Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon kiltteydestä työpaikalla? Ja miten saisi uskottavuutta?
05.09.2019 |
Tämä sama toistuu jokaisella työpaikallani: olen liian kiltti ja minusta tulee työpaikan kynnysmatto. Vaikka työpaikalla olisi muuten hyvä ilmapiiri ja viihdyn siellä, niin joka paikassa on aina yksi komentelija/passuuttaja, joks komentelee, yrittää juoksuttaa ja passuuttaa ja puuttuu koko ajan työntekooni, vaikka siihen ei ole mitään aihetta. Mielipiteitäni ei kuunnella. Kukaan ei edes luota kykyihini. Kaikki vähän naurahtavat, jos arvelen osaavani ratkaista jonkun pulman vaikka puhelimen kanssa.
En tunne olevani minkään arvoinen. Tulee alhainen olo, kun kiltteyttäni käytetään hyväksi ja kun minulla ei ole minkäänlaista uskottavuutta.
Itsetuntoni on mennyttä ja en luota enää itsekään itseeni. Minusta on tullyt epävarma "anteeksi että olen täällä" -tyyppi.
Miten kiltteydestä pääsee eroon ja saa uskottavuutta ja itsetunnon takaisin?
Kommentit (10)
Haluaisin todellakin olla erilaisessa roolissa työpaikalla. Miten sellainen onnistuu? Kaipaisin enemmän vastuuta ja sellaista, ettei tarvitse kysellä lupaa kaikkeen. Jyrän alle jäänyt on hyvä kuvaus. En tunne olevani työntekijä ollenkaan. Olen vain joku muiden auttelija.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siellä on yksi passuuttaja, niin sanot sille että et "ehdi".
Tekisi mieli sanoa, että en nyt ehdi, mutta en tiedä, mistä tämä miellyttämisen tarve tulee. Ehkä se on jotain hyväksynnän hakemista?
Ap.
Olin joskus samanlainen. Koska kuvittelin, että kaikki muut luulevat olevansa parempia ja arvostelevat minua niin jännitin liikaa, olin kömpelö ja se näkyi työkuvassa. Ei sillä, että olisin hoitanut työni huonosti, päinvastoin olin todella ahkera ja myöskin kynnysmattona.
Sitten vain aloin nostamaan panoksia kun en jaksanut häpeääni ja paineita jotka käytökselläni oikeastaan itse aiheutin. En enää jaksanut välittää mitä muut minusta ajattelevat.
Aloin olemaan varmempi, hyväksymään epäonnistumiset, nauramaan itselleni ja vain arvostamaan nimenomaan itse enemmän itseäni. Otin vastuuta ja harjoittelin, opin jatkuvasti lisää ja näin myös minut huomattiin ja minua alettiin arvostamaan. Nykyäänkin olen kömpelö toisinaan, joissakin tilanteissa vähän hölmö mutta ei se haittaa. Sitten nauran itselleni ja kanssani on mukava olla, ihmisten on helppo olla seurassa, joka ei ole niin vakavaa ja pienet virheet eivät tunnu maailmanlopulta. Nykyään minua suositellaan esimiestehtäviin ja töitä on paljon, työkavereita piisaa eikä ahdista olla töissä.
Opittavaa on mutta on helppo hengittää ja antaa itselleen armoa, annan sitä myös muille ja kunnioitan toisia ja he minua.
Jos joku ei pidä tai haluaa arvostella, niin en välitä tai keskustelen asian samantien selväksi.
Tsemppiä! Keskity omaan työskentelyyn, luota itseesi ja omiin taitoihisi. Loppu on historiaa kun opit rentoutumaan.
Jämäkkyys-sanalla löytyy netistä hyviä vinkkejä. Itseäni auttoi Tunne lukkosi -kirjan lukeminen. Ymmärrän nyt mistä liika kiltteys ja mielyttämisen halu kumpuaa.
Tein itselleni listan asioista, joita kiltteys saa minut tekemään ja mihin se johtaa. Esim. en sano mielipidettäni, ärsyynnyt siitä. Sitten tein toisen listan, jossa kuvasin asioita joita tekisin jos en olisi liian kiltti ja mihin tuo johtaisi. Sitten aloin tietoisesti ottamaan pieniä askeleita kohti sitä kakkoslistaa. Eli tein niitä pieniä tekoja "leikkien" ei-kilttiä. Jälkeen päin mietin mitä käyttäytymisen muutos sai aikaan (muissa). Miten muut reagoivat, miten itse reagoin? Huomasin saavani enemmän arvostusta, muut olivat kiinnostuneempia mielipiteestäni ja minulle annettiin vaikeampia tehtäviä.
Välillä edelleen muistutan itseäni toimimaan suunnitelmani mukaa kun tekee mieli kynnysmattoilla. Aika hyvin pysyn kyllä roolissani. On pakko. Olen nimittäin porukan pomo. (Mitä en olisi ikinä 10 v sitten uskonut.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisenä älä sekoita kiltteyttä tuohon.
Itse ole ollut nöyrä ja hiljainen aikaisemmin. Työuraa kun on tullut lisää (23v täypäiväsenä), olen huomannut että suurin muutos omalla uralla tapahtui kun aloin enemmän pitää ääntä. Ja tarpeeksi kun on pitänyt ääntä se on lisännyt itseluottamusta jne. Nykyään en mielistele enkä kumartele töissä ketään muuta kuin asiakkaita.
Mutta edelleen olen kiltti, autan aina kaikkia jotka tarvitsevat apuani. Se on taas eri asia autanko samalla sekunnilla vai sitten kun omista töistä löytyy sopiva rako.
En vähään aikaan mainostanut sukupuolta enkä ikää mutta tähän nyt aattelin laittaa. 😁 Eli 38v mies.
Kun tarpeeksi ärsytetään, vie asia eteenpäin. Niin kauan kuin vain kuuntelet, joudut sietämään kynnysmattona oloa.
Kokemuksesta sanon, vasta jälkeenpäin kehuttiin joo oli se hyvä työläinen.
Jatkuva nappiminen ei ole hyvä mutta kaikkea ei kuulu kestää nykyaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille vastauksista. Mukavaa lukea, että tästä vaivasta voi päästä eroon. Pitää myös lukea tuo kirja. Oletteko pystyneet muuttumaan samalla työpaikalla vai vaatiiko se työpaikan vaihtoa? Minusta tuntuu välillä, että työpaikkaa vaihtamalla pääsisi paremmin uuteen alkuun. Tuntuu, että nykyisessä maineeni on pilalla.
Ja kiltteydellä en siis tarkoittanut hyvää kiltteyttä vaan ylikiltteyttä. Autan itsekin mielelläni muita ja joustan tarvittaessa jne. mutta olen ahdistunut olemaan aina ylikiltti ja tulemaan hyväksi käytetyksi.
ap.
Vastaaja 7:
Samassa työpaikassa on tapahtunut minun muutos. Oikeastaan pysty hyvin pistää nuoruuden piikkiin kun oli firman juniori kun taloon tulin.
Ota toisenlainen työrooli. Itse koen olevani oikeasti jonkin verran erilainen töissä, mutta jäisin jyrän alle, jos en pitäisi puoliani. Ihan jo asiakkaiden kanssa.