Ensitreffit Alttarilla Official 2019

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oskari ei ole mikään unelmien prinssi, mutta hyvä löytö nelikymppisten sinkkumiesten joukossa.

Rauhallinen, asiallinen, huumorintajuinen. Ihanat hymykuopat.

Kymmenen kiloa painoa pois ja vähän apua tyylin, niin vientiä riittää.

Heidissä ärsyttää lässyttävä puhetapa ja ihmetyttää vaatteiden sekä meikkien valtava määrä.

Mihin tarvitaan uusi huulipuna/hiuslakka/glitter, jos jokaista on ennestään kymmeniä?

Ja miten keskituloisella kehitysvammaisten ohjaajalla on rahaa tai halua tuhlata meikkeihin, vanseihin, minnaparikoihin, erilaisiin lappuhaalareihin ja kukkamekkoihin, festari- ja konserttilippuihin? Pappa betalar?

Erikoinen ihminen kaiken kaikkiaan ja olkoon niin, mutta ei sovi tuolla luonteella parisuhteeseen. Kasvatuksessa meni jotain pieleen, eivätkä vanhemmat edelleenkään näe pikkuprinsessassa mitään moitittavaa.

Miksei olisi varaa? Ei meikit mitään kallista ole. Halvimmillaan 2€ ripsarit, huulipunat ja luomivärit. Voiteet 10€, Vansit alesta 50€ ja Provinssi 100€. Kukkamekot 30€ ja lappuhaalarit 40€ kpl. Pikemmin voisi kysyä miten Oskarilla on ollut varaa juoda itselleen tuollainen vatsa?

Ehkä tuo kysymys oli enemmän sitä, että mihin tuollainen määrä meikkejä tarvitaan.

Tämä ihmettelyni ei koske vain Heidiä.

Jos on vaikka 80 huulipunaa, niin miksi pitää ostaa lisää?

M37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää minulle vikan jakson sitä Heidi-kohtausta, jossa siis Heidi istuu lopussa kahvilla kotonaan isänsä ja äitinsä kanssa ja sitten äitinsä haluaa lukea runon ja Heidi lukee runon. Onko tuollainen teidän mielestä tyypillistä perheissä, että kahvitellaan runouden parissa? Kysyn ihan uteliaisuudesta, koska omassa perheessäni se olisi todella outoa eikä tulisi kellekään mieleen. 

En usko, että se on tyypillistä. Mutta jos ajattelisin vain mitä minun perheestäni tehdään ja vetäisin siitä johtopäätökset, niin sen perusteella kahvittelukin olisi outoa. En ole koskaan kahvitellut vanhempieni kanssa.

Mutta jos runoja ja kahvia harrastaa, niin miksei tosiaan voisi tehdä sitä äitinsä kanssa.

Meidän perheessä voisi olla aivan hyvin ja on ollutkin. Usein tulee puhetta kirjoista tai runoista ja isäni tai äitini lausuu alun ja yhdessä haetaan loppu kirjasta. Sellainen saattaa tulla vaikka vuodenajasta juttelun lomassa, kun joku muistaa runon siitä. Ja kahvitellaan usein yhdessä. Minusta Heidillä on ihanan lämpimät välit vanhempiinsa.

Heidi siis väittää, ettei Napakymppi ollut ongelma vaan se, ettei Napakympistä kerrottu. Toisaalta hän väittää, ettei ollut myöskään henkistä eikä fyysistä kemiaa. Eikä heillä myöskään kuulemma ollut avointa kommunikaatiota. Ajatusmaailmatkaan ei kohtaa. Temperamentitkin on ihan vinossa. Eikä myöskään ole ymmärrystä toisia kohtaan. Tämän lisäksi on selittämättömiä ja ratkaisemattomia ristiriitoja. Samalla hän kuitenkin aika ajoin väittää, että parisuhteessa oli ihanaa ennen juhannusta!??! Kumpi näistä on valhetta?

Vierailija kirjoitti:

Heidi siis väittää, ettei Napakymppi ollut ongelma vaan se, ettei Napakympistä kerrottu. Toisaalta hän väittää, ettei ollut myöskään henkistä eikä fyysistä kemiaa. Eikä heillä myöskään kuulemma ollut avointa kommunikaatiota. Ajatusmaailmatkaan ei kohtaa. Temperamentitkin on ihan vinossa. Eikä myöskään ole ymmärrystä toisia kohtaan. Tämän lisäksi on selittämättömiä ja ratkaisemattomia ristiriitoja. Samalla hän kuitenkin aika ajoin väittää, että parisuhteessa oli ihanaa ennen juhannusta!??! Kumpi näistä on valhetta?

Älä unohda sitä, että ongelmana oli jos suhteen alussa se, että Oskari vihelsi! 

Heidillä on Maikkarin haastattelussa feikki, selvästi opeteltu hyminä ja muka-pohdiskelu, johon sitten kytketään aika ajoin ihana naurunremakka - joka sekin on feikki.

Miksi Heidi selittelee, että hän on myös tehnyt virheitä?!? Eivätkö ne ole täysin merkityksettömiä jos kerran suhteesta puuttui kokonaan henkinen ja fyysinen vetovoima ja kaikki oli päin seiniä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidi siis väittää, ettei Napakymppi ollut ongelma vaan se, ettei Napakympistä kerrottu. Toisaalta hän väittää, ettei ollut myöskään henkistä eikä fyysistä kemiaa. Eikä heillä myöskään kuulemma ollut avointa kommunikaatiota. Ajatusmaailmatkaan ei kohtaa. Temperamentitkin on ihan vinossa. Eikä myöskään ole ymmärrystä toisia kohtaan. Tämän lisäksi on selittämättömiä ja ratkaisemattomia ristiriitoja. Samalla hän kuitenkin aika ajoin väittää, että parisuhteessa oli ihanaa ennen juhannusta!??! Kumpi näistä on valhetta?

Älä unohda sitä, että ongelmana oli jos suhteen alussa se, että Oskari vihelsi! 

Viheltäminen ei ollut ongelma vaan se mitä hän vihelsi eli ikivanhaa Patakakkonen-ohjelman alkusävelmää.

Miksi Heidi on katsonut kaikki jaksot pariin otteeseen? Onko hänellä jokin fetissi katsella itseään täysin epäonnistuneessa avioliitossa millä ei ollut onnistumisen mahdollisuuksia koska henkinen ja fyysinen vetovoima puuttui?

Kissa saapui areenalle spämmäämään tarkoituksenaan saada ketju lukittua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis se oli paha, että Oskari on ollut tv-ohjelmassa aikaisemmin. Oli ohjelma mikä tahansa, sanoi joku tuolla, pääasia, että on hakenut seuraa eli ohjelma ollut sen tyyppinen formaatti.

Entä netissä? Tinder? Muut vastaavat sovellukset?

Entä live-elämässä? Yrittänyt aktiivisesti löytää parisuhdetta eli kysymykseen tulee baarit, ehkä tuttujen järkkäämät sokkotreffit?

Se kaikki yrittäminenkö on luottamuksen menettämisen arvoinen asia? Vai pelkkä tv?

Yritän ymmärtää tätä Heidin reaktiota ja pettymystä. Kun nelikymppisellä miehellä on monenlaista suhdehistoriaa yleensä. Missä vaiheessa niistä pitää kertoa, ettei toinen syytä salailusta?

Vielä kerran. Kyse ei ollut ohjelmassa olosta, vaan siitä ettei sitä mainittu vaikka tilaisuuksia oli useita. Tämä söi luottamusta, koska se toi Heidille esille sellaisia tunteita kuten, että mitä muuta mahdetaan salata ja silloin luottamus meni.

Heidi oletti, että oikea hetki olisi ollut silloin kuin siitä puhuttiin, koska he olivat puhuneet asiasta.

Esimerkiksi: Puhut miehellesi, että olet nähnyt miehesi eksän tänään kaupungilla. Miehesi on nähnyt viimeviikolla eksänsä. Mutta jostain syystä hän ei sitä mainitse sinulle, vaikka puhutte hänen eksästään. Onko se salaamista vai unohtiko miehesi oikeasti asian? Vai selitteletkö nyt, että siitä on kulunut niin pitkän aikaa tai muuta vastaavaa?

Ihmiset on erilaisia. Itse en ole tuoreessa tapailu/seurustelusuhteessa kiinnostunut tarkemmin toisen menneisyydestä; hyvin olennaiset asiat kuin että onko lapsia, haluan toki heti tietää. Oikeastaan toivon, ettei mies kovinkaan tarkasti ala tilittämään. Enkä tilitä itsekään. Mitään salattavaa ei ole; jos kyselylomake kysymyksin "oletko tehnyt asiaa x?" tuotaisiin eteen, toki täyttäisin niin rehellisesti kuin osaan, mutta aktiivisesti en näe tarpeelliseksi tai muista kertoa. 

Jotkut katsovat, että "mitään ei saa salata" toiselta. Keski-iässä asioita on jo niin paljon takana, että ei pysty/osaa valikoida sieltä kerrottavaksi niitä, jotka toinen nimenomaan haluaa tietää tai joiden (alussa) kertomatta jättämisestä sitten myöhemmin loukkaantuu. 

Ja mulle ei todellakaan tarvitse mainita, jos on nähnyt exän kaupungilla. Jos itse näen oman tai puolison exän, sanon päivää ja todennäköisesti unohdan koko jutun. Jos sitten joskus tulee puhetta, että oletko nähnyt x:ää pitkään aikaan, voin muistaa, että näinhän joskus keväällä kaupungilla. 

Toki jotkut aktiivisesti salaavat tärkeitä ja isoja asioita ja näin rikkovat toisen luottamuksen. Napakymppiin osallistumisen kertomatta jättäminen (mutta kysyttäessä myöntäminen) on sen tason asia, että jos luottamus siitä puolisoon menee, niin itsetunto ei kyllä ole  kohdallaan. Jos Oskari olisi tiennyt, että asia on niin olennainen Heidille, hän varmaankin olisi sen heti kertonut. Tuskin hän omaa suhdettaan tahallaan sabotoisi. Jos itse ei ole puolison menneisyydestä mustasukkainen, ei välttämättä käy mielessäkään, että tällainenkin pitäisi aktiivisesti raportoida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis se oli paha, että Oskari on ollut tv-ohjelmassa aikaisemmin. Oli ohjelma mikä tahansa, sanoi joku tuolla, pääasia, että on hakenut seuraa eli ohjelma ollut sen tyyppinen formaatti.

Entä netissä? Tinder? Muut vastaavat sovellukset?

Entä live-elämässä? Yrittänyt aktiivisesti löytää parisuhdetta eli kysymykseen tulee baarit, ehkä tuttujen järkkäämät sokkotreffit?

Se kaikki yrittäminenkö on luottamuksen menettämisen arvoinen asia? Vai pelkkä tv?

Yritän ymmärtää tätä Heidin reaktiota ja pettymystä. Kun nelikymppisellä miehellä on monenlaista suhdehistoriaa yleensä. Missä vaiheessa niistä pitää kertoa, ettei toinen syytä salailusta?

Vielä kerran. Kyse ei ollut ohjelmassa olosta, vaan siitä ettei sitä mainittu vaikka tilaisuuksia oli useita. Tämä söi luottamusta, koska se toi Heidille esille sellaisia tunteita kuten, että mitä muuta mahdetaan salata ja silloin luottamus meni.

Heidi oletti, että oikea hetki olisi ollut silloin kuin siitä puhuttiin, koska he olivat puhuneet asiasta.

Esimerkiksi: Puhut miehellesi, että olet nähnyt miehesi eksän tänään kaupungilla. Miehesi on nähnyt viimeviikolla eksänsä. Mutta jostain syystä hän ei sitä mainitse sinulle, vaikka puhutte hänen eksästään. Onko se salaamista vai unohtiko miehesi oikeasti asian? Vai selitteletkö nyt, että siitä on kulunut niin pitkän aikaa tai muuta vastaavaa?

Ihmiset on erilaisia. Itse en ole tuoreessa tapailu/seurustelusuhteessa kiinnostunut tarkemmin toisen menneisyydestä; hyvin olennaiset asiat kuin että onko lapsia, haluan toki heti tietää. Oikeastaan toivon, ettei mies kovinkaan tarkasti ala tilittämään. Enkä tilitä itsekään. Mitään salattavaa ei ole; jos kyselylomake kysymyksin "oletko tehnyt asiaa x?" tuotaisiin eteen, toki täyttäisin niin rehellisesti kuin osaan, mutta aktiivisesti en näe tarpeelliseksi tai muista kertoa. 

Jotkut katsovat, että "mitään ei saa salata" toiselta. Keski-iässä asioita on jo niin paljon takana, että ei pysty/osaa valikoida sieltä kerrottavaksi niitä, jotka toinen nimenomaan haluaa tietää tai joiden (alussa) kertomatta jättämisestä sitten myöhemmin loukkaantuu. 

Ja mulle ei todellakaan tarvitse mainita, jos on nähnyt exän kaupungilla. Jos itse näen oman tai puolison exän, sanon päivää ja todennäköisesti unohdan koko jutun. Jos sitten joskus tulee puhetta, että oletko nähnyt x:ää pitkään aikaan, voin muistaa, että näinhän joskus keväällä kaupungilla. 

Toki jotkut aktiivisesti salaavat tärkeitä ja isoja asioita ja näin rikkovat toisen luottamuksen. Napakymppiin osallistumisen kertomatta jättäminen (mutta kysyttäessä myöntäminen) on sen tason asia, että jos luottamus siitä puolisoon menee, niin itsetunto ei kyllä ole  kohdallaan. Jos Oskari olisi tiennyt, että asia on niin olennainen Heidille, hän varmaankin olisi sen heti kertonut. Tuskin hän omaa suhdettaan tahallaan sabotoisi. Jos itse ei ole puolison menneisyydestä mustasukkainen, ei välttämättä käy mielessäkään, että tällainenkin pitäisi aktiivisesti raportoida. 

Taas verrataan johonkin sellaisenaan, mikä ei ole vertailukelpoista. Varmaan me kaikki törmätään vahingossa eksiin joskus elämässä. Sen sijaan aika harva on osallistunut Napakymppiin. Osallistuminen tällaiseen ohjelmaan on seikka, joka saattaa joitakin häiritä ja siksi on väärin, jos sen salaa. Itseäni mietityttäisi ainakin. Mutta Heidihän on sanonut, ettei osallistuminen edes ole ongelma, vaan salaaminen. Napakympistä on ollut puhetta, mutta osallistuminen on silti salattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa pitää pystyä sietämään sitä, ettei tiedä siitä toisesta vielä kovin paljon, ja sitä, että jokainen avautuu omaan tahtiinsa. Valehtelu on eri asia kuin se, ettei vielä kerro. Jos kysyisin, oletko ollut ennen telkkarissa ja toinen vastaa "en" (vaikka on ollut), se olisi ihan eri asia kuin se, etten kysy, eikä se toinen kerro asiaa vielä.

Yhtä asiaa olen ihmetellyt. Miten ne kaverit saivat häissä Oskarin Napakymppi-menneisyyden selville ja jos vitsailivat siitä jo häissä, miksi Heidi suuttui siitä vasta juhannuksena? Vai käsitinkö väärin, että häissä olisi vitsailtu Napakympistä?

Mä käsitin niin, että Napakympistä oli ollut muuten puhetta jo aika pian (siis ilmeisesti ihan yleisesti siitä ohjelmasta), eikä Oskari maininnut silloin, että on ollut siinä mukana. Eihän tuo valehtelua ole, eikä nyt mitään suurtaa salailuakaan, mutta on se minusta vähän outoa. Herättäisi kysymyksiä, miksei kerro jostain asiasta silloin, kun se olisi mitä luontevinta kertoa ja jolloin suurin osa ihmisistä todennäköisesti asian kertoisi.

Jos vaikka Heidi on ottanut ohjelman puheeksi halveksivaan sävyyn?

Tämä tuli itsellenikin mieleen. Mutta olisin Oskarin asemassa silti kertonut ja tehnyt selväksi mitä mieltä itse olen.

Ylipäätään olen ihmettelyt Oskarin varovaisuutta. En nyt usko, että Heidi mikään oikeasti pelottava raivotar on, vaikka ilmaiseekin tunteitaan vahvasti. Miten aikuinen ja iso mies voi pelätä naista niin paljon?

Tuskin kyseessä on pelko vaan se, että Oskari koki, ettei keskustelut johda mihinkään.  

Voisiko joku kertoa Heidin puolesta, että mitä eroa on olla "vihaisempi kuin milloinkaan elämänsä aikana" ja aggressiivinen? Heidin mukaan hän ei ollut jälkimmäistä mutta oli ensiksi mainittua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidi siis väittää, ettei Napakymppi ollut ongelma vaan se, ettei Napakympistä kerrottu. Toisaalta hän väittää, ettei ollut myöskään henkistä eikä fyysistä kemiaa. Eikä heillä myöskään kuulemma ollut avointa kommunikaatiota. Ajatusmaailmatkaan ei kohtaa. Temperamentitkin on ihan vinossa. Eikä myöskään ole ymmärrystä toisia kohtaan. Tämän lisäksi on selittämättömiä ja ratkaisemattomia ristiriitoja. Samalla hän kuitenkin aika ajoin väittää, että parisuhteessa oli ihanaa ennen juhannusta!??! Kumpi näistä on valhetta?

Älä unohda sitä, että ongelmana oli jos suhteen alussa se, että Oskari vihelsi! 

Jos ukkoni alkaisi viheltää ravintolajonossa, huomauttaisin heti.

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsytti kun Stolbow oli niin korrekti ja etäinen terapeutti kun käsitteli H&O:n kanssa riitaa. Toteutti ilmeisesti terapeuttiperiaatteita että asiakkaan olisi hyvä löytää itse ratkaisu ongelmaan mutta siinä tilanteessa olisi voinut päästä hyvin eteen päin jos olisi pyytänyt Oskaria vastaamaan Heidin suoraan kysymykseen: miksi ei kertonut, miksi ei pahoitellut.

Pyysi kyllä miettimään nimenomaan omaa käytöstä, eikä kumppanin, mutta se ei mennyt perille.

Koska koko terapiaistuntoa ei näytetty, ei pysty Mariannan toimintaa mitenkään arvioimaan. Ja kun ei tiedä, miten/missä/milloin on pariskunta puhunut Napakympistä ja mitä muuta on tapahtunut. 

Ohjelmasta oli heidille hyötyä koska hän pääsee ensimmäistä kertaa näkemään millainen hän on... Kertoo itse tunteneensa itseään kohtaan myötähäpeän tuntemuksia ja se on jo aikamoista ja vahvistaa ettei hän tunne itseään... 

Vierailija kirjoitti:

Heidi sanoi, että jo häämatkalla eli pari päivää häiden jälkeen häntä ärsytti Oskari (eli että Oskari vihelteli). Ärsytti niin paljon, että joutui sanomaan, että lopeta tuo. Ei siitä suhteesta olisi tullut mitään vaikka mitään napista ei koskaan olisi ollutkaan, koska sitten suhde olisi kaatunut viheltämiseen tai muuhun vastaavaan. Jos ihmisen vihellys ärsyttää jo ensimmäisinä päivinä niin eiköhän se suhdeviritys ole sitten siinä. 

Toki voidaan kysyä, että koska jotkut viheltää, jotkut laulaa, jotkut maiskuttaa syödessään, jotkut kulauttaa äänekkäästi juodessaan, jotkut röyhtäilee, jotkut piereskelee, jotkut kuorsaa, jotkut tuhisee oudosti, niin millainen ihminen se sitten kelpaa jos vihellysääni on paha turnoff.

Ai vihellysääni on paha? Ja vieläpä turn off. Ihanasti yksinkertaistat. Heidi kertoi yhden esimerkin ärsytyksestä ja sinusta se on ratkaiseva asia eli turn off.

Viheltäminen ylipäätään ja viheltäminen väärässä paikassa ovat myös kaksi eri asiaa (vaikka ymmärrän senkin et viheltäminen ärsyttää aina). Vai sanotko että ”puheääni ärsyttää”, jos sinua ärsyttää vaikka puhuminen tietyistä asioista julkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää minulle vikan jakson sitä Heidi-kohtausta, jossa siis Heidi istuu lopussa kahvilla kotonaan isänsä ja äitinsä kanssa ja sitten äitinsä haluaa lukea runon ja Heidi lukee runon. Onko tuollainen teidän mielestä tyypillistä perheissä, että kahvitellaan runouden parissa? Kysyn ihan uteliaisuudesta, koska omassa perheessäni se olisi todella outoa eikä tulisi kellekään mieleen. 

En usko, että se on tyypillistä. Mutta jos ajattelisin vain mitä minun perheestäni tehdään ja vetäisin siitä johtopäätökset, niin sen perusteella kahvittelukin olisi outoa. En ole koskaan kahvitellut vanhempieni kanssa.

Mutta jos runoja ja kahvia harrastaa, niin miksei tosiaan voisi tehdä sitä äitinsä kanssa.

Minusta siinä ei ollut kyse kahvittelusta runouden parissa, koska oli vain se yksi runo, jonka oli kai tarkoitus lohduttaa tms. Myös isä lohdutteli, joskin takakireän oloisena.

Itse olen aikuisena useinkin kahvitellut vanhempieni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis se oli paha, että Oskari on ollut tv-ohjelmassa aikaisemmin. Oli ohjelma mikä tahansa, sanoi joku tuolla, pääasia, että on hakenut seuraa eli ohjelma ollut sen tyyppinen formaatti.

Entä netissä? Tinder? Muut vastaavat sovellukset?

Entä live-elämässä? Yrittänyt aktiivisesti löytää parisuhdetta eli kysymykseen tulee baarit, ehkä tuttujen järkkäämät sokkotreffit?

Se kaikki yrittäminenkö on luottamuksen menettämisen arvoinen asia? Vai pelkkä tv?

Yritän ymmärtää tätä Heidin reaktiota ja pettymystä. Kun nelikymppisellä miehellä on monenlaista suhdehistoriaa yleensä. Missä vaiheessa niistä pitää kertoa, ettei toinen syytä salailusta?

Vielä kerran. Kyse ei ollut ohjelmassa olosta, vaan siitä ettei sitä mainittu vaikka tilaisuuksia oli useita. Tämä söi luottamusta, koska se toi Heidille esille sellaisia tunteita kuten, että mitä muuta mahdetaan salata ja silloin luottamus meni.

Heidi oletti, että oikea hetki olisi ollut silloin kuin siitä puhuttiin, koska he olivat puhuneet asiasta.

Esimerkiksi: Puhut miehellesi, että olet nähnyt miehesi eksän tänään kaupungilla. Miehesi on nähnyt viimeviikolla eksänsä. Mutta jostain syystä hän ei sitä mainitse sinulle, vaikka puhutte hänen eksästään. Onko se salaamista vai unohtiko miehesi oikeasti asian? Vai selitteletkö nyt, että siitä on kulunut niin pitkän aikaa tai muuta vastaavaa?

Ihmiset on erilaisia. Itse en ole tuoreessa tapailu/seurustelusuhteessa kiinnostunut tarkemmin toisen menneisyydestä; hyvin olennaiset asiat kuin että onko lapsia, haluan toki heti tietää. Oikeastaan toivon, ettei mies kovinkaan tarkasti ala tilittämään. Enkä tilitä itsekään. Mitään salattavaa ei ole; jos kyselylomake kysymyksin "oletko tehnyt asiaa x?" tuotaisiin eteen, toki täyttäisin niin rehellisesti kuin osaan, mutta aktiivisesti en näe tarpeelliseksi tai muista kertoa. 

Jotkut katsovat, että "mitään ei saa salata" toiselta. Keski-iässä asioita on jo niin paljon takana, että ei pysty/osaa valikoida sieltä kerrottavaksi niitä, jotka toinen nimenomaan haluaa tietää tai joiden (alussa) kertomatta jättämisestä sitten myöhemmin loukkaantuu. 

Ja mulle ei todellakaan tarvitse mainita, jos on nähnyt exän kaupungilla. Jos itse näen oman tai puolison exän, sanon päivää ja todennäköisesti unohdan koko jutun. Jos sitten joskus tulee puhetta, että oletko nähnyt x:ää pitkään aikaan, voin muistaa, että näinhän joskus keväällä kaupungilla. 

Toki jotkut aktiivisesti salaavat tärkeitä ja isoja asioita ja näin rikkovat toisen luottamuksen. Napakymppiin osallistumisen kertomatta jättäminen (mutta kysyttäessä myöntäminen) on sen tason asia, että jos luottamus siitä puolisoon menee, niin itsetunto ei kyllä ole  kohdallaan. Jos Oskari olisi tiennyt, että asia on niin olennainen Heidille, hän varmaankin olisi sen heti kertonut. Tuskin hän omaa suhdettaan tahallaan sabotoisi. Jos itse ei ole puolison menneisyydestä mustasukkainen, ei välttämättä käy mielessäkään, että tällainenkin pitäisi aktiivisesti raportoida. 

Taas verrataan johonkin sellaisenaan, mikä ei ole vertailukelpoista. Varmaan me kaikki törmätään vahingossa eksiin joskus elämässä. Sen sijaan aika harva on osallistunut Napakymppiin. Osallistuminen tällaiseen ohjelmaan on seikka, joka saattaa joitakin häiritä ja siksi on väärin, jos sen salaa. Itseäni mietityttäisi ainakin. Mutta Heidihän on sanonut, ettei osallistuminen edes ole ongelma, vaan salaaminen. Napakympistä on ollut puhetta, mutta osallistuminen on silti salattu. 

Vastasin viestissäni (johon Sinä vastasit) sille, joka otti tämän Ex nähty kaupungilla -esimerkin. En rinnasta sitä Napakymppi-osallistumiseen! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää minulle vikan jakson sitä Heidi-kohtausta, jossa siis Heidi istuu lopussa kahvilla kotonaan isänsä ja äitinsä kanssa ja sitten äitinsä haluaa lukea runon ja Heidi lukee runon. Onko tuollainen teidän mielestä tyypillistä perheissä, että kahvitellaan runouden parissa? Kysyn ihan uteliaisuudesta, koska omassa perheessäni se olisi todella outoa eikä tulisi kellekään mieleen. 

En usko, että se on tyypillistä. Mutta jos ajattelisin vain mitä minun perheestäni tehdään ja vetäisin siitä johtopäätökset, niin sen perusteella kahvittelukin olisi outoa. En ole koskaan kahvitellut vanhempieni kanssa.

Mutta jos runoja ja kahvia harrastaa, niin miksei tosiaan voisi tehdä sitä äitinsä kanssa.

Minusta siinä ei ollut kyse kahvittelusta runouden parissa, koska oli vain se yksi runo, jonka oli kai tarkoitus lohduttaa tms. Myös isä lohdutteli, joskin takakireän oloisena.

Itse olen aikuisena useinkin kahvitellut vanhempieni kanssa.

Olipa kiva lohdutus kun heidi rupesi itkemään siitä runosta ja runokin käsitteli itkua.