itselleni salli. Mutta parempi syödä se pieni pätkis kuin kokonainen suklaalevy. Painonhallinta ei ole helppoa eikä aina myöskään kovin kivaa. Tsemppiä kaikille taistoon! Omaan terveyteen kannattaa satsata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kirjoittajanhan on normaalipainoinen, joten mikä on sinun ongelma? Vai onko ongelma siinä, että hän on joskus ollut ylipainoinen ja "laiskaa läskiä" pitää päästä nälvimään edes jälkikäteen, vaikka ongelmaa ei enää ole?
Näköjään. Ihan oikeasti kuljen sen kuntosalin ohi haikaillen. :/
Mä olen tehnyt ihan hirveän työn aloittaessani liikkumaan vuosia sitten. Lapsuudenkodissa liikuntamallia ei saanut. Vaikka nykyään olen liikunnallinen ja tykkään liikunnasta, oli sen aloittaminen kiven takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hoikkien sheimaaminen on sallittua ja suurikin huvi joillekin? Silloin kun olin vielä alipainon puolella kuulin jatkuvasti kommentteja että "kyllähän naisessa nyt pitää muotoja olla" ja muita törkeyksiä. No, en minä silti mene noille omenavartaloisille sanomaan että "kyllähän naisella nyt pitää vyötärö olla" vaikka välillä tekisi mieli.
Nyt kun olen lihonnut normaalipainon keskialueelle saan olla paljon paremmin rauhassa ilkeiltä kommenteilta, paitsi kyllähän sitä välillä kuulee kommenttia että "kyllä sä voit toisenkin pullan ottaa, ei se sulla missään näy". No kyllä todellakin näkyy, kun olen vieläpä todella lyhyt. Pienikokoinen nainen ei voi oikeasti herkutella juuri yhtään sillä yhden kilonkin lihoaminen näkyy vartalossa välittömästi. Satakiloisella se yksi kilo on pieni kärpäsen kakka kokonaisuudessa. Niitä järkeviä valintoja pitää tehdä joka päivä ja jos joku päivä menisikin lörinäksi niin heti seuraavana päivänä takaisin ruotuun. Itse söin eilen hesen härkäpapuhampurilaisen ja muutaman soijatikun, mutta ei tehnyt tuon rasvahöttöannoksen jälkeen mieli syödä enää juuri mitään joten paastosin koko loppuillan. Tänään taas normaalit syömiset, aamupalalla join yhden kupillisen kaakaota herkkuna. Jos haluaa herkutella pitää mittakaavaa pienentää, eli suklaalevyn sijaan pieni suklaapatukka tai se kupillinen kaakaota. Itsekin olen kasvanut perheessä jossa sokerisiin herkkuihin vääristynyt suhtautuminen ja joudun joka päivä tekemään uudelleen ja uudelleen valinnan siitä että edes yritän pitää sokerin kohtuudessa.
Olen myös ollut 45 vuotta hoikka, kiitos elämäntapojeni ja läpeensä kyllästynyt siihen, että minun kroppaani saa kommentoida aivan vapaasti. Juuri nuo mainitsemasi muka hauskat jutut on erittäin tuttuja. Ylipainoisista ei saa edes ajatella mitään, mutta meitä saa kommentoida kuka tahtoo ja miten tahtoo.
Kenenkään painoa ei saa kommentoida. Se on yksityisasia. Suomalaisten pitäisi oppia tämä.
Vierailija kirjoitti:
Milloinhan tuo kehopositiivisuus oikeasti laajennetaan koskemaan muitankin kuin ylipainoisia? Miksi hoikkia saa nälviä? Entä niitä jotka ovat todella lyhyitä tai pitkiä?
Sehän koskee kaikkia ihmisiä. Jokaisella on vain yksi keho, jota tulisi kohdella rakastavasti ja kunnioittavasti pitäen siitä mahdollisimman hyvää huolta.
Alkoholin, tupakan ja muidenkin addiktioiden lopettamisen vaikeus riippuu muuten melko paljon geeneistä. Itsekin olen huonosti addiktoituvaa tyyppiä joten nuoruusvuosien tupakoinnit loppuivat kivuttomasti kuin seinään ihan Jenkkiä viikon jauhamalla, mutta en silti erehdy naivisti kuvittelemaan että se kaikille olisi yhtä helppoa. Kannattaisi vähän perehtyä asiaan ennen kuin alkaa muita mollaamaan.