Mihin tarvitaan ravitsemusterapeuttia?

Itse kokin tutkinnolla olen opiskellut niin paljon ravintotietoutta, että tuntuu tyhmältä jonkun erikoistuminen siihen, kuinka PITÄISI syödä. Moni rav. terapeutti on muuten ylipainoinen, oletteko huomanneet?

ei niistä yleensä hirveästi saa irti.



mut ne voi laskea esim allergiselle tai sairaalle lapselle jotain miten paljon se saa vitamiineja ja energiaa ja pitäiskö jonkun saantia lisätä.



ja sitten ne voi kirjoittaa esim lausunnon että joku erityisruoka/lääke on olennainen osa lapsen ruokavaliota ja sen perusteella voi saada kelan korvausta..



yleensä ne kuitenkin vaan ähkii ja ehdottelee, no ootteks koittanu kesäkurpitsaa..

Eikä paljon tietoa myöskään, siitä mitä kaikkea ko ammattiryhmä tekee.



Ravitsemusterapeutit voivat työskennellä terapeutteina sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla sekä työterveyshuollossa

Opettajina yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa

Tutkijoina

Tiedotus-, markkinointi- ja viestintätehtävissä

Elintarvike- ja lääketeollisuudessa

Ruokapalvelutehtävissä

Järjestöissä

Valtion ja kunnan hallinnossa

Freelancereina

No aika monet sairaudet esimerkiksi tuovat rajoituksia tai erityisruokavalioita...Diabetes, kihti, munuaissairaudet......

RAVITSEMUSTERAPEUTTI



Työn tavoite ja merkitys





Ravinnolla ja ruoan koostumuksella on suuri merkitys terveydelle. Oikealla ruokavaliolla voidaan estää joidenkin sairauksien lääkehoidon tarvetta tai siirtää sitä. Joskus ruokavalio voi olla sairauden ainoa hoitokeino, kuten keliakiassa ja ruoka-allergioissa.



Ravinnolla on keskeinen merkitys aikuistyypin diabeteksen, lihavuuden sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa. Kehittämällä ravitsemushoitoa voidaan myös säästää kustannuksia, sillä potilaat toipuvat nopeammin ja hoitoajat lyhenevät.



Työtehtävät ja työpaikat



Ravitsemusterapeutti on perehtynyt ravinnon vaikutukseen ihmisen terveyteen. Suomalaisessa sairaan- ja terveydenhuollossa ravitsemusterapeutit ovat varsin uusi ammattikunta. Ensimmäiset virat perustettiin Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan 1970-luvun alussa.



Suomessa on yli 700 ravitsemusterapeuttia, joista yli puolella on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) myöntämä oikeus toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina.



Ala on hyvin naisvaltainen, mutta työ sopii myös miehille. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelee runsaat 80 ravitsemusterapeuttia. Yli kolme miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeutin palveluita.



Ravitsemusterapeutit työskentelevät terveyskeskuksissa, sairaaloissa, lääkäriasemilla ja kuntoutuslaitoksissa sekä tutkijoina yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä tuotekehitys- ja markkinointitehtävissä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.



Osa työskentelee myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, opettajina ja elintarvike- ja kotitalousalan järjestöjen suunnittelu-, johto- ja valvontatehtävissä, ruokahuollossa, valtionhallinnossa sekä tiedotuksen, markkinoinnin ja viestinnän parissa.



Sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla ja kuntoutuslaitoksissa ravitsemusterapeutit vastaavat potilaiden yksilöllisen ravitsemushoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta.



Käytännön työtehtäviä ovat potilaiden ja näiden omaisten ravitsemusneuvonta ja yksilöllisten ruokavalioiden suunnittelu. Ravitsemusterapeutti perehtyy potilaan tilanteeseen, sairauteen ja ruokailutottumuksiin sekä arvioi tämän ruokavalion ja sen ravintosisällön riittävyyden.



Ravitsemusterapeutti suunnittelee potilaalle yksilöllisen ja ravitsevan ruokavalion sekä tukee tätä ja seuraa ravitsemushoidon onnistumista. Hän ohjaa myös potilaiden omaisia ravitsemushoidossa ja antaa neuvoa terveellisestä ruokailuvaliosta. Suurin osa potilasneuvonnasta on henkilökohtaista neuvontaa, osa ryhmäneuvontaa.



Yleensä ravitsemusterapeutti kuuluu lääkärien, sairaanhoitajien, toimintaterapeuttien ja lääkintävoimistelijoiden kanssa samaan hoitotiimiin. Myös potilasruokailun kehittäminen voi kuulua työtehtäviin.



Terveyskeskuksissa ravitsemusterapeutti toimii ravitsemuksen asiantuntijana ja konsulttina ruokahuollossa, tiedottaa ravitsemusasioista, tekee ravitsemustutkimusta sekä toimii yhteistyössä järjestöjen kanssa terveellisten ruokailutapojen edistämiseksi.



Ravitsemusterapeutit suunnittelevat myös eri sairauksien vaatimia ravitsemushoitoja. Lihavuus, diabetes, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine, sydäntaudit (esimerkiksi sepelvaltimotauti), ruoka-allergiat ja intoleranssit, nielemis- ja syömisvaikeudet, aliravitsemus ja aliravitsemusriski, keliakia, syömishäiriöt, syöpä- ja munuaistaudit vaativat ravitsemushoitoa.



Ravitsemusterapeutit vastaavat ravitsemuskasvatuksesta ja siihen liittyvän aineiston suunnittelusta ja toteuttamisesta. Ravitsemusterapeutit kouluttavat ja konsultoivat ravitsemuksesta ja terveellisestä ruokavaliosta ja toimivat työnohjaajina. He käyvät myös luennoimassa kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla ja kouluttavat muita terveydenhuollossa työskenteleviä.

mutta ainakin meidän ravitsemusterapeutit jotka on yrittäny auttaa meidän tosi allergisia lapsia on lähinnä ähkineet...

tekemisissä ravitsemusterapeuttien kanssa ja saanut heidän konsultaatiostaan apua.

Työn vaatimukset



Ravitsemusterapeutin on tiedettävä, miten eri ravintoaineet vaikuttavat ihmisen elimistössä ja ihmisen terveyteen. On myös tunnettava ihmisen energian ja ravintoaineiden tarve ja miten eri ravintoaineiden puutokset ilmenevät.



Hänen on tunnettava kattavasti elintarvikkeita, kliinisiä ravintovalmisteita ja lääkkeitä. On osattava valita eri tilanteisiin sopivat tuotteet ja valmisteet ja tiedettävä, mitä ruoka-aineita on mahdollista ostaa kaupoista.



Ravitsemuksellisen asiantuntemuksen lisäksi on tunnettava ihmisen käyttäytymistä sekä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka ohjaavat ihmisen ruoanvalintaa. Laajan ravitsemuksellisen asiantuntemuksin lisäksi ravitsemusterapeutin on hallittava terveellisen ruuan valinta ja valmistus. On myös tiedettävä, mitä ruoka-aineille tapahtuu ruoanvalmistuksen aikana.



Hyvät vuorovaikutus- ja neuvontataidot ovat tarpeen, sillä varsinkin syömishäiriöisten ravitsemusterapiassa tehtävänä on muuttaa potilaiden käyttäytymistä oikeaan suuntaan. On myös jatkuvasti opittava uuttaa ja kehitettävä omaa ammattitaitoa sekä seurattava uusimpia tutkimustuloksia. Joustavuus ja hyvä esiintymiskyky ovat tarpeen.



Ravitsemusterapeutti on usein alansa ainoa asiantuntija suuressa laitoksessa tai eri ammatteja edustavissa työryhmissä. Siksi työssä vaaditaan itsenäisyyttä, sillä ongelmat on useimmiten ratkaistava yksin.

Ihan kuten me kokitkin voimme työskennellä noissa yllämainituissa paikoissa/ammateissa. Sanoin jo, että ravitsemustietoutta opetellaan paljon kokin (ravintola/suurtalous) tutkinnossa, ei siinä oikein jää epäselväksi että allerginen tarvitsee omat sapuskat tai että mikä on sopiva tuote diabeetikolle. Tai että paljonko ja mitä aikuisen perusterveen ihmisen pitäisi syödä vuorokaudessa...

Diabetespotilaalle, Prader-Will henkilölle, keliaakikolle, sairaalloisen ylipainoiselle, sairaalloisen laihalle, anorektikolle, huonosti syövälle vanhukselle...

Voin kertoa, että kokin koulutuksessa ei mennä puoliksikaan niin syvälle ravitsemusasioihin, kuin ravitsemusterapeutin. Vai mitä ihmettä kuvittelet niiden opiskelevat tuplasti sen ajan, mitä kokin opinnot kestävät (ottaen vielä huomioon että heidän opintoihinsa ei kuulu ruoanvalmistuksen opettelua)?

vaikka munuaissairaan ruokavaliosta jotain kokin ammattia apuna käyttäen.

Meidän anorektikkotytön hengen pelasti (yhdessä lääkäreiden ja terapeuttien kanssa) ravitsemusterapeutti. Sanoi se tytölle vähän muutakin, kuin että syöhän vaan vähän enemmän. Tyttö tykkäsi tästä rt:sta tosi paljon ja vieläkin lämmöllä muistelee. :)

Kuulunut kovinkaan paljon noita juttuja mitä ravitsemusterapeutin koulutukseen näyttää kuuluvan. Kyllä aika pintaa vaan raapaistiin. Ei muutenkaan mitään kaloreita tms. laskettu.

Perus allergiat ja ruokarajoitukset kyllä käytiin läpi,mutta ei mitään esim: diabeetikon ruokavaliota.



T:toinen kokki

Ihan kuten me kokitkin voimme työskennellä noissa yllämainituissa paikoissa/ammateissa. Sanoin jo, että ravitsemustietoutta opetellaan paljon kokin (ravintola/suurtalous) tutkinnossa, ei siinä oikein jää epäselväksi että allerginen tarvitsee omat sapuskat tai että mikä on sopiva tuote diabeetikolle. Tai että paljonko ja mitä aikuisen perusterveen ihmisen pitäisi syödä vuorokaudessa...

Perusterve aikuinen varmaan tietää itsekin mitä kannattaa syödä;). Mutta moni sairas tarvitsee erityisruokavalion koostamiseen apua. Pystyykö kokki arvioimaan ruokavalion monipuolisuutta ja riittävyyttä eri potilasryhmille? Epäilen... ja kuinka suuri on kokin tietämys vaikkapa ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista eri sairauksissa? jne jne... taitaa tällä kyseisellä kokilla olla hiukan turhan suuret luulot itsestään.

Munuaissairaan ruokavaliosta viisaana voisi kertoilla tarkemmin.

kokki vois kertoa, että mitä kivaa laittaisin kun kylään tulee yksi kaveri jolla on fruktoosi-intoleranssi...???