Lue keskustelun säännöt.
Suurperheen lapset eivät synny aina yhtäaikaa!
31.05.2006 |
Olen monesti kirjoittanut johonkin ketjuun, että meillä on suuri perhe ja vanhempani eivät ole koskaan lapsiamme hoitaneet.
Eikös vaan aika moni heti täräytä, että kukas nyt sellaista katrasta hoitaisikaan. Jos joku ei ole KOSKAAN hoitanut perheen lapsia, eiköhän se pidä sisällään sen, että ei ole auttanut silloinkaan, kun perheessä oli vasta esikoinen tai vaikka kaksi lasta.
Kommentit (5)
ja kukaan ei silti ota lapsiamme koskaan hoitoon...eivät siis myöskään isovanhemmat, eivät edes päiväksi, pariksi tunniksi kerran vuodessa korkeintaan! itsellehän ne lapset on " tehty" mutta on äidillänikin aikanaan ollut omasta äidistään lapsenhoitioapua tosi paljon...sama vain ei ole periytynyt sitten eteenpäin. meillä ei siis ole kyse siitä, ettemme haluaisi lapsia koskaan hoitoon vaan siitä, että hoitajia ei ole. olisihan se kiva viettää joskus kahdenkeskinen yö yms. mutta ehkä joskus myöhemmin. ei sitä voi marttyyriudeksi kutsua. pakko mikä pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Voi, kun olisin sanonut näin, kun minua kohdeltin kaltoin." =?
Mulle tulee siitä lähinnä surullinen olo kun on näitä ihmisiä jotka ei koskaan ole erossa lapsistaan tai jätä yöksi hoitoon. Itse olen semmosesta perheestä jossa vanhemmat ei koskaan viettänyt aikaa kahdestaan. Aina oli lapset mukana joka paikassa, ei juurikaan tavattu muita ihmisiä. Ja voin sanoa että omat lapseni tulevat olemaan öitäkin hoidossa. Minun mielestä se on lapsen oikeus että oppii turvaamaan myös muihin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Että ilman äitiä ja isääkin pystyy hengittämään ja olemaan. Ja ennen kaikkea että äiti ja isä pystyy olemaan myös ilman lapsiaan.
En halua tehdä lapselleni sitä karhunpalvelusta että sitoisin kiinni itseeni. Se ei ole tervettä.
Ja kavereilla myös itsellään vastuulliset työt, perhe ja lapsia, joten heidänkään viikonloppuihin en laitaisi vielä 3 vierasta lasta päälle. Enkä kyllä mielelläni ottaisi yökylään meillekään ketään, koska viikonloppuisin edes on saatava rauhassa lepäillä itsekin.
kyllä meillä olisi lähteneet lapset mummolaan viivana jo kymmenen vuotta sitten hoitoon, jos vain olisi sinne joskus huolittu. Mitä marttyyriutta siinä oikein on, jos on asiat huonosti? Ap