Miksi poikalasten vanhemmat eroaa harvemmin kuin tyttölasten vanhemmat?

Täytyy sanoa näin kolmen pojan ja yhden tytön äitinä, etten ihmettele. Tyttö vastaa noita kolmea mennen tullen 😣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölapset ovat vaativimpia jo synnytyslaitokselta lähtien. Itkevät enemmän, koliikkia enemmän, syömis- ja nukkumisongelmia enemmän. Taaperoiässäkin vaativat tai heiltä vaaditaan enemmän. Vaipat, tutit ja sylittely lopetetaan aiemmin kuin pojilta. Kaatumiset ja kolhut lohdutetaan vähättelevämmin kuin pojilta.

Kaveripiirit ovat todella hierarkisia ja mutkikkaita jo ihan pikkutytöillä, kiusataan enemmän ja aina on jonkun kanssa menossa jokin kina. Pojat rymyää ja remuaa mutta riitatilanteet ovat poikki ja pinoon tilanteita ja taas jatketaan leikkejä.

Teini-iässä tytöillä on todella paljon vaikeampaa ja masentavampaa elämää ja alkaakin vuosia aiemmin kuin pojilla.

Tyttöjen kasvattaminen, se vaan kiristää jokaisen perheenjäsenen elämää enemmän. Pojat kasvatetaan rennommin.

Vielä vauvaiässä ainakin pojat ovat itkuisempia. Voisiko siitä sitten seurata, että isä osallistuu lapsen hoitoon vähän enemmän ja näin osallostuvampi isä sitoutuu lopulta tunnetasollakin perheeseensä enemmän.

Oikeasti painottaisin kyllä äidinkin arvoja. Poikalapsen äiti tosiaan saattaapi pitää miehestä tiukemmin kiinni koska ajatus pojan kasvattamisesta yksin naisena on vielä epämiellyttävämpi kuin ajatus tytön kasvattamisesta yksin naisena. Ja jos se isä vielä vie poikaa harkkoihin ym. niin äidin on mukavampikin pitää miehestä kiinni kuin jo äiti on ainoa, joka harrastaa (tyttö)lapsen kanssa.

Minä naisena olen ollut se, joka on vienyt niin meidän poikia kuin tyttöjäkin harkkoihin ja jopa valmentanut näitä joukkueita. Mies ei välitä jääkiekosta pätkääkään. Hän taas on huolehtinut soittotunneilla käynnistä niin tytöillä kuin pojillakin. Muutenkaan n meillä minä tulen paremmin toimeen poikien kanssa ja mies tyttärien.

Vaikka puhutaan satojen miljoonien ihmisten tilastosta, niin se ei koskaan estä oman elämänsä tosi-tv sankaria nostamasta itseään korokkeelle.

Tiedän vastauksen tähän mysteeriin. Se liittyy lisääntymisen biologiaan. Silloin kun harrastaa seksiä ovulaation aikaan, syntyy poikalapsia. Jos harrastaa seksiä ennen ovulaatiota, syntyy tyttölapsia. Jos nainen himoitsee omaa miestään ovulaation aikana, parisuhde on todennääköisesti hyvä. Huonommassa parisuhteessa nainen saattaa sen sijaan himoita ovulaation aikaan muita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölapset ovat vaativimpia jo synnytyslaitokselta lähtien. Itkevät enemmän, koliikkia enemmän, syömis- ja nukkumisongelmia enemmän. Taaperoiässäkin vaativat tai heiltä vaaditaan enemmän. Vaipat, tutit ja sylittely lopetetaan aiemmin kuin pojilta. Kaatumiset ja kolhut lohdutetaan vähättelevämmin kuin pojilta.

Kaveripiirit ovat todella hierarkisia ja mutkikkaita jo ihan pikkutytöillä, kiusataan enemmän ja aina on jonkun kanssa menossa jokin kina. Pojat rymyää ja remuaa mutta riitatilanteet ovat poikki ja pinoon tilanteita ja taas jatketaan leikkejä.

Teini-iässä tytöillä on todella paljon vaikeampaa ja masentavampaa elämää ja alkaakin vuosia aiemmin kuin pojilla.

Tyttöjen kasvattaminen, se vaan kiristää jokaisen perheenjäsenen elämää enemmän. Pojat kasvatetaan rennommin.

Vielä vauvaiässä ainakin pojat ovat itkuisempia. Voisiko siitä sitten seurata, että isä osallistuu lapsen hoitoon vähän enemmän ja näin osallostuvampi isä sitoutuu lopulta tunnetasollakin perheeseensä enemmän.

Oikeasti painottaisin kyllä äidinkin arvoja. Poikalapsen äiti tosiaan saattaapi pitää miehestä tiukemmin kiinni koska ajatus pojan kasvattamisesta yksin naisena on vielä epämiellyttävämpi kuin ajatus tytön kasvattamisesta yksin naisena. Ja jos se isä vielä vie poikaa harkkoihin ym. niin äidin on mukavampikin pitää miehestä kiinni kuin jo äiti on ainoa, joka harrastaa (tyttö)lapsen kanssa.

Minä naisena olen ollut se, joka on vienyt niin meidän poikia kuin tyttöjäkin harkkoihin ja jopa valmentanut näitä joukkueita. Mies ei välitä jääkiekosta pätkääkään. Hän taas on huolehtinut soittotunneilla käynnistä niin tytöillä kuin pojillakin. Muutenkaan n meillä minä tulen paremmin toimeen poikien kanssa ja mies tyttärien.

Vaikka puhutaan satojen miljoonien ihmisten tilastosta, niin se ei koskaan estä oman elämänsä tosi-tv sankaria nostamasta itseään korokkeelle.

Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt edes tuhannen ihmisen tilastoa väitteittensä tueksi, joten kokemusasiantuntijan henkilökohtainen kokemus on yhtä validi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen haluaa vielä sen tytönkin ja helpoiten se onnistuu kun pitää nykyisestä miehestä kiinni.

Mies pysyy avioliitossa kun vaimo haluaa yhä seksiä paljon (kun se vaimo koittaa tehdä sitä tyttöä).

Yksinkertaista.

Mies sitoutuu perheeseen enemmän, kun on poikalapsia. Mies jää usein ulkopuoliseksi eikä tunne enää itseään tarpeelliseksi, jos on pelkkiä tyttöjä.

Kuitenkin suurin osa eroista on naisten hakemia. Eikö se kerro enemmän naisten sitoutumisesta?

Tosiaan tilastoista voi vetää monenlaista tulkintaa. Tyttölasten vanhemmat saattavat erota useammin. Voi johtua siitä, ettei mies välitä tytöstä TAI siitä että poikalasten äiti on miellyttävämpi kumppani. TAI ihan jostain muusta.

Kummasti oma mieheni on pysynyt kuvioissa vaikka meillä on vain tyttöjä. Siskon ja serkun miehet taas lähti vaikka oli poikalapset. Eikö se ole miehisen logiikan vastaista?

Ymmärrätkö käsitteen 'tilasto'?  Ilmeisesti et.  Kymmenien tuhansien joukosta parin esimerkin esiin nostaminen ei kerro yhtään mitään, eikä varsinkaan kumoa tilastoa.

Ihanaa kun joku jaksaa tuoda tätä esiin. Pisteet.

Olipas taas tyhmä aihe.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän vastauksen tähän mysteeriin. Se liittyy lisääntymisen biologiaan. Silloin kun harrastaa seksiä ovulaation aikaan, syntyy poikalapsia. Jos harrastaa seksiä ennen ovulaatiota, syntyy tyttölapsia. Jos nainen himoitsee omaa miestään ovulaation aikana, parisuhde on todennääköisesti hyvä. Huonommassa parisuhteessa nainen saattaa sen sijaan himoita ovulaation aikaan muita miehiä.

Surullista kyllä, tämä taitaa olla perustelluin selitys tähän asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölapset ovat vaativimpia jo synnytyslaitokselta lähtien. Itkevät enemmän, koliikkia enemmän, syömis- ja nukkumisongelmia enemmän. Taaperoiässäkin vaativat tai heiltä vaaditaan enemmän. Vaipat, tutit ja sylittely lopetetaan aiemmin kuin pojilta. Kaatumiset ja kolhut lohdutetaan vähättelevämmin kuin pojilta.

Kaveripiirit ovat todella hierarkisia ja mutkikkaita jo ihan pikkutytöillä, kiusataan enemmän ja aina on jonkun kanssa menossa jokin kina. Pojat rymyää ja remuaa mutta riitatilanteet ovat poikki ja pinoon tilanteita ja taas jatketaan leikkejä.

Teini-iässä tytöillä on todella paljon vaikeampaa ja masentavampaa elämää ja alkaakin vuosia aiemmin kuin pojilla.

Tyttöjen kasvattaminen, se vaan kiristää jokaisen perheenjäsenen elämää enemmän. Pojat kasvatetaan rennommin.

Vielä vauvaiässä ainakin pojat ovat itkuisempia. Voisiko siitä sitten seurata, että isä osallistuu lapsen hoitoon vähän enemmän ja näin osallostuvampi isä sitoutuu lopulta tunnetasollakin perheeseensä enemmän.

Oikeasti painottaisin kyllä äidinkin arvoja. Poikalapsen äiti tosiaan saattaapi pitää miehestä tiukemmin kiinni koska ajatus pojan kasvattamisesta yksin naisena on vielä epämiellyttävämpi kuin ajatus tytön kasvattamisesta yksin naisena. Ja jos se isä vielä vie poikaa harkkoihin ym. niin äidin on mukavampikin pitää miehestä kiinni kuin jo äiti on ainoa, joka harrastaa (tyttö)lapsen kanssa.

Minä naisena olen ollut se, joka on vienyt niin meidän poikia kuin tyttöjäkin harkkoihin ja jopa valmentanut näitä joukkueita. Mies ei välitä jääkiekosta pätkääkään. Hän taas on huolehtinut soittotunneilla käynnistä niin tytöillä kuin pojillakin. Muutenkaan n meillä minä tulen paremmin toimeen poikien kanssa ja mies tyttärien.

Vaikka puhutaan satojen miljoonien ihmisten tilastosta, niin se ei koskaan estä oman elämänsä tosi-tv sankaria nostamasta itseään korokkeelle.

Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt edes tuhannen ihmisen tilastoa väitteittensä tueksi, joten kokemusasiantuntijan henkilökohtainen kokemus on yhtä validi.

Tuskin ymmärtäisit tilastosta hölkäsen pöläystä, jos et osaa edes paria englanninkielistä sanaa googlata.

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas tyhmä aihe.

T. Kolmen tytön äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölapset ovat vaativimpia jo synnytyslaitokselta lähtien. Itkevät enemmän, koliikkia enemmän, syömis- ja nukkumisongelmia enemmän. Taaperoiässäkin vaativat tai heiltä vaaditaan enemmän. Vaipat, tutit ja sylittely lopetetaan aiemmin kuin pojilta. Kaatumiset ja kolhut lohdutetaan vähättelevämmin kuin pojilta.

Kaveripiirit ovat todella hierarkisia ja mutkikkaita jo ihan pikkutytöillä, kiusataan enemmän ja aina on jonkun kanssa menossa jokin kina. Pojat rymyää ja remuaa mutta riitatilanteet ovat poikki ja pinoon tilanteita ja taas jatketaan leikkejä.

Teini-iässä tytöillä on todella paljon vaikeampaa ja masentavampaa elämää ja alkaakin vuosia aiemmin kuin pojilla.

Tyttöjen kasvattaminen, se vaan kiristää jokaisen perheenjäsenen elämää enemmän. Pojat kasvatetaan rennommin.

Heh, ihan tilastojen mukaan pojat sairastavat enemmän pikkulapsivaiheessa, on enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Jokainen poikalapsi lyhentäö äidin elinikää, tyttölapsi pidentää.

Niin juuri. Poikien sairastumiset ja oppisvaikeudet otetaan heti tosissaan. Nuhasta lääkäriin ja t avaamisesta erityisopettajalle. Ja näin pääsee tilastoimaan. Tyttö saa nuhailla ilman lääkäriä ja sekoittaa kirjaimia ilman erkkaria. Tuskastuu, kiukuttaa ja se taas ärsyttää vanhempia.

No feikkaako ne pojat etteivät osaa kunnolla lukea vai miksi poikien lukutaito on tutkitusti paljon heikompi, jos onkin mielestäsi vain niin että tyttöjen ongelmista ei välitetä..?

Tyttöjen kanssa on helpompi olla yh-äiti. Poikien kanssa elämä on vaativampaa, siksi sitkutellaan huonossakin suhteessa. Eronhan ottaa useammin nainen ja lapset jää pääsääntöisesti äidille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikalapsen yh-äidit perustaa myös uuden perheen useammin kuin tyttölasten

Itse ainakin etsisin todennäköisesti vähän hanakammin uutta isää/miehenmallia pojalle kuin tytölle. Poikien yh:lla haku voi siis olla vahvemmin päällä. Yksi selitys miljoonasta.

Toisaalta vähän liian usein on uutisia, joissa isäpuoli hyväksikäyttänyt tytärpuolta. Pahimmillaan isäpuoli on alusta alkaen kiinnostunut enemmän tyttärestä kuin äidistä.

Joissain kulttuureissahan ainakin naista pidetään jotenkin huonona jos ei kykene synnyttämään miehelle poikaa ja mies saattaa sitten etsiä uuden vaimon joka antaisi pojan.

Vierailija kirjoitti:

Tyttöjen kanssa on helpompi olla yh-äiti. Poikien kanssa elämä on vaativampaa, siksi sitkutellaan huonossakin suhteessa. Eronhan ottaa useammin nainen ja lapset jää pääsääntöisesti äidille.

Miehet osallistuu enemmän lastenhoitoon, kun lapsi on poika, joten parisuhdekin voi paremmin. Äiti saa silloin useammin myös omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kauniit naiset saa tyttöjä. Markkinoita enemmän niin mies vaihtoon joka ei poikaa ole saanut aikaiseksi.

Ei vaikutusta ulkonäöllä ainakaan lähipiirissä. Suohirviöt saaneet tyttöjä jopa kaksin verroin. Ehkä kauniin naisen elimistö suosii tyttösiittiöitä, mutta ehkä nämä olivat poikkeustapauksia.

Piti ihan miettiä tutut ja vähemmän tutut, jotka ovat eronneet. Ainakaan se otanta ei osoita ap: n väitettä oikeaksi. Eroja on vähintään yhtä paljon heillä, joilla on pelkästään poikia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän vastauksen tähän mysteeriin. Se liittyy lisääntymisen biologiaan. Silloin kun harrastaa seksiä ovulaation aikaan, syntyy poikalapsia. Jos harrastaa seksiä ennen ovulaatiota, syntyy tyttölapsia. Jos nainen himoitsee omaa miestään ovulaation aikana, parisuhde on todennääköisesti hyvä. Huonommassa parisuhteessa nainen saattaa sen sijaan himoita ovulaation aikaan muita miehiä.

Surullista kyllä, tämä taitaa olla perustelluin selitys tähän asti.

Muuten hyvä, mutta orgasmin saaminen suhteessa tyttölapsiin unohtui.

Olen kahden tyttölapsen äiti ja eronnut. Viimeinen niitti erolle oli, kun mietin haluanko tällaisen parisuhdemallin tarjota heille. En halunnut enkä halunnut, että he päätyvät samanlaiseen avioliittoon kuin minä. En tiedä miten olisin ajatellut, jos olisi ollut poikia. Ei heillekään huonon parisuhteen malli ole hyväksi. No, tilastojen mukaan yh-äidin lapsista ei tule mitään muutenkaan mitään, joten onko lopulta ihan sama eroaako vai ei.

Olen nähnyt sellaisenkin tilaston, jossa poikalasten syntymistodennäköisyys on merkittävästi pienempi ns hyväosaisilla. Eli ihmislauman alfoille syntyy todennäköisimmin tyttäriä ja muille enemmän poikia. Ja koska nämä Kauniit&Rohkeat-tyyppiset parit eroavat muutenkin herkästi, niin tyttövoittoiset perheet näyttäytyvät riskiperheinä. Oikeastihan vika ei ole lapsissa.