3v uhma

Meillä lapsi on täyttänyt kesällä 3v, ja aivan mielettömät uhmat päällä. Hän karjuu ja huutaa, paiskoo tavarat, itkee "koko ajan" asiasta, Jos hän haluaa jotain niin ilmaisee sen ihme itku-narina-marina-huudolla. Samoin jos ei halua niin huutaa ja karjuu. Mieli vaihtuu koko ajan. Haluaa, ei halua, haluaa, ei halua. Olen ihan epätoivoinen jo kun päivät on tätä samaa aina. En jaksa tätä meteliä. Ja siihen päälle vielä jatkuvaa pienemmän sisaren kaltoinkohtelua, jota estellessä jää hyvin vähän aikaa millekään ylimääräisille kotitöille. Ruokaa kun tekee niin saa minuutin välein kurkkia keittiöstä etteivät tapa toisiaan!! Nyt viime aikoina olen itsekin alkanut menettää hermot, välillä huutanut lapselle. Tiedän ettei pitäisi mennä lapsen tasolle mutta se karjuminen ja kirkuminen raastaa mua niin paljon.

Yritän keksiä joka päivä lapsille mielekästä tekemistä, viedä uusiin paikkoihin, keksiä uusia askarteluja jne, että on vaihtelua. Usein kaikki menee aluksi hyvin mutta lopputilanne on aina sama: tyytymättömyyttä, HUUTOA, itkua, narinaa, potkimista, tönimistä. Mä en kestä. Joskus kun sepitän ummet ja lammet lapsille ja kiinnitän huomion johonkin muuhun kuin lähtemiseen, lahjon jne niin silloin sujuu ihan ok. Mulla ei vaan riitä voimat olla joku hölöttävä ideapankki koko ajan. Auttakaa.... Kertokaa omia kokemuksia 3v uhmasta. Pilaanko lapseni ja turmelenko kiintymyssuhteen kun en mä vaan jaksa kohta enää...