Henkinen väkivalta ja hyväksikäyttö

Olen naiivi ja typerä 31v nainen. Tiedän sen itsekin, mutta kivittäkää vain.
Keväällä on-off muesystäväni kertoi humalassa haluavansa tavata muita naisia, joten päätin pistää välit poikki ja keskityin vain olemaan äiti yhteiselle tyttärellemme. Mies on hyvin arka ja ahdistunut, ihmiskohtaamiset hänelle hyvin vaikeita. Kesällä hän hivuttautui takaisin elämääni itkien huonoa oloaan ja kertoen ikävöivänsä yhteistä arkeamme. Jokaisen eromme jälkeen olen sanonut hänelle, että en osaa sanoa hänelle ei, olen liian heikko, rakastan häntä liikaa, joten hän ei saa tulla takaisin elämääni ellei oikeasta halua olla kanssani. Aina hän tulee ja aina minä hänet otan takaisin ja aina hän lähtee uudelleen, koska ei sittenkään tykkää ja kaipaa muuta.
Tällä kertaa hän puhui yhteisen arkemme kaipuusta ja halustaan muuttaa yhdessä maalle. Minä uskoin, uskoin, että ei hän tahallaan satuttaisi. Annoin suudella, annoin pitää lusikassa öisin, harrastimme seksiä. Kysyin eikö haluakaan muita naisia, ei kuulemma edes kykenisi.
Sitten tajusin. Hän haluaa muita naisia, mutta koska on niin rikki itse, ettei uskalla lähestyä muita naisia, niin palasi luokseni tyydyttäämään halujaan ja peittämään omaa yksinäisyyttään. Minulla ei ollut väliä, olen vain tarpeeksi tuttu ja turvallinen. Tuli minun ja lapseni kotiin leikkimään kotia kanssamme, koska ei uskalla vielä mennä muuallekaan. Ja minä päästin hänen tänne.
Olen täysin murtunut. Olen v*tun idiootti. Lapseni saa hävetä minua ja heikkouttani. Mies käytti minua hyväkseen kerta toisensa jälkeen ja annoin lapseni nähdä sen, kuin se oli ok. Tämähän on henkistä väkivaltaa? Eikö niin? Vai onko kaikki vaan minun syytäni?

Miten pääsen hänestä lopullisesti eroon, kun tekemisissä kuitenkin pitää olla?