Lue keskustelun säännöt.
Uudessa työpaikassa kukaan ei opasta tai perehdytä. Ahdistaa.
20.08.2019 |
Ahdistaa uusi työpaikkani, koska en ole saanut mitään kunnon perehdytystä. Olen tehnyt samaa työtä ennenkin, mutta joka paikassa on vähän eri tavat ja tyyli. Ahdistaa olla ihan pihalla. Tunnen itseni todella tyhmäksi. Tuntuu, etten osaa mitään. Mietin koko ajan, miten joku voi olla näin huono työntekijä.
Ensimmäisenä päivänä laitettiin suoraan hommiin ilman mitään opastusta ja sanottiin vaan, että kysy joltain, jos et tiedä. Jäin yksin ihmettelemään. En edes ehtinyt kysyä muiden nimiä eikä minuakaan esitelty kenellekään. Olen joutunut selvittää itse kaikki ihan perusasiatkin kuten vessan tai pukuhuoneen sijainnin tai mistä näen työvuorot.
Ahdistaa kysyä neuvoa koko ajan. Tunnen itseni entistä tyhmemmäksi. Muut tuntuvat hermostuvan kyselyyni. Jos yritän olla oma-aloitteinen ja tehdä jonkun asian kuten edellisessä työpaikassa, se on heti väärin tehty. Masentavaa oppia kaikki virheiden ja mokien kautta. Minun myös oletetaan tietävän kaikki ilman kertomista, vaikka en tiennyt siitä mitään.
Ahdistaa niin paljon, että tekisi mieli lopettaa koeajalla.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehitä ammattitaitoasi siellä ja lähde sitten kun olet tuottava työntekijä.
Tulee mieleen oma entinen työpaikkani.
Aloitin intoa täynnä, mutta surkea perehdytys ja kylmä ilmapiiri pilasi fiilikset. Mitään ei voinut kysyä tai tuli tiuskimista. Kukaan ei esitellyt mitään tapoja eikä edes pyytänyt porukan mukaan ruokatunnille. Kun yritin ottaa osaa keskusteluun, sain pitkiä katseita ja minut jätettiin taukotilaan kuin joku koulukiusaamisen uhri.
Lopulta olin ihan hajalla ja itkin kaikki sunnuntait alkavaa työviikkoa. Aamuisin masensi mennä töihin ja toivoin jääväni bussin alle. Valvoin ahdistuneena öisin ja mietin työasioita.
Mikä taakka raukesi, kun päätin irtisanoutua koeajalla. Yhtenä maanantaiaamuna vain soitin esimiehelleni, etten enää tule. Oli huojentavaa. Sinne jäivät pahanilmanhaukat keskenään setvimään töitäni.
Löysin paremman työpaikan, joka otti minut hyvin vastaan ja perehdyttikin kunnolla.
Täytyy olla julkinen sektori. Voittoa tavoitteleva yksityinen firma ei voi menetellä noin.
No noin on nykyään meilläkin. Kiireen keskellä pitäisi saada työt tehtyä ja opastettua.
-Miksi tuo täytyy olla tuossa, muttei saa laittaa tohon toiseen paikkaan?
-Minne mikäkin tavara kuuluu.
-Tuohon saa jättää, mutta ei tuohon.
-Täältä löytyy nää tavarat ja toisaalla pitää olla eri tavarat.
-Jos tuolla on paljon ihmisiä, sinne ei silloin saa mennä.
-tämä kuuluisi tehdä näin, mutta näytän toisen keinon joka on vähän helpompi.
Asiaa on siis niin paljon, jota ei sisälletä ihan edes muutamassa päivässäkään.
Itselläni ahdistaa henkisesti työpäivän jälkeen, kun joskus saattaa olla kolmekin uutta, työ täytyy tehdä samalla ja kertoa jostain toisesta, jonka selittäminen jäi kesken edellisen työtehtävän aikana.
Esimieskään ei järjestä työvuoroja niin, että olisi vuorossa 1 ylimääräinen joka voisi perehdyttää pelkästään sitä uutta.
Omasta kokemuksesta tämä vanhojen työntekijöiden tiuskiminen johtuu siitä, kun käsketään tekemään ihan liikoja.
Itsekkin paloin loppuun viimeisen uuden työntekijän kohdalla. Oli ollut talossa kuulemma jo useita viikkoja, muttei osannut mitään edes sinnepäin. Minä en vain jaksanut, " suljin silmäni" hänen työskentelytavoistaan ja olin todella iloinen kun alkoi vapaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla julkinen sektori. Voittoa tavoitteleva yksityinen firma ei voi menetellä noin.
Kyllä voi, ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla julkinen sektori. Voittoa tavoitteleva yksityinen firma ei voi menetellä noin.
Kyllä voi, ikävä kyllä.
Etenkin vuokratyöntekijät ovat heittopusseja.
Vierailija kirjoitti:
Kehitä ammattitaitoasi siellä ja lähde sitten kun olet tuottava työntekijä.
Mä teen näin. Olen juuri lähdössä kakkifirmasta. Joskaan en tiedä pääsenkö.enää mihinkään mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva sanoa suorat sanat kaikille kesken työpäivän ja lähteä vaan kävelemään.
Sinne jäävät ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen oma entinen työpaikkani.
Aloitin intoa täynnä, mutta surkea perehdytys ja kylmä ilmapiiri pilasi fiilikset. Mitään ei voinut kysyä tai tuli tiuskimista. Kukaan ei esitellyt mitään tapoja eikä edes pyytänyt porukan mukaan ruokatunnille. Kun yritin ottaa osaa keskusteluun, sain pitkiä katseita ja minut jätettiin taukotilaan kuin joku koulukiusaamisen uhri.
Lopulta olin ihan hajalla ja itkin kaikki sunnuntait alkavaa työviikkoa. Aamuisin masensi mennä töihin ja toivoin jääväni bussin alle. Valvoin ahdistuneena öisin ja mietin työasioita.
Mikä taakka raukesi, kun päätin irtisanoutua koeajalla. Yhtenä maanantaiaamuna vain soitin esimiehelleni, etten enää tule. Oli huojentavaa. Sinne jäivät pahanilmanhaukat keskenään setvimään töitäni.
Löysin paremman työpaikan, joka otti minut hyvin vastaan ja perehdyttikin kunnolla.
Minulla sama tarina. Esinainen vielä yritti selittää, että voidaan pitää parempi perehdytys, mutta ihan turhaan. Minä olin jo nähnyt, mikä se ilmapiiri siinä paikassa oli. Pelkkiä juoruilija-porukoita ja selkäänpuukottajia. Edes omaa tietokonettani en saanut sen kahdeksan viikon aikana toimimaan kunnolla, koska aina siinä oli ongelma ja IT-tuki jossakin varattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos ihmisillä sitten vaan on omat kiireiset hommansa siellä, ja vaihtuvuus mahdollisesti suurta, niin ei kukaan varmaan halua joutua siihen ystävällisen neuvojan rooliin. Niidenkin on vähän pakko kovettaa vähän nahkaa, koska menee helposti omat päivät pitkiksi, jos ne on liian kilttejä.
Ap on niiden näkökulmasta tavallaan sellainen ahne toukka joka syö niiden kaiken ajan, jos sen päästää liian lähelle. Jos ihmisillä on lapsia, harrastuksia yms, niin se ylitöiden tekeminen ei vaan käy, etenkään jos siitä ei makseta lisäkorvausta.
Tietysti tämä perehdytys olisi pitänyt johdon puolelta hoitaa paremmin, mutta Ap:n ei silti ehkä kannata ottaa sitä muiden työntekijöiden käytöstä mitenkään henkilökohtaisesti. Otat sitten vaan oman aikasi hommien opettelussa, etkä stressaa liikaa. Kuukausi pari ja kuviot alkaa varmasti olemaan paremmin hallussa. Vähän huumoria asenteeseen, ja saatat jopa pystyä saamaan iloa tästä absurdin naurettavasta näytelmästä nimeltään elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaapa kauheilta nuo parin vastaajan työpaikat, joissa kukaan ei halua joutua ystävällisen ihmisen rooliin tai jossa tiuskiminen on "itsestäänselvyys". Noissa työpaikoissa taitaa muutenkin olla aika ankea ilmapiiri.
Meilläkin on aina kiire, mutta uusi työntekijä ei ole syyllinen siihen. Itse ainakin toivon, että uusi työntekijä tuntisi olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi, vaikka hän saapuisi minkälaisen kaaoksen keskelle tahansa. En ole joutunut tekemään minuuttiakaan ylitöitä uuden työkaverin perehdyttämisen takia. Esimies tai työpaikan vastaava on vastuussa perehdytyksestä, mutta kyllä ihan jokaisella on velvollisuus osallistua omalta osaltaan uuden perehdyttämiseen. Aikuisen ihmisen perustaitoja työelämässä on muiden asiallinen kohtelu. Ystävällisyyden pitäisi olla itsestäänselvyys eikä mikään inhottava velvollisuus, johon arvotaan joku onneton vanhoista työntekijöistä!
Älä ole helppo uhri. Kysy ja opettele.