Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää olla pihi
19.09.2019 |
Onko muilla sama ongelma? Siis pihi rahan kanssa.
Olen itse tällä hetkellä todella kipeänä. Haluaisin tilata ruokaa, mutta kun teen tilauksen en pysty painamaan tilauspainiketta, kun päässä alkaa kiertää ajatus: "sulla menee 20e tähän tilaukseen.. ajattele jos menisit kauppaan ja paljon saisit sieltä ostettua ruokaa 20e:llä. Älä tilaa" ja sitten en saa tilattua, vaikka en varmaan pääse edes kauppaan. Sama homma on ihan kaiken kanssa. Välillä tuntuu, että tämä pihisyys menee ihan oman elämän edelle. En käy ravintoloissa tai kahviloissa tai missään, kun aina tulee ajatus, että ajattele paljon siihenkin menee rahaa ja miten paljon säästäisit, jos et mene.
Kommentit (31)
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ravintolassa tajusin, miten monta perunakiloa yhden tuopin hinnalla saa. Sen jälkeen en ole saanut rauhaa.
Itse voisin välillä käydä vaikka ravintolassa syömässä, mutta jostain syystä en kykene siihen, kun ajattelen taas sitä säästämistä ja sitä miten paljon ruokaa saisi kaupasta, jos hakisi vaan kaupasta ruuat. En tiedä onko tämä lähtenyt siitä, että kun kasvoi köyhässä perheessä ja kun kävi opiskelijaelämän läpi, mutta jostain syystä en vaan saa käytettyä rahaa edes tälläisissä tilanteissa, kun olen kipeänä ja jääkaappi tyhjänä.
Vierailija kirjoitti:
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sama :,D jos pitäisi itse maksaa kävisin hyvin harvoin ulkona syömässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sama :,D jos pitäisi itse maksaa kävisin hyvin harvoin ulkona syömässä.
Itse en pysty edes siihen, että toiset maksaisivat, koska sitten jää sellainen tunne, että olen heille velkaa jostain, niin mielummin vältän tuollaisia tilanteissa, jossa muut maksaisivat - ap
Kyllä mua vaivaa hiukan sama. Yritän vähän rentoutua. Tilin saldo ei ole elämän ykkösasia kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sama :,D jos pitäisi itse maksaa kävisin hyvin harvoin ulkona syömässä.
Itse en pysty edes siihen, että toiset maksaisivat, koska sitten jää sellainen tunne, että olen heille velkaa jostain, niin mielummin vältän tuollaisia tilanteissa, jossa muut maksaisivat - ap
Okei.. minä en kyllä koe että olisin miehelleni mitään velkaa, niinkuin ei hänkään ole jos minä kokkaan koko perheelle jotain.
Hei, ajattele kokonaiskuvaa. Eli mieti: Meneekö koko elämässä liikaa rahaa pizzaan, jos tilaan sitä vain kipeänä tai muissa poikkeustilanteissa?
Joskus pihistelleenä muistan, että oli tosi vaikea nähdä iso kuva ja yleisesti ahdistuin yksityiskohdista. Tyhmää oli, kun asetin itselleni päiväbudjetin, jolloin oli vaikea ostaa sellaista, mikä vei ison osan päiväbudjetista, vaikka se olisi ollut sopivan hintaista viikko- tai kuukausitasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama, mutta vaatekaupassa.
Viimeksi kiva takki 159,00 euroa jäi rekkiin kun ajattelin että ompelemalla itse saan paljon halvemmalla. Korkeintaan helppo paita tai kuminauhavyötärö-hame onnistuu, mutta villakangastakki..,
Tuollainen kertoo syväänjuuruneesta perusturvattomuuden tunteesta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sama :,D jos pitäisi itse maksaa kävisin hyvin harvoin ulkona syömässä.
Itse en pysty edes siihen, että toiset maksaisivat, koska sitten jää sellainen tunne, että olen heille velkaa jostain, niin mielummin vältän tuollaisia tilanteissa, jossa muut maksaisivat - ap
Okei.. minä en kyllä koe että olisin miehelleni mitään velkaa, niinkuin ei hänkään ole jos minä kokkaan koko perheelle jotain.
En minäkään ja maksun saa kuitenkin muodossa tai toisessa.
Kuule,on! MUTTA;ole armollinen itsellesi,kun tilaat sieltä kaupasta,tilaa lisäks wessapaerit ja vaikka vissykori niin sitte voit aatella,ihanaa ei tartte raahata vähään aikaan!
On pakko joskus joustaa.
Mutta joo,pienistä puroista ne isot säästöt tulee. Itekki säästin vain viiskymppiä kuussa muutaman vuoden ja kun paloi päre töissä,oli varaa ootella uutta paikkaa kotona :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen kertoo syväänjuuruneesta perusturvattomuuden tunteesta,
Nyt kun rupesin ihan ajattelemaan, niin tästä voi olla ihan kyse - ap
Minä haluaisin olla pihi ja olen tänä vuonna ostanut vaatteita ja kenkiä vähemmän kuin aiemmin, mutta pakollisia remonttilaskuja yms on ollut paljon. Se on ok, mutta silti sitten tilailen ja ostelen matkalaukkuja (nauroin miehelleni, että olenkohan object lover), vaikka entisiäkin on aivan käyttämättömänä. Sorrun alennusmyynteihin siis. Ostan myös viinejä tilausvalikoimista, vaikka viinikaapissa on paljon entisiäkin. No, kun Viinilehdessä oli hyvät arvioinnit ja tätä viiniä ei enää ole paljon tarjolla. Ostin myös power bank'eja varastoon, vaikka entisilläkin pärjään. Kellojakin olen hamstrannut yli oman tarpeen. No, kun hullareilta sai niin edullisesti.
Kirjojakin on talo täynnä; samoin musiikkicd-levyjä.
Olen yrittänyt myydä kirppareilla turhaa tavaraa pois, mutta se on työlästä ja kaikki pitäisi myydä pilkkahinnalla. Kannattaa mieluummin jättää turhat tavarat kauppaan.
Onko vähän liikaa keittiöpsykologiaa lähteä yhdistämään tuota perusturvattomuuteen. Tosin perusturvallisuus siinä just järkkyy, jos rahat loppuu eikä ole varaa ruokaan. Aika turvattomaksi vetää jos on sekä jääkaappi että lompakko tyhjä.
Itse kärsin tästä samasta jutusta. Tarkoituksena ottaa asuntolaina lähikuukausina ja ajatus siitä ahdistaa ja pelottaa ja kaikki rahat säästetään mihin vaan käsiksi päästään, että sitten on varmasti varaa maksaa lainat pois. Tulot aika surkeat tällä hetkellä.
Samaa. Tosin piheys on mennyt asteelle etten halua nähdä rahaa tililläkään. Eli siis tilanteeni on hämärä. Oppinut tämän kaiken johtuvan lapsuudesta. Haluan eroon tästä. Olisi ihanaa käydä pizzalla ilman ajatusta että saan kaupasta halvemmalla kun itse teen ja blaablaa. Olen ollut suhteissa joissa aina joku toinen maksanut melkeinpä ruoan, olen oppinut että muut antaa ruokaa kun autan heitä, nyt sitten yksinäni opettelen ruokaa ostamaan yms. Ja siis yli 4e kauppa saa ajatukset että kuinka törsäsin.
Täähän on mukavaa sinänsä, mutta ei tää kyllä elämää ole. Rahaa kun on niin käytä se ruokaan? Tärkein asia melkein joka yhdistää meitä.
Nojoo, ostan halvinta sitä ja halvinta tätä koska en ansaitse muka muuta enkä tarvitse. Ei tarvitse muutkaan mutta___ se on kivaa ostaa kalliimpaa koska on mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mies maksaa ravintolat ja about kaiken muunkin. Itse saan pihistellä rauhassa pienien tulojen kanssa.
Sama :,D jos pitäisi itse maksaa kävisin hyvin harvoin ulkona syömässä.
Itse en pysty edes siihen, että toiset maksaisivat, koska sitten jää sellainen tunne, että olen heille velkaa jostain, niin mielummin vältän tuollaisia tilanteissa, jossa muut maksaisivat - ap
Okei.. minä en kyllä koe että olisin miehelleni mitään velkaa, niinkuin ei hänkään ole jos minä kokkaan koko perheelle jotain.
En minäkään ja maksun saa kuitenkin muodossa tai toisessa.
Ei me oteta toisiltamme maksua mistään mitä toinen toiselle tekee, vuorollaan ilahdutetaan ja muistetaan :)
Eikö kenelläkään tälläistä ongelmaa?