Nyt on PAKKO keksiä jotain konkreettista oikeasti

ongelmani kanssa. Onko tää joku pakkomielle vai normi ihastuminen vaiko joku muu? Oon kahden vuoden ajan ollu paljon ihastunut ja asia on toisen osapuolen tiedossa. Tulemme hyvin toimeen ja olemme mielestäni jollain taholla läheisiäkin, suhdetta ei ole. Mies jaksaa yllättää mut erilaisilla asioilla ja yleensä aina siinä vaiheessa kun päätän että unohdan. Täysin en voi häntä vältellä, työni takia. Työkavereita emme ole. Mies on kuitenkin lähes kokoajan mielessäni ja haaveilen kaikenlaista. En stalkkaa enkä hakeudu hänen luokseen, päinvastoin. Mutta siis, mitä tämä on, olisiko parasta kysyä mitä hän meinaa vai ruveta itse ehdottelemaan, vai onko tää joku mielisairauden alku? Asia haittaa tälläsenä.