Minun elämäni oli pilalla siitä hetkestä, kun synnyin 5-lapsiseen perheeseen
Olen toiseksi nuorin.
Ollaan kaikki synnytty 1,5 - 2 vuoden välein.
Kasvettiin pienessä maalaiskunnassa Itä-Suomessa 1990-2000 luvulla.
Yhdellä veljellä on ammattikoulu käytynä, kellään muilla ei oo toisen asteen koulutusta.
Itellä lukio jäi kesken yhden vuoden jälkeen poissaolojen ym takia.
Nyt aloittelen lähihoitajakoulua.
Ollaan kaikki saatu lapsia alle 20:nä paitsi yksi veli (joka on lievästi kehitysvammainen).
Kaikki aina sanoo miten hienoa kun on sisaruksia.
Ei muuten ole.
Meidän vanhemmilla ollut ikinä rahaa tai aikaa tai mielenkiintoa meille lapsille.
Elettiin ihan pellossa.
Läksyjä ei tehty ikinä. Pahoja kylläkin.
Hävettää meidän perhe.
Älkää tyhmät juntit lisääntykö.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tyypillinen olosuhteiden syyttelijä. Pitäisiköhän sun ottaa vastuu elämästäsi?
Tämä. Suomessa on opiskelu halpaa, olisit tehnyt vaikka töitä samalla. Tuskin voit syyttää vanhempiasi siitä, että et tehnyt läksyjä ja opiskellut koulussa. Itsellänikin on kolme sisarusta eikä mitään rikkaita olla, mutta jos on oma asenne kohdillaan niin kyllä elämässä eteenpäin pääsee.
Me asuttiin kolmen huoneen ja keittiön talossa.
Sauna ja wc oli siipirakennuksessa jonka isoisä rakensi 1970-luvulla.
Me tytöt nukuttiin pienessä makuuhuoneessa.
Siellä oli laveri, joka aukeni parisängyksi (150cm leveä) ja vanha runkopatja.
Kun laveri oli auki sängyt täytti koko huoneen.
Vanhin veli nukkui olohuoneessa ja nuorin veli vanhempien makuuhuoneessa.
Koko talo oli täynnä sänkyjä.
Ainoa pöytä oli keittiössä. Ja neljä tuolia.
Ei ollut mitään paikkaa missä tehdä läksyjä.
Meidän makuuhuoneessa oli vain kattolamppu eikä nähnyt lukea.
Mun nuorin veli keräsi pulloja ja tölkkejä pari vuotta ja osti käytetyn nintendon.
Mutta ei se saanut koskaan oikein pelata sitä kun muut kattoi telkkaria.
Veli itki joka ilta melkein vuoden ajan ja vaihtoi sen nintendon sitten vanhoihin pornolehtiin.
Äiti löysi ne lehdet ja poltti ne saunan pesässä.Joo, asenne kohillaan on varmaan!!!!
Me asuttiin rivarikolmiossa, tietenkin vuokralla. Lastenhuoneessa oli kyllä pöytä, mutta se oli niin täynnä tavaraa, että siinä ei voinut tehdä läksyjä. Läksyt tehtiin olohuoneen ja keittiön rajalla olevalla kirjoituspöydällä samaan aikaan kuin radio pauhasi (se oli päällä aamusta iltaan) ja muu perhe jutteli. TV:stä ei tosin ollut häiriötä, koska sitä ei ollut lainkaan, kuten ei myöskään puhelinta.
Sisävessa meillä kyllä oli, mutta siellä ei voinut käydä suihkussa, koska kylpyamme oli täynnä tavaraa. Kerran viikossa käytiin taloyhtiön saunassa.
4 (se tekniikan tohtori)
Köyhyys ja kouluttamattomuus ovat SUORAAN verrannolisia lapsi lukuun ja edelleen helpoin tapa katkaista kierre on vähentää lapsilukua mm käyhissä maissa
Sinulla ja lapsillasia kierre todennäköisesti tämä varmasti katkeaa kun olet jo itse alkanut ajatella asiaa, nyt vain sitten toimeen
Vierailija kirjoitti:
Minäkin synnyin 5-lapsiseen perheeseen maalle. Meistä lapsista neljä vanhinta on syntynyt viiden vuoden ja kuukauden sisällä. Minä olen tekniikan tohtori, siskoni toisen alan tohtori, veljistäni yksi on DI ja toinen ekonomi.
Koulunkäyntiin vanhempani osallistuivat siten, että he kysyivät, onko läksyt tehty.
Entäs se viides sisarus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tyypillinen olosuhteiden syyttelijä. Pitäisiköhän sun ottaa vastuu elämästäsi?
Tämä. Suomessa on opiskelu halpaa, olisit tehnyt vaikka töitä samalla. Tuskin voit syyttää vanhempiasi siitä, että et tehnyt läksyjä ja opiskellut koulussa. Itsellänikin on kolme sisarusta eikä mitään rikkaita olla, mutta jos on oma asenne kohdillaan niin kyllä elämässä eteenpäin pääsee.
Me asuttiin kolmen huoneen ja keittiön talossa.
Sauna ja wc oli siipirakennuksessa jonka isoisä rakensi 1970-luvulla.
Me tytöt nukuttiin pienessä makuuhuoneessa.
Siellä oli laveri, joka aukeni parisängyksi (150cm leveä) ja vanha runkopatja.
Kun laveri oli auki sängyt täytti koko huoneen.
Vanhin veli nukkui olohuoneessa ja nuorin veli vanhempien makuuhuoneessa.
Koko talo oli täynnä sänkyjä.
Ainoa pöytä oli keittiössä. Ja neljä tuolia.
Ei ollut mitään paikkaa missä tehdä läksyjä.
Meidän makuuhuoneessa oli vain kattolamppu eikä nähnyt lukea.
Mun nuorin veli keräsi pulloja ja tölkkejä pari vuotta ja osti käytetyn nintendon.
Mutta ei se saanut koskaan oikein pelata sitä kun muut kattoi telkkaria.
Veli itki joka ilta melkein vuoden ajan ja vaihtoi sen nintendon sitten vanhoihin pornolehtiin.
Äiti löysi ne lehdet ja poltti ne saunan pesässä.Joo, asenne kohillaan on varmaan!!!!
Mikä tästä veljestä tuli isona, olen aika varma että hänen lapset sain uusimmat "nintendot" ja omat telkkarit yms tms.... toivottavasti :))))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin synnyin 5-lapsiseen perheeseen maalle. Meistä lapsista neljä vanhinta on syntynyt viiden vuoden ja kuukauden sisällä. Minä olen tekniikan tohtori, siskoni toisen alan tohtori, veljistäni yksi on DI ja toinen ekonomi.
Koulunkäyntiin vanhempani osallistuivat siten, että he kysyivät, onko läksyt tehty.
Entäs se viides sisarus?
Hänestä en kerro siksi, että sen jälkeen kaikki perheeni tuntevat tunnistaisivat minut. Ei hänelläkään huonosti mene.
4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tyypillinen olosuhteiden syyttelijä. Pitäisiköhän sun ottaa vastuu elämästäsi?
Tämä. Suomessa on opiskelu halpaa, olisit tehnyt vaikka töitä samalla. Tuskin voit syyttää vanhempiasi siitä, että et tehnyt läksyjä ja opiskellut koulussa. Itsellänikin on kolme sisarusta eikä mitään rikkaita olla, mutta jos on oma asenne kohdillaan niin kyllä elämässä eteenpäin pääsee.
Me asuttiin kolmen huoneen ja keittiön talossa.
Sauna ja wc oli siipirakennuksessa jonka isoisä rakensi 1970-luvulla.
Me tytöt nukuttiin pienessä makuuhuoneessa.
Siellä oli laveri, joka aukeni parisängyksi (150cm leveä) ja vanha runkopatja.
Kun laveri oli auki sängyt täytti koko huoneen.
Vanhin veli nukkui olohuoneessa ja nuorin veli vanhempien makuuhuoneessa.
Koko talo oli täynnä sänkyjä.
Ainoa pöytä oli keittiössä. Ja neljä tuolia.
Ei ollut mitään paikkaa missä tehdä läksyjä.
Meidän makuuhuoneessa oli vain kattolamppu eikä nähnyt lukea.
Mun nuorin veli keräsi pulloja ja tölkkejä pari vuotta ja osti käytetyn nintendon.
Mutta ei se saanut koskaan oikein pelata sitä kun muut kattoi telkkaria.
Veli itki joka ilta melkein vuoden ajan ja vaihtoi sen nintendon sitten vanhoihin pornolehtiin.
Äiti löysi ne lehdet ja poltti ne saunan pesässä.Joo, asenne kohillaan on varmaan!!!!
Mikä tästä veljestä tuli isona, olen aika varma että hänen lapset sain uusimmat "nintendot" ja omat telkkarit yms tms.... toivottavasti :))))
Se asuu edelleen kotona vanhempien luona.
Siinä meidän tyttöjen vanhassa huoneessa.
Sillä on diagnostisoitu joku kehityshäiriö tai kehitysvamma.
Se saa vammaistukea joka tarkottaa et äidin tilille tulee 215 € joka kuussa ja kesällä hänet viedään demarinaisten retkelle.
Av-mamma! Miksi ihannoit suurperheitä ja halveksit ainoita lapsia?
Karmeeta luettavaa. Onko elämä Suomessa tällaista 10 vuotta sitten?
Olen ulkosuomalainen eli expat :) anteeksi mun huono suomi 40 vuotta jälkeen
Lapsuuskodin lapsiluvun nostit päällimmäiseksi ongelmiesi syyksi.
Eiköhän tuo ole ollut välittämisen puute.
Meitä ei ollut kuin 2, äitini olisi halunnut enemmän lapsia, mutta terveys reistaili.
Rahaa ei ollut mihinkään, sukulaisten vanhoissa rääsyissä kuljettiin yläasteikäiseksi asti.
Vanhempamme kuitenkin aidosti välittivät meistä ja meillä oli turvallinen koti.
Minä kasvoin 5 lapsisessa perheessä vanhimpana lapsena. Rahaa oli vain välttämättömimpiin menoihin. Kaikenlaisia kotitöitä oli tehtävä paljon ja pienempiä sisaruksia vahdittava..harvoin sai mitään uutta.Muistan kun yläasteella hävetti kulkea vanhoissa vaatteissa..kesätyörahoilla ostin itselleni uusia vaatteita ja ensimmäisen puhelimen.Hyvin vähän käytiin missään reissaamassa..Yleensä vaan kerran vuoteen pari päivää. Leirit ja muut vähänkään kalliimmat jutut sai unohtaa kokonaan. Perheenä tehtiin muutenkin hyvin vähän mitään yhdessä. Vanhimpana lapsena minun odotettiin tekevän/ottavan vastuuta kaikesta jo hyvin nuoresta lähtien..tuli tunne että minun odotettiin vaan äkkiä kasvavan aikuiseksi.
Nyt olen itse kahden lapsen äiti ja voitte varmaan arvata että omat lapseni ovat saaneet paljon tavaraa/vaatteita uutena,päässeet matkustelemaan ja harrastamaan ja paljon tehdään kaikkea perheenä..mies on lähtöisin samantyyppisestä perheestä kuin minä,joten kumpikin tietää ettei samaa haluta omille lapsille!
Me asuttiin kolmen huoneen ja keittiön talossa.
Sauna ja wc oli siipirakennuksessa jonka isoisä rakensi 1970-luvulla.
Me tytöt nukuttiin pienessä makuuhuoneessa.
Siellä oli laveri, joka aukeni parisängyksi (150cm leveä) ja vanha runkopatja.
Kun laveri oli auki sängyt täytti koko huoneen.
Vanhin veli nukkui olohuoneessa ja nuorin veli vanhempien makuuhuoneessa.
Koko talo oli täynnä sänkyjä.
Ainoa pöytä oli keittiössä. Ja neljä tuolia.
Ei ollut mitään paikkaa missä tehdä läksyjä.
Meidän makuuhuoneessa oli vain kattolamppu eikä nähnyt lukea.
Mun nuorin veli keräsi pulloja ja tölkkejä pari vuotta ja osti käytetyn nintendon.
Mutta ei se saanut koskaan oikein pelata sitä kun muut kattoi telkkaria.
Veli itki joka ilta melkein vuoden ajan ja vaihtoi sen nintendon sitten vanhoihin pornolehtiin.
Äiti löysi ne lehdet ja poltti ne saunan pesässä.
Joo, asenne kohillaan on varmaan!!!!