Ota huomioon kun mietit asuinpaikkakuntaasi

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Itse asustelen vajaan tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä muuttotappiokunnassa järven rannalla ja "keskellä ei mitään". Uskon taloni menevän kaupaksi jatkossakin ihan vaan siksi että moni haluaa asumaan järven rantaan ja kuitenkin kohtuullisen matkan päähän työpaikoista ja palveluista. Mutta meidänkin kunnassa on alueita joissa varmasti on paljon ongelmia talojen myynnissä jo nyt. Eli kuntien sisäisillä alueilla on merkitystä ei pelkästään eri kuntien välillä.

Onhan toi aika synkkää dataa. Varmaan kannattaa katsoa myös maakuntatasolla. Mitenkä eri kauppakeskushankkeet pärjää rakennemuutoksessa.

Kymenlaakso

https://vertinet2.stat.fi/verti/graph/viewpage.aspx?ifile=quicktables/k…,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Ei tiivistyvä asuminen ole ole mikään luonnonlaki joka jatkuisi ikuisesti. Nyt jo on nähty kehitystä myös toiseen suuntaan ja se on koko ajan voimistumassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Itse asustelen vajaan tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä muuttotappiokunnassa järven rannalla ja "keskellä ei mitään". Uskon taloni menevän kaupaksi jatkossakin ihan vaan siksi että moni haluaa asumaan järven rantaan ja kuitenkin kohtuullisen matkan päähän työpaikoista ja palveluista. Mutta meidänkin kunnassa on alueita joissa varmasti on paljon ongelmia talojen myynnissä jo nyt. Eli kuntien sisäisillä alueilla on merkitystä ei pelkästään eri kuntien välillä.

Jos on pieni järvi (ei Päijänne), ei sillä rannalla ole paljon merkitystä. Päijänneranta voi tehdä siitä mökkinä jollekin sopivan. Tosiasia kuitenkin, että kovin harva enää nykyään haluaa asuaa tunnin ajomatkan päässä työpaikasta ja se tulee näkymään hinnassa. Lapsiperheillä etenkin on paljon muutakin elämässä kuin se "ranta". Sopiva koulumatka, jääkiekko/futisharjoitukset, kaverit, kauppakeskukset, kahvilat, ravintolat yms. Näissä myös hyvin toimivat julkiset liikenneyhteydet arvossaan. Yli kolmosella alkavaa hintaa et saa ellei ole paljon metsää mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Ei tiivistyvä asuminen ole ole mikään luonnonlaki joka jatkuisi ikuisesti. Nyt jo on nähty kehitystä myös toiseen suuntaan ja se on koko ajan voimistumassa.

Missä tämä kehitys on näkynyt ja miten voimakkaana?

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Slummiutuminen. Jo nyt on nähtävissä, että tiivis asuminen on ekologista vain silloin, kun työpaikkasi on vieressä (harvoin on), joukkoliikenne kunnossa (harvoin on kaikkiin suuntiin) ja palvelut lähellä (harvoin on, nekin keskitetään). Lisäksi ns. betoninen kertakäyttörakentaminen aiheuttaa ympäristötuhoja, koska ko. talot eivät ole pitkäikäisiä ja betoni on "ilmastonmuutosmyrkyistä" melkein ykkönen.

Maalla asuminen ja oman ruuan tuottaminen on laskelmien mukaan ekologista, jos työmatka on lyhyt tai satunnainen eli tehdään osittaista etätyötä. Oletuksena toki se, että etäisyys kuntakeskukseen tms. ei ole kymmeniä kilometrejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Ei tiivistyvä asuminen ole ole mikään luonnonlaki joka jatkuisi ikuisesti. Nyt jo on nähty kehitystä myös toiseen suuntaan ja se on koko ajan voimistumassa.

Missä tämä kehitys on näkynyt ja miten voimakkaana?

Harvaanasutuille alueille muuttaa jatkuvasti ihmisiä tekemää etätöitä, pyörittämään yritystoimintaa, eläkkeelle. Eivät vaan halua elää enää ahtaasti. Näkyy melkein kaikissa maakunnissa.

toiseen suuntaan tapahtuva muuttoliike on vaan voimakkaampaa vielä niin peittää alleen.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Mutta Lieksassa voit asua järven rannalla kolmiossa yksiön sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Mutta Lieksassa voit asua järven rannalla kolmiossa yksiön sijaan.

Minkälainen valikoima Lieksassa on työpaikkoja DI-miehelle ja KTM-naiselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Mutta Lieksassa voit asua järven rannalla kolmiossa yksiön sijaan.

Minkälainen valikoima Lieksassa on työpaikkoja DI-miehelle ja KTM-naiselle?

No esim parturikampaajan ja R-kioskin myyjän töitä näyttäisi mollin sivuilla Lieksassa olevan. Vapaa-aikana voi sitten olla eräjormana ja keräillä marjoja. Tämä on visio minkä perässä kohta puoli suomea laukkaa tyhjeneviin kyliin.

Ohessa myös hyödyllinen linkki. Sisältää hintatiedot paikkakunnan / asuinalueen jo tehdyistä asuntokaupoista. HUOM!!! Sisältää nykyään hintatiedot myös omakotitalo kaupoista.

https://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/

1. Työmatkan pitää onnistua myös julkisilla, pyörällä tai kävellen

2. Asunnon pitää sijaita kävelymatkan / pyöräilymatkan tai lyhyen 15minuutin bussimatkan päässä isomman kaupungin palveluista  ja keskustasta 

3. Pitää pärjätä myös ilman omaa autoa

Ilman näitä en muuttaisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Mutta Lieksassa voit asua järven rannalla kolmiossa yksiön sijaan.

No kun minä en ainakaan halua asua järven rannalla, mitäs sillä järvellä tekee? Minä haluan palvelut kävelyeteäisyydelle kodistani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ei tarvita kuin asumistuen maksamisen lopettaminen, niin nuo käyrät muuttuvat samantien. Kunhan ekologinen elämä alkaa kiinnostaa urbaania kulutuskulttuuria enemmän, voi tilanne muuttua. Menneisyys ei ole koskaan ennuste.

Mutta eikö ekologinen elämä juuri tiivistä asumista? Lyhyemmät etäisyydet palveluihin ja töihin, työmatkan kulkeminen pyörällä/julkisilla, perheiden kahden auton käyttämisestä siirtyminen yhteen autoon tai jopa autottomuuteen ole kaikki seikkoja jotka ylläpitää kaupungistumista? Mikä tämän muuttaisi toiseen suuntaan?

Ei tiivistyvä asuminen ole ole mikään luonnonlaki joka jatkuisi ikuisesti. Nyt jo on nähty kehitystä myös toiseen suuntaan ja se on koko ajan voimistumassa.

Missä tämä kehitys on näkynyt ja miten voimakkaana?

Harvaanasutuille alueille muuttaa jatkuvasti ihmisiä tekemää etätöitä, pyörittämään yritystoimintaa, eläkkeelle. Eivät vaan halua elää enää ahtaasti. Näkyy melkein kaikissa maakunnissa.

toiseen suuntaan tapahtuva muuttoliike on vaan voimakkaampaa vielä niin peittää alleen.

Joidenkin yksittäisten ihmisten valinnat ei merkitse tässä kokonaisuudessa mitään. Kyse on maailmanlaajuisesta trendistä eli Suomessakin paikkakuntakohtaisesti tuhansien / kymmenien tuhansien ihmisten valinnoista. Ei sitä kehitystä pysäytä mikään. Vauhti vain kiihtyy. Viisi vuotta on rakennemuutoksessa pitkä aika ja kymmenen vuotta todella pitkä. Se aika kun ihmiset haikailee jonkin entisen palaamista, kannattaa vahvasti mennä mieluummin tulevaisuutta kohti. Ei menneisyyttä odottaen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tiivis rakentaminen on lähinnä grynderin päiväuni, koska parhaat katteet saa koirankopin kokoisista asunnoista, aina parempi jos ei tarvitse rakentaa turhuuksia kuten parkkipaikkoja. Esim Tampereella kaupungin kasvu nojaa vahvasti tähän. Odotetaan että niihin yksiöihin muuttaa menestyjiä jotka nostavat talouden jaloilleen.

Helpompi lienee silti yksiön myynti Tampereella kuin Lieksassa. Lieksan rivarit ja yksiöt lienee edelleen jollekin päiväuni mutta taitaa kuitenkin olla niin että niissä Lieksan yksiöissä ei mitkään unelmien poikamiehet enää paljon asustele. Sekä asuntojen että asukkien parhaat päivät taitaa sijoittua 1980-luvulle.

Mutta Lieksassa voit asua järven rannalla kolmiossa yksiön sijaan.

No kun minä en ainakaan halua asua järven rannalla, mitäs sillä järvellä tekee? Minä haluan palvelut kävelyeteäisyydelle kodistani. 

Sinä et ole kaikki muut.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Itse asustelen vajaan tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä muuttotappiokunnassa järven rannalla ja "keskellä ei mitään". Uskon taloni menevän kaupaksi jatkossakin ihan vaan siksi että moni haluaa asumaan järven rantaan ja kuitenkin kohtuullisen matkan päähän työpaikoista ja palveluista. Mutta meidänkin kunnassa on alueita joissa varmasti on paljon ongelmia talojen myynnissä jo nyt. Eli kuntien sisäisillä alueilla on merkitystä ei pelkästään eri kuntien välillä.

Ei niitä rantapaikkoja nytkään käsistä viedä tunnin ajomatkan etäisyydellä Jkl:stä. Enemmän näissä on ostajan odottelua, että minähän vuonna joku tulisi edes katsomaan.

https://www.etuovi.com/kohde/m26799?haku=M1400408164