Miksi ihminen ei välttämättä pysty paljoa puhumaan jos ahdistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku asia menee yli sietokyvyn, sitä ei pysty välttämättä käsittelemään mielessään ollenkaan.

On vaikea puhua, jos ei oikein itsekään kykene selkeästi miettimään, mistä puhuisi tai mitä tapahtui.

Kun ei enää halua eläytyä tilanteeseen uudestaan, siitä tulee etäistä ja epätodellista, jotain mitä ei ole ollutkaan. Tällöin trauma tms. saattaa kyllä tulla esiin ihan satunnaisesti ja vahingossa.

Joskus syynä vaikenemiselle on myös ihan ahdistus, häpeä tai jotain muuta, vaikka asiaa kykenisikin itse pohtimaan.

Lisään vielä, että ahdistus saa ihmisen nimenomaan lamaantumaan, kuten joku sanoi. Lamaantuneena ihminen on sisäänpäin kääntynyt ja yleensä haluaa pois tilanteesta tai ainakin olla itsekseen.

Miksi tuollainen puhekyvyn viemä lamaantuminen ei ole karsiutunut pois ihmisen evoluutiossa? Tunnen kyllä lamaantumisen hyödyt jos vaikka petoeläin iskee saaliiseen kiinni, mutta miksi ihminen saattaa lamaantua jonkin asian suhteen pitkiksikin ajoiksi, ja ehkä muuten jopa jatkaa toimintaa/leikkiä normaalisti?

Up