Saara Aallon visiot johti pettymyksiin

Mistä ihmeen Marista sinä höpiset? ???

Nyt vois levyttää ne Sian biisit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa maksavaa yleisöä muutama miljoona, englanninkielistä musiikkia kuuntelevaa maksavaa yleisöä: miljardeja. Luulisi että joku osaa noissa levy-yhtiöissä laskeakin. 

Juu, mutta vastaavasti on myöskin kilpailua. On aina yhtä surkuhupaisaa, kun kuulee jostain suomalaisesta piiritason lahjakkuudesta sanottavan "jos se olisi amerikkalainen, se olisi valtava tähti!". Ei olisi! Maailmalla on yleisöä enemmän, mutta vastaavasti samassa suhteessa myös lahjakkuuksia enemmän. Esiintyjiä, joilla on sekä lahjoja että ulkonäköä että omia biisejä. Muistan kuinka 80-luvulla Dingostakin sanottiin, että jos vain laulaisivat englanniksi olisivat huipulla. Hah, rupisesti soitettua täysin tavanomaista peruspoppia. Maailmalla on tuhat samanlaista bändiä.

Kuinka moni piiritason lahjakkuus osaa laulaa 20:llä eri kielellä kuten Saara?

SaaTehdäPerässä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa maksavaa yleisöä muutama miljoona, englanninkielistä musiikkia kuuntelevaa maksavaa yleisöä: miljardeja. Luulisi että joku osaa noissa levy-yhtiöissä laskeakin. 

Juu, mutta vastaavasti on myöskin kilpailua. On aina yhtä surkuhupaisaa, kun kuulee jostain suomalaisesta piiritason lahjakkuudesta sanottavan "jos se olisi amerikkalainen, se olisi valtava tähti!". Ei olisi! Maailmalla on yleisöä enemmän, mutta vastaavasti samassa suhteessa myös lahjakkuuksia enemmän. Esiintyjiä, joilla on sekä lahjoja että ulkonäköä että omia biisejä. Muistan kuinka 80-luvulla Dingostakin sanottiin, että jos vain laulaisivat englanniksi olisivat huipulla. Hah, rupisesti soitettua täysin tavanomaista peruspoppia. Maailmalla on tuhat samanlaista bändiä.

Kuinka moni piiritason lahjakkuus osaa laulaa 20:llä eri kielellä kuten Saara?

Eihän se vaadi kuin ulkoa opettelua. Sen sijaan Saaran kannattaisi opetella laulamaan edes yhdellä kielellä niin että se laulu ei kuulostaisi vain ulkokohtaiselta ja opetellulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa maksavaa yleisöä muutama miljoona, englanninkielistä musiikkia kuuntelevaa maksavaa yleisöä: miljardeja. Luulisi että joku osaa noissa levy-yhtiöissä laskeakin. 

Juu, mutta vastaavasti on myöskin kilpailua. On aina yhtä surkuhupaisaa, kun kuulee jostain suomalaisesta piiritason lahjakkuudesta sanottavan "jos se olisi amerikkalainen, se olisi valtava tähti!". Ei olisi! Maailmalla on yleisöä enemmän, mutta vastaavasti samassa suhteessa myös lahjakkuuksia enemmän. Esiintyjiä, joilla on sekä lahjoja että ulkonäköä että omia biisejä. Muistan kuinka 80-luvulla Dingostakin sanottiin, että jos vain laulaisivat englanniksi olisivat huipulla. Hah, rupisesti soitettua täysin tavanomaista peruspoppia. Maailmalla on tuhat samanlaista bändiä.

Taas puhutaan siitä tuottamisesta ja markkinoinnista. Dingolla nämä olivat Suomen sen aikaisen tilanteen tasalla. Neumannhan ei ole osannut varsinaisesti laulaa koskaan. Tuollaisia pikkuseikkoja unohdetaan kun tuote myy.

Tämä. Ei se englanniksi laulaminen olisi Dingoa auttanut, mutta väittäisin kyllä että jos heillä olisi ollut silloin edes silloisen ruotsalaisen musiikkikoneiston tasoinen pr- ja tuottajaporukka taustallaan olisi kansainväliseen menestykseen ollut ihan realistinen mahdollisuus. Imago ja tarina oli jo sellaisenaan riittävän koherentti ja erottuva, että vähän työstettynä se olisi hyvinkin osunut yleisöön, eikä se Dingon musiikkikaan noin kokonaisuutena huonoa ole.

Eikö Hanoi Rocks ollut samoihin aikoihin saanut kansainvälistä menestystä, mitenköhän he siinä onnistuivat?

Hanoi Rockshan siirtyi aika varhaisessa vaiheessa Tukholmaan ja käsittääkseni oppi siellä aika paljon kaikenlaista mistä ei Suomessa tiedettykään ja solmi kontakteja, ja sitten joku vuosi myöhemmin Lontooseen. Toimivat toki Suomessakin, mutta tukikohtana toimivat nuo huomattavasti kansainvälisemmät kaupungit.

Hanoi Rocks myös lauloi englanniksi ja soitti sellaista musiikkia jolla oli kysyntää kansainvälisesti.

Hanoi Rocksillahan muuten oli hyvä ammattitaitoinen manageri (Seppo Vesterinen).

Eikö hänestä tulekaan ihka oikeaa keijuprinsessaa joka pelastaa maailman laulamalla eeppistä rakkauspoppia?? 😢

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa maksavaa yleisöä muutama miljoona, englanninkielistä musiikkia kuuntelevaa maksavaa yleisöä: miljardeja. Luulisi että joku osaa noissa levy-yhtiöissä laskeakin. 

Juu, mutta vastaavasti on myöskin kilpailua. On aina yhtä surkuhupaisaa, kun kuulee jostain suomalaisesta piiritason lahjakkuudesta sanottavan "jos se olisi amerikkalainen, se olisi valtava tähti!". Ei olisi! Maailmalla on yleisöä enemmän, mutta vastaavasti samassa suhteessa myös lahjakkuuksia enemmän. Esiintyjiä, joilla on sekä lahjoja että ulkonäköä että omia biisejä. Muistan kuinka 80-luvulla Dingostakin sanottiin, että jos vain laulaisivat englanniksi olisivat huipulla. Hah, rupisesti soitettua täysin tavanomaista peruspoppia. Maailmalla on tuhat samanlaista bändiä.

Taas puhutaan siitä tuottamisesta ja markkinoinnista. Dingolla nämä olivat Suomen sen aikaisen tilanteen tasalla. Neumannhan ei ole osannut varsinaisesti laulaa koskaan. Tuollaisia pikkuseikkoja unohdetaan kun tuote myy.

Tämä. Ei se englanniksi laulaminen olisi Dingoa auttanut, mutta väittäisin kyllä että jos heillä olisi ollut silloin edes silloisen ruotsalaisen musiikkikoneiston tasoinen pr- ja tuottajaporukka taustallaan olisi kansainväliseen menestykseen ollut ihan realistinen mahdollisuus. Imago ja tarina oli jo sellaisenaan riittävän koherentti ja erottuva, että vähän työstettynä se olisi hyvinkin osunut yleisöön, eikä se Dingon musiikkikaan noin kokonaisuutena huonoa ole.

Eikö Hanoi Rocks ollut samoihin aikoihin saanut kansainvälistä menestystä, mitenköhän he siinä onnistuivat?

Hanoi Rockshan siirtyi aika varhaisessa vaiheessa Tukholmaan ja käsittääkseni oppi siellä aika paljon kaikenlaista mistä ei Suomessa tiedettykään ja solmi kontakteja, ja sitten joku vuosi myöhemmin Lontooseen. Toimivat toki Suomessakin, mutta tukikohtana toimivat nuo huomattavasti kansainvälisemmät kaupungit.

Hanoi Rocks myös lauloi englanniksi ja soitti sellaista musiikkia jolla oli kysyntää kansainvälisesti.

Hanoi Rocksillahan muuten oli hyvä ammattitaitoinen manageri (Seppo Vesterinen).

Toki, mutta väittäisin että kansainvälinen menestys olisi jäänyt tulematta jos Hanoi Rocks olisi silloin jäänyt Suomeen. Ei täällä ollut silloin riittävää koneistoa ja tietotaitoa kansainväliseen läpimurtoon. Toisaalta jos Dingo olisi lähtenyt samalle tielle, eli tosissaan luomaan sitä kv-uraa siellä missä siihen olisi ollut työkaluja (ja tietysti myös ruvennut laulamaan englanniksi) luulisin että ihan hyvä mahdollisuus heilläkin olisi ollut. En minä mitään varmaa menestystä heille ehdota tuossa vaihtoehtoisessa menneisyydessä missä he olisivat tehneet asiat toisin, mutta ihan realistista mahdollisuutta. Pointtini nyt lähinnä oli, ettei pelkkä englanniksi laulaminen olisi riittänyt Dingolle, ja että Hanoi Rockskin teki paljon enemmän menestyksensä eteen kuin vain lauloi englanniksi.

Hullua puhua pettymyksestä, kun on saanut esiintyä isoilla areenoilla, päässyt telkkaan ja on tunnettu myös muualla kuin Suomessa. Saaran kannattaisi keskittyä siihen kaikkeen hyvään, mitä on saanut!!!!!

tuo manageri nyt ekana vaihtoon, ei harrastepohjalla oikein aukea ne oikeat ovet eikä ole hajuakaan alan nyansseista

Ilkeily on inhottavaa. Kaikkea hyvää Saaralle.

Saaran olisi kannattanut panostaa jo vuosia sitten musikaaleihin. Niissä hänellä voisi olla mahdollisuuksia kansainvälisestikin. Mutta Saara haluaa laulaa siirappisia itsetekemiään lauluja, jotka eivät myy. Ne on niitä valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne hetket Britannian x-factorin jälkeen olisi pitänyt hyödyntää. Heitti tilaisuuden kankkulankaivoon omilla valinnoilla. Se on surullista.

Ja pärjäsi x-factorissa hyvin siksi että teki mitä käskettiin.

Mutta toisaalta, oliko niitä tilaisuuksia silloinkaan, muuten kuin Saaran unelmissa?

Vähän tuntuu, ettei ollut.

Parempi kysyä, oliko niitä muualla kuin näiden Saara-vihaajien pelonsekaisissa ja "palstaviisaiden" kaiken paremmin tietävissä kuvitelmissa?

Hyvänä esimerkkinä kaikki saamansa mahdollisuudet, neuvot ja avun vastaanottanut kilpailun voittaja, jonka levytyssopimus vähin äänin ja melko nopeasti purettiin eikä hänestä pahemmin ole kuulunut, kuinkakohan moni enää muistaa?

Kaikki on niin suhteellista ja monikin Saaran kanssa ohjelmassa samaan aikaan olleista olisi varmasti enemmän kuin kiitollisia, mikäli olisivat päässeet tekemään edes puolet siitä, mitä Saara on ohjelman jälkeen jo nyt tehnyt.

Jaa, no eikös se ole saara joka tässä nyt kitisee ja on turhautunut? En tiedä mitä hän nyt haluaisi sitten vielä, olla uusi Madonna?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisuutta on olla hiljaa tavoitteistaan ja varsinkin siitä jos niissä onnistuu. Suomalaisen ei tule pyrkiä pois keskivertojen joukosta. Suomalaiset on yhteiskuntana henkisesti kuin ravut ämpärissä https://en.wikipedia.org/wiki/Crab_mentality

Eli poispyrkijä vedetään takaisin joukkoon ja lopulta koko jengi päätyy keittoon.

Miten koko kansakunnan henkisen asenteen saisi muutettua jotta tämä masentava maa ei kuihduttaisi itseään? Samalla toki pitäisi saada muutettua poliitikkojen ja virkamiesten asenteet koska nuo ylläpitävät tuota "lampaat lokeroissaan" mentaliteettia monellakin tavalla. 

Blaablaablaa. Saaran ongelmat eivät johdu suomalaisesta mentaliteetista, ei kateudesta eikä mistään latistamisesta. Saaran ongelmat johtuvat vain ja ainoastaan hänestä itsestään. Hän on mielessään ollut suuri stara jo kauan, mutta toiset eivät vaan ole sitä tajunneet. Koska se ei ole totta! Sillä ei ole mitään tekemistä Suomen kansan kanssa!

Huvittaa, kun oikeasti suositut suomalaiset sanovat tekevänsä 160 keikkaa vuodessa, ja se on paljon. Esim. JVG. Saara sanoi tehneensä 300 keikkaa! Se ei vaan voi pitää paikkaansa!

Niin että suksi sinäkin suolle!

Nykyään kaikista suosituimmat on poptähdet, joiden kappaleet ei ole ylitaiteellisia. Ja sitä paitsi kaikista suosituimmat ei ole niitä huikeimpia laulajia. Täytyy olla oma sanoma ja karisma johon suurin osa voi samaistua. 

Vierailija kirjoitti:

Hullua puhua pettymyksestä, kun on saanut esiintyä isoilla areenoilla, päässyt telkkaan ja on tunnettu myös muualla kuin Suomessa. Saaran kannattaisi keskittyä siihen kaikkeen hyvään, mitä on saanut!!!!!

Tuohan on käytännössä juuri se asia, minkä Saara itsekin viestissään toteaa, jos sen lukee kokonaan eikä pelkästään yhdestä lauseesta revittyä otsikkoa.

Hän ymmärtää itsekin, että vaikka niitä pettymyksiä jatkuvasti tulee, hän on kokenut myös valtavasti onnistumisia, joista saa olla kiitollinen.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että hänelle on taas annettu useita keskenään ristiriitaisia ohjeita ja toivoo pystyvänsä kaikessa pyörityksessä tekemään oikeat valinnat ja ennen kaikkea pysymään omana itsenään ilman tarvetta mukautua ulkopuolisten vaatimuksiin.

Saaralla ollu kaikki mahollisuudet mut sössiny jokaisen, ei välttämättä edes oma vika. Tajuun että Meri on ihana jajaja, mut eikö oikeesti vois hankkia managerin, jolta löytyy ammattitaitoa. Ärsyttää

Taisi se euroviisuihin osallistuminen ja siellä floppaaminen olla viimeinen isku. Muutenkin näitä kilapiluja on hänen kohdallaan jo ihan liikaa. Saa kyllä mediahuomiota näiden kilpaiulujen aikana, mutta kun kilpailu on ohi, ketään ei enää kiinnosta. Mitä sitten? osallistutaan taas seuraavaan tosi-tv kilpailuun. Jos ei Suomessa, niin sitten ulkomailla. Mistä vetoo, niin ens vuonna Brittien edustajana viisuissa.

Missä se Sian kirjoittama biisi Saara Aallolle on?

Saara pyrkii viihdyttäjäksi. Sellaiset viihdyttäjät ovat suosittuja, jotka antavat yleisölle jotain. Saara tuntuu jatkuvasti vaativan muilta jotain, eikä mikään riitä. Hänelle on jo annettu rajattomasti näkyvyyttä Suomen mediassa, jopa euroviisuedustus jonon ohi. Harva muu lahjakas muusikko on saanut tällaista apua. Silti vaan valitetaan. 

Saarahan on periaatteessa saavuttanut tosi paljon, kun on päässyt ulkomailla keikkailemaan. Todella moni vain haaveilee pääsevänsä sinne. Hartwall Arenaakin pidetään suomessa merkittävänä keikkapaikkana ja tavoitteena.