Onko teitä pikkuhiljaa "häivytetty" ulos kaveriporukasta?
Minut on. Enkä tiedä miksi. Enkä kehtaa kysyä miksi, koska hävettää. En tiedä, että olisin tehnyt mitään väärää ketään heitä kohtaan. Olin siinä porukassa ehkä kaikkein sovittelevin kaikkia kohtaan, en sanonut pahasti, en juorunnut selän takana muista. Nyt porukka tapaa toisiaan, mutta minua ei kutsuta.
Ymmärrän kyllä väistyä, en missään nimessä halua tuppautua, enkä kysellä kenenkään heistä perään. Hävettää vaan kovasti.
Sen tiedän, että yksi porukasta aikoinaan piti etäisyyttä minuun useamman vuoden, sanoi olevansa kateellinen miulle yhdestä asiasta. Sen jälkeen yhteydenpito alkoi uudelleen ja mukaan tuli kaksi muuta näistä, jotka olivat minun ystäviäni, ei tämän, joka sanoi olleensa kateellinen. En jotenkin usko, että tämä alkuperäinen "kateellinen" ihminen olisi voinut puhua pahaa selkäni takana minusta niin, että muut olisivat siksi kääntyneet minua vastaan, aikuisia 37-45v ihmisiä (naisia) olemme kuitenkin kaikki.
Mutta hävettää kyllä...
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Tätä ilmiötä miehet ei tunne.
Mistäs tiedät?
Ei varmaan miesten juttu. Naiset tekee tuollaista. Hävettää vaan joutua kohteeksi.
Ap
Ehkä olet liian tylsä, jos vaan sovittelet, etkä edes juorua.
Vastaus on se yksi joka ei sinusta pidä. Hän junailee noita tapaamisia ja tarkoituksella niin että sinä saat niistä tiedon että tiedät että sinut on suljettu pois. Tässä vaiheessa kohautat hartioitasi, etsit uusia kavereita ja alat hengailemaan uusien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ilmiötä miehet ei tunne.
Jaa. Minä olen nähnyt useamman miehen itkevän, kun kaverit ei kutsuneet taaskaan mukaan johonkin yhteiseen juttuun, minne muut saman tuttavapiirin miehet kutsuttiin.
Tätä ilmiötä miehet ei tunne.