Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtaudut leikkipyssyihin lapsilla. Kielsitkö ne lapsiltasi?
13.09.2019 |
Pojallamme 6v tuollainen on ja appiukko ei oikein tykkää. 🙄 "nuo ei oo hyviä leluja"
Kommentit (28)
En niitä aluksi ostanut, mutta poika rakensi niitä legoista ja teki tikuista yms. Ei se siihen auttanut. Nyt meillä on vesipyssy ja pari nerf-pyssyä. Mummo taisi kylläkin ostaa ensimmäisen. En minä ymmärrä mikä niissä kiinnostaa. Jos niitä ei olisi olisivat kyllä selkeä kielletty hedelmä, koska ne todellakin kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dagens nyheterissä on ollut parikin mielipidekirjoitusta joissa syytetään katuammuskelusta Ruotsissa sitä että lapsille ostetaan leikkipyssyjä. 😑 ihmiset on idiootteja
Parempia ne leikkipyssyt on kuin oikeat. Minä sain leikkiä isän Glockilla.
Lähes jokainen poika tykkää aseleikeistä ja ne aseet tehdään vaikka kepeistä, jos ei muuta löydy.
Oma poikani on liian pieni vielä aseleikkeihin, mutta en tule kieltämään niitä. Leikkiaseet on ok.
Even if there was a hand, it was the hand of God -Diego Maradona
Meillä pyssyleikit ja toisten osoittamiset niillä on ehdottomasti kielletty. Voivat ihan hyvin leikkiä mieluummin hippaleikkejä, "rosvo ja poliisi -leikkiä" yms missä ei tarvitse pyssyjä käyttää. Vesileikeissäkin on mukana uimaleluja, uimapatjoja ja vesi-ilmapalloja, ja hyvin tuntuu noilla välineillä leikit onnistuvan.
Olin itse aikoinaan koulussa, jossa erään oppilaan aseinnostuksen ja aseiden takia seurasi erinäisiä ongelmia, joten aseet meidän perheessä on ehdottomasti kielletty. En halua olla missään tekemisissä niiden kanssa enkä halua että lapseni niillä edes leikkivät.
Annan leikkiä. Meillä taitaa yksi pyssy olla mistä kuuluu ääniä napista ja sitten vesipyssyjä. Enemmän poika kuitenkin leikkii autoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan minun ei tarvitse kuulla sitä PAMPAM!-ääntä, niin tehkööt mitä lystää pyssyineen.
No siis. Ovathan leikkiaseet aivan älytön konsepti (miettikää nyt, leikki koostuu siitä, että tapetaan ihmisiä), mutta koska lapseni ovat niistä kiinnostuneita, niin aika turha leikkiä on estääkään. Ei meillä nyt mitenkään erityisen paljon niitä pyssyjä tai muita astaloita ole, mutta on kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielsin pojaltani aseet kun oli pieni. Nyt poika 16v ja on pasifisti, eli ei kannata väkivaltaa. Ei tuo ole koskaan asetta edes halunnu.
Olen nihkeä hankkimaan leikkituliaseita, koska en halua että se esillä lojuva ase on leikin inspiraatio, mutta toisinpäin on ok. Tottakai lapsi saa leikkiä mikä leikityttää, ja kun idea on olemassa, aseet syntyy mielikuvituksella mistä vain. Ketään kohti ei ammuta edes leikisti ilman lupaa koska se voi tuntua ikävältä (esim. mulla itsellä on tässä joku henkinen este) mutta jos toinen osapuoli on vapaasta tahdosta mukana leikissä niin go for it.
Vesipyssyt meillä on ja imukuppijousipyssyn lupasin ostaa jos löydän, kun lapsi kylässä innostui ampumaan tauluun. 8-vuotiaan olen viemässä kokeilemaan tarkkuusammuntaa.
Eli olen ristiriitainen, epämääräinen ja tekopyhä, mutta en hanki lapsille leluaseita joista itselle tulee mielleyhtymä ihmisten ampumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leluaseilla saa leikkiä, enkä oikein ymmärrä tällä asialla jesuustelua. Tuo tappamisenkin kauhistelu osoittaa, ettei leikin tarkoitusta oikein ymmärretä. Lapsi käsittelee leikkien asioita, oppiakseen ymmärtämään ne. Maailmassa on väkivaltaa ja kuolemaa - ei ne katoa sillä, ettei lapsi saisi näitä aiheita leikkiä.
Anoppi toki on pojan leikkiaseet on kauhistuttanut. Hän oli ne itse kieltänyt. Kun tutustuin lankooni, joka oli silloin n. 20 vuotta, oli hän ainoa tuntemani ihminen, jonka mielestä mm. kansanmurha oli ihan ok. Eli hyvin oli mennyt moraalikasvatus perille, kun aseet kielleettiin.
Meillä ei ole pyssyjä, mutta kyllä nelivuotias tyttö osaa silti osoitella kepillä ja "pum pum". Liekö oppinut hoidossa vai jostain isänsä peleistä, tietokone on olkkarissa ja mies pelailee jotain avaruuspeliä, jossa hypitään ja ammutaan roboteilla.
Lisäksi miekkaillaan joskus kepeillä.
Omassa lapsuudessani meillä oli kyllä ihan oikean näköisiä pyssyjäkin vesipyssyjen yms lisäksi ja joskus leikittiin armeijaa tai sotaa. Eniten olin kyllä kiinnostunut jousipyssyistä ja intiaaneista, jouskareita rakentelin useammankin pajuista. Ilotulitusrakettien keppejä käytettiin nuolina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli kuulapyssy maalitauluineen ja vesipyssy. Ennemmin ammuin tuolla jälkimmäisellä. Ja olen muuten nainen ja ihan empaattinen vegaani musta tuli.
Aseet kuuluvat poikien leikkeihin.
Itse harrastan ammuntaa, kiekkoja haulikolla ja radalla pistooleilla.
Suomen puolustusvoimat perustuvat edelleen suureen reserviin ja sen arvon kannalta on äärimmäisen edullista, että reserviläiset harrastavat ammuntaa. Ohjaan kyllä aktiivisesti omia lapsianikin harrastuksen pariin.
Elämme maailmassa jossa toimintakuntoisia ampuma-aseita on todennäköisesti yli 3mrd kappaletta. Sille emme voi mitään ja siksi onkin parempi osata käyttää niitä, kuin jäädä vain sen armoille, että ne jotka osaavat, eivät tahdo käyttää niitä itseä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis. Ovathan leikkiaseet aivan älytön konsepti (miettikää nyt, leikki koostuu siitä, että tapetaan ihmisiä),
No ovat todellakin. Sota-alueella vietetyn ulkomaankeikan jälkeen häiritsee aivan vietävästi kun joku pam-pam nicopetteri tulee osoittelemaan aseella tappoleikkiensä tiimellyksessä, tai joku autistinen e-urheileva jonipetteri pärinöissään jauhamassa sotapeleistään.
Vierailija kirjoitti:
Kielsin pojaltani aseet kun oli pieni. Nyt poika 16v ja on pasifisti, eli ei kannata väkivaltaa. Ei tuo ole koskaan asetta edes halunnu.
Mun mies, ikänsä pyssyillä leikkinyt, armeijan käynyt, ja kiväärin ja haulikon omistava entinen metsästäjä ei kannata myöskään väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis. Ovathan leikkiaseet aivan älytön konsepti (miettikää nyt, leikki koostuu siitä, että tapetaan ihmisiä),
No ovat todellakin. Sota-alueella vietetyn ulkomaankeikan jälkeen häiritsee aivan vietävästi kun joku pam-pam nicopetteri tulee osoittelemaan aseella tappoleikkiensä tiimellyksessä, tai joku autistinen e-urheileva jonipetteri pärinöissään jauhamassa sotapeleistään.
Mun vanhemmat ovat SPR:n vapaaehtoisia, ja vapaaehtoistoiminnassa olleet tekemisissä paljon sota-alueilta tulevien lasten kanssa. He ovat kertoneet, että eron kyllä huomaa, koska ne sota-alueilta tulevat osaavat käsitellä leikkiaseita realistisesti. Mutta ymmärräthän, että jos ärsyynnyt lasten aseleikeistä, ärsyyntymisen syy on ainoastaan havaitsemassasi ristiriidassa, ei siinä, mitä ne lapset leikkivät.
Vierailija kirjoitti:
Leluaseilla saa leikkiä, enkä oikein ymmärrä tällä asialla jesuustelua. Tuo tappamisenkin kauhistelu osoittaa, ettei leikin tarkoitusta oikein ymmärretä. Lapsi käsittelee leikkien asioita, oppiakseen ymmärtämään ne. Maailmassa on väkivaltaa ja kuolemaa - ei ne katoa sillä, ettei lapsi saisi näitä aiheita leikkiä.
Anoppi toki on pojan leikkiaseet on kauhistuttanut. Hän oli ne itse kieltänyt. Kun tutustuin lankooni, joka oli silloin n. 20 vuotta, oli hän ainoa tuntemani ihminen, jonka mielestä mm. kansanmurha oli ihan ok. Eli hyvin oli mennyt moraalikasvatus perille, kun aseet kielleettiin.
On eri asia saako lapsi käsitellä asiaa leikissä ja hommatkaanko lapselle aiheen pariin ohjaavat välineet. Tottakai sotaa, kuolemaa ja vaikka seksiä saa käsitellä leikin kautta, mutta ei lapselle tarvitse hankkia käsiasetta, ruumisarkkua tai leikkipimperoa, vaan joskus on parasta että leikille asettaa rajat mielikuvitus, ja materiaalina on kepit, pahvilaatikot ja barbit. Silloin se leikin sisältö syntyy varmemmin lapsesta tarpeesta eikä lelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielsin pojaltani aseet kun oli pieni. Nyt poika 16v ja on pasifisti, eli ei kannata väkivaltaa. Ei tuo ole koskaan asetta edes halunnu.
Mun mies, ikänsä pyssyillä leikkinyt, armeijan käynyt, ja kiväärin ja haulikon omistava entinen metsästäjä ei kannata myöskään väkivaltaa.
Tämä. Itse taas aseleikkien kautta osittan ymmärsin nuorena sodan järjettömyyden.
Jos jonkun lasta ei ole koskaan aseet kiinnotaneet, niin ei niillä ole tarvinnut leikkiä. Mutta tästä yhteyden vetäminen suoraan pasifismiin on ihan toinen juttu.
Meilläkin leikittiin lapsena pyssyillä. Osa oli ihan muovisia vesipyssyjä, mutta oli joukossa pari "aidompaakin", eli metallisia, oikean aseen näköisiä. Jotain nalleja niillä oli kai mahdollista paukutella, muistan vaan, että eivät oikein tahtoneet toimia.
Täyspäisiä meistä kaikista lapsista tuli. Itse en ole koskaan edes oikealla aseella ampunut.
Alue: Aihe vapaa
Meidän lapsilla oli vaikka kuinka paljon leikkiaseita, mutta eivät ne mitään aidon oikean näköisiä tietenkään olleet, vaan lähinnä kuplapyssyjä, pieniä vesipistooleja ja erilaisia isoja vesi pyssyjä. Myös muutamia erilaisia ties mitä "tarrapampula/nuolipyssyjä" oli ja muuten vain poksahtavia pyssyjä. En enää edes muista, kun lapset ovat jo teinejä.
Itselläni oli pienenä ainakin sininen muovinen kuulapyssy ja ei minusta tämän ihmeellisempää sotahullu tullut. Kyllä pitää olla siis lapsi sekaisin, jos sellaiset leikit pilaavat hänet.