Annan kiitokseni muutamalle, nykyisin n. kolmekymppisille naisille, jotka aikoinaan puuttuivat kiusaamiseeni yläasteella

Silloin olimme vielä teini-ikäisiä/murrosikäisiä tyttöjä ja poikia. Mutta minä poikana jouduin kerran rajusti poikaporukan kiusaamaksi ja he näkivät sen. Kun kiusaajat häippäsivät paikalta, suunnilleen samanikäiset ja samaa koulua käyvät tytöt näkivät tapahtuneen ja kysyivät nimeäni. En siis tuntenut tyttöjä entuudestaan, eivätkä he minua. Mutta olin silloin vain niin järkyttynyt ja nolostunut kaikesta tapahtuneesta, että halusin vain häipyä paikalta itsekin, enkä sanonut heille mitään. Ilmoittivat kuitenkin näkemästään opettajille, kiusaajat jäivät kiinni ja saivat rangaistukset.

Annan tässä ja nyt vuosien jälkeen kuitenkin kiitokseni näille, nykyisin ihan täysi-ikäisille naisille, vaikka hyvin epätodennäköistä on, että he tätä lukevatkaan. He tekivät ihan oikein silloin. Jos heillä on lapsia, niin toivottavasti ovat opettaneet samaa heillekkin.

Tuli vain nyt tuo oma tapaus mieleen, kun viime aikoina on uutisoitu koulukiusaamisesta.