Voiko lukiolainen saada sairaslomaa masennuksen takia?

Ei se opiskelu ole niin tärkeää kuin terveys.

Ensin sinun pitää ottaa yhteyttä lääkäriin ja sitä kautta lääkitys ja terapia. Jätä yksi jakso väliin ja panosta itseesi. Masentuneita on lukiossa paljon, et todella ole ainoa. Valtaosalta se menee ohi pikkuhiljaa, mutta apua tarvitset. Ajattele, jos tästä selviät, sinulla voi olla n.60 vuotta hyvää elämää, rakkautta, matkoja,kokemuksia, lapsia ja lemmikkejä...

Hyi teitä!! Eikö hävetä kommentoida noin julmasti nuorelle? Sitten ihmetellään kun Suomi laahaa perässä, kukaan ei tee lapsia ja aikuiset voivat huonosti.

Suomessa ei saa olla mitään iloa, kannustusta ja lämmintä lohdutusta. Täällä vain kaikki nujertaa toisinsa niin että sielu kuihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Minua siis ahdistaa vain nuoret. Aikuisia en koe ongelmaksi ja työpaikka minulta löytyy, teen iltatöitä ja viikonlopputöitä kaupassa. Teen myös paljon vapaaehtoistyötä ja olen mielelläni ihmisten kanssa tekemisissä muuten, mutta koulussa se ahdistaa. Minulla on jo nyt neljän vuoden tahti, mutta en tule valmistumaan siinä ajassa. Minulla on selvät suunnitelmat itseni varalta jos kaikki epäonnistuu enkä valmistu tavoiteajassa. Minulla on vain 21 kurssia suoritettuna.

Elämässäni ei ole mitään hyvää, paitsi se, että sen voi halutessaan päättää. En kuitenkaan halua aiheuttaa surua muille perheenjäsenille yhtään enempää ja esimerkiksi isosiskoni opiskelu todennäköisesti kärsisi, jos minä kuolisin eikä siskokaan koskaan pääsisi töihin.

Olen ajatellut pienestä pitäen, että jos en kykene olemaan tuottava osa yhteiskuntaa, on parempi olla olematta ollenkaan olemassa.

Pelkään, että minun on pakko tehdä itselleni jotain. Työnantajan silmissä olisin kuitenkin roskaa, jos valmistuisin myöhemmin kuin muut ja minulla olisi ongelmallinen tausta.

Koen hävinneeni tämän pelin jo, mutta olisi väärin tehdä mitään peruuttamatonta ihan jo siskoa ja muuta perhettä ajatellen.

Ap

Höpöhöpö, rakas Ap.

Yritä nyt nähdä asiat vähän valoisammin!

Laatikon ulkopuolelta ehdotus: mitä jos hakisit johonkin tammikuusta alkavaan ’ammatin tuovaan’ koulutukseen. Pääsisit tuosta lukion ahdistuksesta? Sitä voit kuitenkin aina jatkaa iltalukiossa. Nuo 21 kurssia eivät mene hukkaan.

Jos olet saanut kaupata töitä, niin selvitä ihmeessä, pystytkö saamaan työvuorosi päivällä (valitettavan usein sinne tarvitaan vain iltatyöntekijöitä täydentämään vakinaisten tunteja) - jos tuo onnistuu, selvitä, mitä kursseja voisit ottaa iltalukiossa heidän ’ensi jaksosta’ ja mene sinne suorittamaan pari kurssia, niin näet miten se sujuu (ja ne voidaan jälleen laskea mukaan päivälukioosikin) - tämän kaiken saat varmaankin sovittua oman koulusi opon kanssa ilman sairaslomaakin -ja sairaslomallahan et voisi käydä töissäkään).

Ja mitä tulee noihin itsariajatuksiin - oikeassa olet, älä tee sitä perheellesi! Jos ajatukset painavat - pyydä päästä edes sen koulupsykologin juttusille.

Ja - älä turhaan pelkää opoa tai terveydenhoitajaa. Hekin haluavat saada sinut löytämään itsellesi hyvin kasvupolun, mikä se sitten onkaan!

Ap, koeta sulkea nämä kusipäiset kommentit pois mielestäsi! Järkyttävää lukea joitakin vastauksia. Olen itse toipumassa vaikeasta masennuksesta, ja tiedän, että mikä hyvänsä ilkeä tai ajattelematon kommentti voi tehdä pahaa jälkeä sairaan mielelle. Ihmiset, jotka kiusaavat masentunutta, ovat häiriintyneitä, ja voivat varmasti hyvin pahoin sisäisesti itsekin.

Olen samaa mieltä tuosta, että ehkä jokin muu koulutus, kuin lukio, voisi sopia sinulle. Itse kävin sen aikoinaan, ja se oli kohdallani pelkkää ajan hukkaamista, sekä myös ahdistavaa, kun en olisi jaksanut lukea. Kuten jotkut tässä ovat jo todenneet, ensin on kuitenkin tärkeintä hoitaa itsensä kuntoon. Vaikka joka paikassa toitotetaan, ettei mt- ongelmiin saa apua, niin kyllä jotkut kuitenkin saavat. Jokaisesta käynnistä ja yhteydenotosta terveydenhuoltoon jää aina vähintään merkintä, ja niiden avulla voit ainakin todistaa hakeneesi apua, mistä voi olla tuonnempana hyötyä. 

Älä lannistu, hyvä ihminen! Ota yhteyttä terveysasemaan, kouluterkkaan, kavereihin, tai vaikka kriisipuhelimeen 09 25 25 0111. Äläkä enää mieti henkesi riistämistä, elämällä on varmasti varattuna sinulle vielä vaikka kuinka paljon hyviä asioita. Voimia.<3

Te, jotka olette vastanneet ap:lle negatiiviseen sävyyn, kommentinne on raportoitu ylläpidolle. Itsemurha- ajatusten vähättely on suurinta mahdollista idiotismia, ja voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. 

Niin, sinulla on sairaus. Mene terveydenhoitajalle ja vaadi saada lääkärin hoitoa.

Jos on niin sairas, ettei voi käydä lukiossa, niin sitten ei voi käydä lukiossa. Se on ihan selvää, kyllähän nekin, jotka sairastuvat vaikka syöpään, joutuvat olemaan poissa.

Eri juttu on, auttaisiko lukiosta poisjääminen masennukseesi. Siihen en tietenkään osaa vastata, ja tuskin kukaan muukaan tällä palstalla osaa, en ole lääkäri/psykologi enkä tunne sinua enkä sairauttasi.

Tärkeintä olisi nyt, että saisit riittävää hoitoa. Oletko jonkinlaisen avun piirissä, onko sinulla joku, jolle puhua ja joka voisi auttaa sinua?

Voimia sinulle, toivon täydestä sydämestäni, että paranet.

Sekasin-chat auttaa.

Koulutuksesi järjestyy kyllä tavalla tai toisella myöhemminkin. Keskity nyt siis siihen, että haet apua masennukseen ja ahdistukseen. Älä kuuntele niitä, jotka kauhistelevat että yo-tutkinnon suorittaminen viivästyy, se ei ole mikään maailmanloppu. Ei elämä ole mikään suoritus, jossa on pakko tehdä tietyt etapit tietyssä ajassa.

Lukiolaisen kannattaa tosiaan ensimmäisenä pyytää apua kouluterveydenhuollosta, sieltä ohjataan eteenpäin. Puhu myös avoimesti akatuksestasi, että iltalukio saattaisi olla sinulle sopivampi.

Tsemppiä tilanteeseen! Vaikka täälläkin on hyviä(kin) näkökulmia, päätökset kannattaa tehdä rauhassa, ammattilaisen kanssa pohtien ja ehkäpä sitoutua syvemmin päätöksiinsä vasta kun pahin aallonpohja on ohi. Ei keuhkokuumeessakaan saa rehkiä, sama pätee vakavaan masennukseen minusta.

Ja pysy hengissä. Kaikki voi muuttua hyväksi, mutta se vaatii kyllä hengissä pysymistä. Hae siis siihen kaikki mahdollinen apu.