Töissä yksi nainen jää ulkopuolelle, kokeekohan kiusaamiseksi
Meillä on töissä muutama nainen ja suurin osa miehiä. Me naiset käydään yhdessä lounaalla, palkkaan sisältyy lounasetu. Uudet työntekijät ei etua enää saa. Tämä yksi uusi nainen syö eväitä yksin, kun me muut mennään syömään. Kaikki miehet käy lounaalla, oli etu tai ei.
Kommentit (26)
Itse olen viihdyn lounaalla itekseni, mutta kaikkihan niin ei ole. Mua siis häiritsis, mä haluan rauhottua ja funtsailla omiani.
Tuo on vielä tavallaan työnantajan järjestämä tilanne, ettei pääse jengiin kiinni, kun hänet jo alkuun eristetään lounaalla muista. Se ainoa hetki, kun voisi rennommin tutustua porukkaan.
Kaikki tekee töitä yksin huoneissaan, joten päivän ainoa sosiaalinen hetki tuo lounas. Eihän tuo uusi tutustu kehenkään.
Ap.
Ei varmaankaan koe kiusaamiseksi, jos tietää tuon lounasetu-jutun. Osaa päätellä siitä, miksi muut menevät lounaalle. Varsinkin, jos on muuten ok eikä vaikuta loukkaantuneelta, tuskin kokee.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tekee töitä yksin huoneissaan, joten päivän ainoa sosiaalinen hetki tuo lounas. Eihän tuo uusi tutustu kehenkään.
Ap.
Eikö teillä ole kahvitaukoja?
Ja itse tuntisin oloni ulkopuoliseksi.
Oletteko pyytäneet häntä lounaalle? Vai vaan olette aina keskenään vain lähteneet lounaalle?
No kai sä voisit kenties kysyä tältä työntekijältä että
'' hei, me mennään lounaalle, haluatko tulla mukaan vai syötkö mielummin yksin? Voit siis ihan jäädä tännekkin, kunhan vaan kysyn että jos kuitenkin haluaisit mukaan :) ''
Mutta jos tämän tekeminen on sinulle liian vaikeeta, niin en ihmettele jos mielummin syö yksin, huomaa jo miten kirjoitat kyseisestä työntekijästä että katsot häntä alaspäin.
Kysyisin häneltä, miten asian kokee.
Aika paha laittaa 200€/kk lounaisiin. Säästääkö se vai bondatako työkavereiden kanssa? Vaikea valinta.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko pyytäneet häntä lounaalle? Vai vaan olette aina keskenään vain lähteneet lounaalle?
Ollaan lähdetty, koska lähtiessä tämä jo lämmittää eväitään. Ja tietysti otetaan mukaan , jos joku kerta haluaakin lähteä.
Miesten työkulttuuriin kuuluu käydä työpaikkaruokalassa, naisille se on vapaaehtoista, ja tulette huomaamaan, että nykyisestä lounaalla käyvien naisten porukasta yksi sun toinen lipeää sinne eväspuolelle, ainakin joinakin päivinä viikosta, rippuu vähän siitä tulokkaasta.
Olen kokenut sekä ulkopuolelle jättämistä (aktiivista, kiusaamista) että ulkopuolelle jäämistä (passiivista, on johtunut joko omasta aloitekyvyttömyydestäni tai olosuhteista). Väittäisin, että ulkopuolelle jäävä tunnistaa tilanteesta, kummasta on kyse. Kiusaamistarkoituksessa harjoitetusta ulkopuolelle jättämisestä ei useinkaan jää epäselväksi, mikä on homman nimi. Siihen usein sisältyy myös ohi puhumista/kuuntelematta jättämistä, fyysisesti pois kääntymistä "uhrin" ollessa läsnä, sekä muuta syrjivää ja nokkimisjärjestystä korostavaa käytöstä. Jos muissa vuorovaikutustilanteissa tämän naisen kanssa käyttäydytte häntä kohtaan asiallisesti, hän tuskin kokee asian kiusaamisena.
Mitä jos kysyisit häneltä joku päivä, haluaisiko hän lähteä kanssanne lounaalle? Jos tarjoat mahdollisuutta ja teet selväksi että hän on tervetullut, oma huolesi varmaan myös hälvenee :)
Nii kuin moni täällä kirjoitti.
Voit ainakin omalta osaltasi vaikuttaa siihen kysymällä häntä lounaalle mukaan, siten ei ainakaan tunne itseään syrjityksi.
Kyllä itsestä tuntuisi syrjäytetyksi olo jos kukaan ei edes kysyisi mukaan.
Mä ottaisin jonain päivänä eväät mukaan ja liittyisin tuon naisen seuraan. Voisi siinä vähän tutustua ja saisi samalla selville tykkääkö lounasseurasta.
Mä viihdyn omissa oloissani tauot. Silti en koe olevani ulkona porukasta. Jutellaan joskus niitä näitä työn ohessa, vitsaillaan ja naureskellaan.
Musta kiusaamista olisi jos pitäisi joka päivä lähteä ulos syömään. Kerta pari vuodessa riittää. Onneksi ei ole tupututettu jotain lounasseteleitä, käyttämättä jäisivät.
Eikö lounasta siis voi maksaa rahalla? Ehkä ei vaan halua tulla teidän kanssa?
Voi kokea tai ei välttämättä koe. Riski on kuitenkin enemmän siinä, että kun ei pääse mitenkään kiinni työporukkaan niin koittaa etsiä muita töitä. Sitten seuraavalle työntekijälle teillä on taas sama tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut sekä ulkopuolelle jättämistä (aktiivista, kiusaamista) että ulkopuolelle jäämistä (passiivista, on johtunut joko omasta aloitekyvyttömyydestäni tai olosuhteista). Väittäisin, että ulkopuolelle jäävä tunnistaa tilanteesta, kummasta on kyse. Kiusaamistarkoituksessa harjoitetusta ulkopuolelle jättämisestä ei useinkaan jää epäselväksi, mikä on homman nimi. Siihen usein sisältyy myös ohi puhumista/kuuntelematta jättämistä, fyysisesti pois kääntymistä "uhrin" ollessa läsnä, sekä muuta syrjivää ja nokkimisjärjestystä korostavaa käytöstä. Jos muissa vuorovaikutustilanteissa tämän naisen kanssa käyttäydytte häntä kohtaan asiallisesti, hän tuskin kokee asian kiusaamisena.
Mitä jos kysyisit häneltä joku päivä, haluaisiko hän lähteä kanssanne lounaalle? Jos tarjoat mahdollisuutta ja teet selväksi että hän on tervetullut, oma huolesi varmaan myös hälvenee :)
Juuri tämmöistä toimintaa olen saanut kokea omassa työyhteisössäni. Kysyessäni työkaveri A:lta jotain hän ei vaivaudu edes kääntymään minuun päin, vaan katsoo työkaveri B:tä ja vastaa hänen suuntaansa. Sikäli kuin edes vastaa.......
Vierailija kirjoitti:
Aika paha laittaa 200€/kk lounaisiin. Säästääkö se vai bondatako työkavereiden kanssa? Vaikea valinta.
No mitä jos laittais 10 €/kk ja kävis kerran kuussa bondaamassa? Eihän siihen lounaalla käyntiin mitään sitoutumispakkoa ole.
Saattaa kokeakin.