Mitä tehdä kun puoliso..

Vaihda oravaan.

Tai v*ttuiluna.

Olin kuunteluoppilaana eilen, kun puoliso pauhas. Olen myös kasvattanut yhteiset lapset(nyt teinejä) väärin, kun mitään ei tapahdu sillä sekunnilla, kun pyytää.

Onkohan mussa mitään hyvää?

Aika negatiiviselta kuulostaa ainakin tuo ketjun avausviesti.

Ratkaisun ongelmaasi tiedätkin, ja se on JSS.

Tuohon voi sanoa, että jos ei meno kelpaa, niin voi lähteä ja jos meno ei muutu, niin saa luvan lähteä.

"Tässä on sulle vähän valitusta..."

Mun ex oli tuollainen. Käänsi kaiken omassa päässään negatiiviseksi kritisoinniksi. Esim. jos ehdotin, että menisimme illalla aikaisemmin sänkyyn rakastelemaan, niin hän raivosi kuinka yritän kontrolloida häntä. Käsittämätöntä.

Tilanne meni siihen etten juurikaan enää puhunut hänelle mistään. Jatkuvaa varpailla oloa. Olin suhteen päättyessä todella väsynyt siitä kaikesta minulle huutamisesta ja raivoamisesta. Onneksi on ex.

Aina vastaukset on noita jss... kun se ei ole ratkaisu. Enhän mä nyt 23 vuotta kumppanani pitämää ihmistä muutaman viikon vastamäen takia pois heittäis.

Vai onko parisuhteet oikeasti nykyään kertakäyttökulttuuria?

Eihän se kurja aika helppoa ole. Suutuspäin tulee sanottua valitettavan dramaattisesti, mitä sylki suuhun tuo.

Jospa ne puolisot pikku hiljaa heltyis ajattelemaan ja kömpis mökömököpuusta pois. Osais pyytää kauniisti anteeksi ja kertois, mikä oikeasti mättää.

Jotkut tietty ei piiruakaan periksi anna ja tovin päästä voi miettiä, että terapiaanko vai kannat vastakkain..? Tämäkin prosessi ottaa aikaa, ei ole yhden kahden kuukauden juttu.

Varsinkin nyt lomien jälkeen tarvitaan pidempää hermosiimaa kuin lomalla.

Helppoahan tää elämä olis, jos ihmiset osais tapella. Eli keskustella rakentavasti ilman hermojen menetyksiä ja ajan kanssa.

Voimia!

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Mun ex oli tuollainen. Käänsi kaiken omassa päässään negatiiviseksi kritisoinniksi. Esim. jos ehdotin, että menisimme illalla aikaisemmin sänkyyn rakastelemaan, niin hän raivosi kuinka yritän kontrolloida häntä. Käsittämätöntä.

Tilanne meni siihen etten juurikaan enää puhunut hänelle mistään. Jatkuvaa varpailla oloa. Olin suhteen päättyessä todella väsynyt siitä kaikesta minulle huutamisesta ja raivoamisesta. Onneksi on ex.

Mun mies muuttu tuommoiseksi keski-iän kriisissään. Onneksi meni parissa vuodessa ohi. Mitään ei suostunut kuulemaan, kaikki oli mun syytä.

Kyllähän täällä aika varpaillaan oltiin muksujen kanssa. Samalla mies väitti, että hän ei voi kotona olla rauhassa, kun me vaaditaan koko ajan tai tosiaan kontrolloidaan hänen elintilaansa.

Aika meni ohi, mutta mues ei suostu läpi käymään ollenkaan noita asioita. Vähän kuitenkin kaivelee, vaikka tuosta on nyt neljä vuotta.

Voidaan taas kuitenkin hengittää ja tehdä yhdessä.