Imetyksen lopettaminen tuntuu pahalta

Musta taas esikoisen imettämisen lopettaminen tuntui helpotukselta 1v2kk imettämisen jälkeen. Kun silloin tyttö heräili pitkin yötä syömään, ja suorastaan asui rinnalla, ja kiinteitä meni heikonlaisesti. Imetys alkoi tuntua sitovalta. Tietysti jännitin, että miten tyttö suhtautuu, mutta kaikki meni hienosti, kun vähentelin kertoja pikkuhiljaa, ja tuon ikäinen ihme kyllä unohtaa tissin tosi nopeasti!

Esikoisen aikana päätin myös lopetaa imettämisen ajoissa ennen kuin palasin töihin ennemmin kuin vasta esikoisen ollessa reilusti yli vuoden ikäinen. Vähensin n. 8-9 kk alkaen yhden syötön per viikko, ja kyllä tuntui pahalta :( Lopulta esikoisemme sai viimeisen kerran tissistä tarjoiltuna äidinmaitoa 10-kuisena. Nyt varmaan toimisin toisin, mutta hyvin tuokin ratkaisu silloin toimi, vaikka ahdistikin alkuun.



Kaverini kannustivat jatkamaan imetystä, koska sehän olisi onnistunut ihan hyvin aamuin-illoin töissä käydenkin. Ts. olisi riittänyt ihan hyvin, että olisin vähentänyt imetyskerrat aamuihin ja iltoihin. En tiedä, miksi en silti siihen ryhtynyt, silloin tuntui vain kuitenkin paremmalta lopettaa ennemmin kokonaan, vaikka itkuhan siitä tuli (minulle, ei esikoiselle niinkään).



Nyt pikkukakkosen kohdalla ajattelin tehdä toisin - tosin se on sikäli helpompaakin, että menen tällä kertaa tod.näk. myös myöhemmin töihin. Haaveilen kuitenkin siitä, että vieroituksen voisi aloittaa vasta sitten, kun korvikkeita ei enää tarvita. Näin korvikkeita ei tarvitsisi maistella ollenkaan tällä kertaa, vaan 10 kk iässä voisi aloitella hapanmaitotuotteita ja reilu vuoden ikäisenä siirtyä hiljaksiin ihan tavalliseen maitoon.



Mutta jos olet päätöksen vakaasti punniten tehnyt, älä suotta pode huonoa omaatuntoa - olethan jo tarjonnut pienokaisellesi upeat 10 kk äidinmaitoa ja imetyshetkiä. Yleensä hissukseen lopettelemalla äitiä itkettää viimeistenkin hörppyjen jälkeen enempi kuin vauvoja... Eli sikälikin voit olla huoletta, vauvasi on varmasti tyytyväinen, kun vain itse olet sinut asian kanssa :) Tsemppiä!

Hei!



Mulla myös haikeat fiilikset imetyksen lopettamisesta tai ainakin ristiriitaiset. Jossain välissä kun tyttö sai pahoja rintaraivareita tuntui koko imetys ärsyttävältä. Jatkoin kuitenkin sitkeästi sillä halusin imettää väh. 6 kk. Noiden vaiheiden jälkeen imetys onkin alkanut sujua ja tuntua hyvältä. Nyt sitten tyttö on 9 kk ja jotenkin tuntuu että pitäisi alkaa lopetteleen imetystä, kun olen lähdössä sykjsyllä töihin ja yösyöntiäkin meillä vielä on. Eikä millään raaskis. Toisaalta olen mietynyt sitä, että imetystähän kehotetaan jatkamaan niin pitkään kuin se molemmista hyvältä tuntuu... No jos tuon mukaan olisin mennyt niin olisin lopettanut jo heti alkuunsa. Nyt tuntuu, että kun just on saanut homman sujumaan niin siitä pitäisi luopua. Olen kyllä miettinyt myös sitä, etten ihan vielä lopettelis kun voisi sitten kohta siirtyillä suoraan lehmän maitoon, mutta vähennellä voisi. Myös neuvolasta on siihen kehotettu sillä kiinteät eivät maistu kovinkaan hyvin ja kasvukäyrä huitelee miinuksilla. Jotenkin päätöksen tekeminen , että nyt oikeasti alan miettimään, milloin sitä tissiä annan ja vähentämään kertoja tuntuu vaikealta. Tällaisia tuntemuksia mulla.

Tässä on nyt imetetty pian vuoden ajan. Ajoittain tekisi mieli lähteä lätkimään ja kauas ja pitää omaa aikaa hieman kun olen muutenkin hoitanut 98prosenttisesti tuota ei enää niin pientä poikaa. Se ei oikein onnistu kun imetän vielä eikä tuolle tunnu sopivan mitkään tavalliset korvikkeet saati hapanmaitotuotteet ja neuvolan lääkäriä se ei hetkauta puolee tai toiseen kun kerran kasvaa...



Toisaalta kun on elänyt aikamoisessa symbioosissa kuukaudesta toiseen vauvan kanssa niin oma irtautuminenkin on vaikeata.



Eli toisaalta sitä haluaisi jo lopettaa tämän hyvin kiinteän suhteen, mutta toisaalta se tuntuu henkisestikin todella vaikealta.



Välillä kuulee vihjailuja, että eiköhän tuo vuosi ole se raja imettämiselle ja sen jälkeen se on jotenkin kieroutunutta, mutta onneksi tuntuvat uskovan kun kerron maito-ongelmasta. Tosiaan töihinkin olisi mentävä, mutta taidan imettää senkin aikana aamut, illat päivät miten nyt tuolle imeväiselle kelpaa (nytkään ei aina malta tissutella päivällä ellei ole väsynyt). Jos vaikka ehkäisisi jonkun korvatulehduksenkin samalla (toivossa hyvä elää).

ettet sitten lopettaisikaan imetystä?



Itse menin työhön vauvan ollessa 10kk ja jatkan edelleen, poika on nyt 1v1kk. Imetän aamulla ja työhön lähtiessäni /työstä tultuani, illalla nukkumaan mennessä ja yölläkin tarpeen mukaan. Minulla on kolmivuorotyö, joskaan yövuoroja en vielä tee omasta toiveesta :)



Hyvin on systeemi sujunut. Ja noin vuoden iässä lapsi saa riittävästi maitoa (kiinteän lisäksi), sen 500ml, jo 2-3:lla kunnollisella imetyskerralla. Päiväimetykset eivät meillä pitkään aikaan ole olleet niin tärkeitä, se on helpottanut uutta rytmiä.



En olisi voinut kuvitellakaan lopettavani vielä! Miksi lopettaa ihanat hellittelyhetket sen lisäksi, että joutuu jo olemaan erossa pitkän päivän...

Kiitos kokemuksistanne. On mukava lukea miten muilla äideillä on mennyt asian kanssa. Katsotaan miten lähtee sujumaan. Todennäköisesti tulen imettämään vielä töihin mentyäkin aamulla ja illalla. Nyt ainakin tuntuu sitä. Tulevaisuus sitten näyttää...



Mukavaa kesän odotusta kaikille!



Pullava

Aloitin 9kk iässä vähentämään 1 imetyksen viikossa ja annoin tilalle aterialla nokkamukista korviketta. Siihen asti kaikki maito tuli tissistä, koska pulloa ei ole koskaan huolinut. Nokkamukin käyttöä oli kyllä harjoiteltu jo 4kk iästä. Lohdutukseksi voin kertoa, että meillä vieroitus onnistunut toistaiseksi tosi kivuttomasti, kertaakaan ei vauva ole rintaa kaivannut vaan mukimaito on kelvannut hyvin. Nyt ikää 10kk ja jäljellä vielä ilta- ja aamusyötöt, joita ajattelin jatkaa vielä ainakin kuukauden.