Onko lukio nykyään erilainen kuin 90-luvulla?

E-kirjat.

No arvaa. Homma lähtenyt aivan lapasesta. Oppiaineet täytetty niin täyteen tavaraa, että pakko jättää yli puolet opintojakson sisällöstä itsenäisesti opiskeltaviksi. Kaikki lähti menemään perzeelleen ksikilla kouluasteilla SGL:n opetusministeripestin aikana. 

T. Lukion ope 

Itseohjautuvuutta ja opintojen suunnittelua vaaditaan nykyään paljon enemmän. Ysärillä valinnat olivat pitkä vai lyhyt matikka ja ottiko jonkun kielen. Ruotsi oli pakko kirjoittaa. Koulun puolesta tuli lukujärjestys ja sen mukaan mentiin. Kirjoitusten tuloksilla on enemmän merkitystä jatko-opinnoissa. Itse kirjoitin keskinkertaisesti, mutta pääsin opiskelemaan pelkän pääsykokeen perusteella.

Aivan tolkuttomasti projekteja ja sellaisia, koko ajan pitää olla jotain itsenäistä hommaa väsäämässä koneella. Kurssivalinnat pitää tehdä ja voi käydä niin, että et mahdu haluamallesi kurssille. Sellaista perusopetusta on vähemmän ja omaa opiskelua/työtä enemmän eli ennen pärjäsi suht hyvin, kun jaksoi kuunnella tunnilla, se aika on mennyttä. Jos olet luonteeltasi täydellisyyteen taipuvainen, tähän kaikkeen on helppo uupua.

Ei voinut hajauttaa kirjoituksia, vaan kaikki vedettiin reiluun kahteen viikkoon. Reaalissa oli kaikki reaaliaineet samassa kokeessa. Itsekin vastasin valmistautumatta yleisen fysiikan kysymykseen, kun sattui helppo kohdalle. Ja toki elettiin aikaa ennen tietokoneita, joten käsin kirjoitettiin ja paljon.

Vähemmän sisältöä kuin ennen, vaatimus- ja osaamisen taso selvästi alhaisempi. Lukiolaiset selaa nettiä suurimman osan oppitunneista. Mitäpä siinä turhaan hikoilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Itseohjautuvuutta ja opintojen suunnittelua vaaditaan nykyään paljon enemmän. Ysärillä valinnat olivat pitkä vai lyhyt matikka ja ottiko jonkun kielen. Ruotsi oli pakko kirjoittaa. Koulun puolesta tuli lukujärjestys ja sen mukaan mentiin. Kirjoitusten tuloksilla on enemmän merkitystä jatko-opinnoissa. Itse kirjoitin keskinkertaisesti, mutta pääsin opiskelemaan pelkän pääsykokeen perusteella.

Ohis. Miten aiemmin kirjoitusten tuloksilla 90 -luvulla oli muka enempi painoarvoa jatko-opintojen kannalta kuin nyt? - Itse näet olen monta kertaa huokaissut, että onneksi sai aikanani opiskelupaikkani yliopistolta pääsykokeen kautta, niinkuin "omalle" (ja ehkä 95% muistakin aloista) paikan saaneista koska muuta vaihteohtoa ei ollut ja vain joillekin "poikein aloille" saattoi saada paikan ilman pääsykokeen selättämisä niin, että oli kirjoittanut matikasta riittävän hyvän arvosanan

Pelkästään yo-arvosanojen perusteella, jos hakisin tänään pääsisin ehkä yliopiston takapihalle. - Ja koska paikat jaetaan ymmärtääkseni niin, että ensi-sijaisesti paikat annetaan suoraan -ilman velvollsiuutta osallitua ja lapäistä pääsykoe- parhaiten yo-kirjoituksissa menestyneille ja vastatoissijaisesti muille, kuten pääsykokeissa paikan saaville, niin ainakin itse koen, että "omalle alalleni" joka kuuluun niin tänään kuin omana aikanani niihin suosituimpiin niin aika moni hyvinkin ylpääreissä kirjoittanut joutuu hakemaan paikkaansa pääsykokeen kautta "laudatur rohmujen" täyttäessä ylioppilaskiintiön. - Ja jotenkin luulen, että näillä hyvin kirjoittaneilla on paremmat valmiudet ottaa pääsukoemateriaali haltuun kuin monelle meistä tötteröö paperit kirjoittaneella tai ammattkoulun jälkeen yliopistoon pääsykokeen peruteella pyrkivillä.

Omana aikanani ei ollut mahdollisuutta päästä ainakaan "omalle alalle" ns. avoimen väylän kautta, joka on siten uudempi tapa saada paikka yliopistolta mutta minulle on muodostunut kuva, että sekin on lähinnä paljossa silmän lumetta, koska se määrä, joka avoimessa yon kautta opintoja tulee suorittaa ja arvosanat joita vaaditaan näistä opinnosita on sellainen ponnistus, että siihen yltävä hakija omaa uskoakseni riittävän hyvän valmiuden saada paikkansa myös pääsykokeen kautta. - Mutta hienoa tietysti. että tällainenkin mahdollsiuus on olemassa, koska pääsykokeeseen liittyy aina oma stressinsä ja on myös kiva, jos voi ajatella, että on olemassa vaihtoehto, jota kautta mahd. pidempi ja raskas työ saatetaan palkita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis. Miten aiemmin kirjoitusten tuloksilla 90 -luvulla oli muka enempi painoarvoa jatko-opintojen kannalta kuin nyt? - Itse näet olen monta kertaa huokaissut, että onneksi sai aikanani opiskelupaikkani yliopistolta pääsykokeen kautta, niinkuin "omalle" (ja ehkä 95% muistakin aloista) paikan saaneista koska muuta vaihteohtoa ei ollut ja vain joillekin "poikein aloille" saattoi saada paikan ilman pääsykokeen selättämisä niin, että oli kirjoittanut matikasta riittävän hyvän arvosanan

Tätä juuri tarkoitin, että nykyään on arvosanoilla enemmän merkitystä, koska pääsykokeiden väylää on supistettu. Kirjoitin kai jotenkin epäselvästi. Mutta joo, M:n papereilla en olisi päässyt hakemalleni alalle. Pääsykoe pelasti.

 

Vihastuttaa, että nuorteni elämä pilattiin uusien opetussuunnitelmien myötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vihastuttaa, että nuorteni elämä pilattiin uusien opetussuunnitelmien myötä. 

Elämä meni pilalle, kun induktiotodistus poistettiin Lopsista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis. Miten aiemmin kirjoitusten tuloksilla 90 -luvulla oli muka enempi painoarvoa jatko-opintojen kannalta kuin nyt? - Itse näet olen monta kertaa huokaissut, että onneksi sai aikanani opiskelupaikkani yliopistolta pääsykokeen kautta, niinkuin "omalle" (ja ehkä 95% muistakin aloista) paikan saaneista koska muuta vaihteohtoa ei ollut ja vain joillekin "poikein aloille" saattoi saada paikan ilman pääsykokeen selättämisä niin, että oli kirjoittanut matikasta riittävän hyvän arvosanan

Tätä juuri tarkoitin, että nykyään on arvosanoilla enemmän merkitystä, koska pääsykokeiden väylää on supistettu. Kirjoitin kai jotenkin epäselvästi. Mutta joo, M:n papereilla en olisi päässyt hakemalleni alalle. Pääsykoe pelasti.

Kiva kun ennätit täsmentämään. - Kirjoitit muutoin erinomaisen ja napakan kitetyksen miten nykyinen eroaa meidän fossiilien aikaisesta. - Itse kirjoitin sinua paljon huonommat yo-arvosanat mutta niin vain löysin tieni yliopistoon. Pääsykoe pelasti mutta kyllä osuutta oli varmasti lujalla ja päämäärätietosiella tavoitteella saada n.n alan opiskelupaikka. Ei käy kateeksi heidän asemansa joilla on pian edessä hakeminen. Imelässä jölkiviisaudessa voin tietysti heittää, että kai sitä lukioon olisi saattanut panostaa enemmän, jos lukion alkaessa olisi (a) tiennyt mihin lukion jälkeen ja (b) tiennyt, että paljon vähemmällä pääsee myöhemmin yliopistoon hakiessa, jos paikan saa "jo" ylioppilaskirjoitusten perusteella; kyllä sitä omanakin aikanani vuosikurssillani olin poikkues monen vähintään hyvin ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneiden joukossa. Ja vielä tänäpäivänä "omalle alalleni" ei ole mahdollisuutta saada paikkaa avoimen opintojen perusteella, joten pääsykoe tai "riittävän hyvät" yo-arvosanat ovat ainoita tapoja saada paikka (Suomessa). - Koska Suomessa tilanne on tämä, niin aika moni suuntaa tai vähintään harkitsee sitä, että lähtee ulkomaille (, kuten Tarttoon) opiskelemaan.-  Ja se on varmasti hyvä vaihtoehto kunhan tarkkaan katsoo minne, eikä varmastikaan yhtään helpompi ja voi käydä taloudellsiesti kalliiksi, vaikka "alani" työllisyys on ja uskon olevan jatkossakin hyvä.   

 

Mä olen kirjoittanut 1994. Meillä oli vielä täysin luokkamuotoinen lukio, lähinnä valita pystyi vain pitkän tai lyhyen matematiikan, kuviksen tai musiikin ja mahdollisen C- tai D-kielen. Jos luit lyhyen matikan, piti olla joko C- tai D-kieli, eli ellet ollut aloittanut jo yläasteella uutta kieltä, sellainen piti ottaa lukiossa. Kaikki lukivat reaaliaineista kaikki kurssit, mitä opetusohjelmassa oli. Ei ollut siis erikseen pakollisia ja syventäviä kursseja kuten nykyään. Koska opetus oli luokkamuotoista, samat tyypit istuivat aina samoilla tunneilla, paitsi valinnaiskielten tunneilla ryhmiä oli yhdistetty (meidän lukiossa, jossa oli luokat A - C). Kamalasti siis mikään ei muuttunut yläasteelta lukioon mennessä.