Mikä järki on pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, kun toisen asteen koulutus kestää kolme vuotta?

Tämä on niitä elämän pikku ihmeellisyyksiä. 18-vuotiasta et voi enää pakottaa kouluun, tosin eipä se onnistu aina nuorempienkaan kohdalla.

Viisaampaa olisi lisätä lukio oppivelvollisuuteen, kun kerran sitä ylioppilastodistusta kuitenkin vaaditaan liki kaikkiin opiskelupaikkoihin.

Ainakin olisi reilua kertoa tuo ihan kaikille ysiluokkalaisille, että lukion skippaaminen on sama kuin lasauttaisi itseään jalkaan.

Joo olen kanssasi samaa mieltä. Osa ammattikoulutuksista voisi hyvin olla kaksivuotisia, joku sähkömiehen koulutus voi olla kolmivuotinen.

Mitä hyvää seuraa siitä, että kouluun pakotetaan täysin motivaatiota vailla olevaa porukkaa?

Ammattikoulujen määrärahoja on leikattu 90- luvun puolivälistä saakka ja opetuksen taso on romutettu aikoja sitten.

Sinne sitten paiskattaisiin sekaan nekin, jotka eivät sinne edes halua.

Entäs lukio sitten?

Mitä hyvää seuraa siitä, että sinne tulee jengiä, joka ei joko halua tai kykene opiskelemaan?

Lisätään joku armonpulla- approbatur?

Ongelma ei ole ikäraja. Suurin osa opiskelijoista haluaa opiskella hyvin ja tavoitteellisesti selä lukiossa että amiksessa. . Tämä unohdetaan, kun vaahdotaan oppivelvollisuuden pidentämisestä. Myös amiksesta valmistuu vuosittain lukuisia hyvinmenestyneitä nuoria haluamaansa ammatteihin. Ongelmia kohtaavat nuoret pitää ottaa kiinni, ennen kuin he jättävät koulutuksen kesken joka asteella. Siinä on sosiaalitoimen ja mielenterveystyön resursseja ehdottomasti lisättävä nuorisopuolella. Koulu ei voi ratkaista mielenterveyden sairauksien ja kotiolojen ongelmien aiheuttamia vaikeuksia nuorella.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niitä elämän pikku ihmeellisyyksiä. 18-vuotiasta et voi enää pakottaa kouluun, tosin eipä se onnistu aina nuorempienkaan kohdalla.

Uudistusta on markkinoitu oppivelvollisuuden pitenemisellä toiselle asteelle, mutta käytännössä oppivelvollisuus pitenee vain yhdellä vuodella (nykyään 17). Eli käytännössä osa suorittaa peruskoulun tuohon 18 vuoteen mennessä, osa käy lintsaillen amista pari vuotta. Kouluun ei tosiaan voi pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole ikäraja. Suurin osa opiskelijoista haluaa opiskella hyvin ja tavoitteellisesti selä lukiossa että amiksessa. . Tämä unohdetaan, kun vaahdotaan oppivelvollisuuden pidentämisestä. Myös amiksesta valmistuu vuosittain lukuisia hyvinmenestyneitä nuoria haluamaansa ammatteihin. Ongelmia kohtaavat nuoret pitää ottaa kiinni, ennen kuin he jättävät koulutuksen kesken joka asteella. Siinä on sosiaalitoimen ja mielenterveystyön resursseja ehdottomasti lisättävä nuorisopuolella. Koulu ei voi ratkaista mielenterveyden sairauksien ja kotiolojen ongelmien aiheuttamia vaikeuksia nuorella.

Tutkimusten  mukaan moni ns. neet-nuorista on ollut koulukiusattu. Siihen koulu kyllä voisi halutessaan vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole ikäraja. Suurin osa opiskelijoista haluaa opiskella hyvin ja tavoitteellisesti selä lukiossa että amiksessa. . Tämä unohdetaan, kun vaahdotaan oppivelvollisuuden pidentämisestä. Myös amiksesta valmistuu vuosittain lukuisia hyvinmenestyneitä nuoria haluamaansa ammatteihin. Ongelmia kohtaavat nuoret pitää ottaa kiinni, ennen kuin he jättävät koulutuksen kesken joka asteella. Siinä on sosiaalitoimen ja mielenterveystyön resursseja ehdottomasti lisättävä nuorisopuolella. Koulu ei voi ratkaista mielenterveyden sairauksien ja kotiolojen ongelmien aiheuttamia vaikeuksia nuorella.

Tutkimusten  mukaan moni ns. neet-nuorista on ollut koulukiusattu. Siihen koulu kyllä voisi halutessaan vaikuttaa.

Totta kai koulussa pitää pyrkiä kiusaamisen lopettamiseen. Kyse on myös piilossa taoajtuvasta nettikiusaamisesta eikä opettajilla ole tietenkään oikeutta oppilaiden kännyköitä tutkia. Kiusaaminen ei kuitenkaan selitä läheskään kattavasti ns. pudokasnuorten tilannetta. Kyse on usein moniongelmaisista nuorista, joiden tilanne vaatisi usean toimialan yhteistyötä. Kuitenkin näitä resursseja on aivan liian vähän, esin.koulupsykologeja. Toisella asteella vielä paljon vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole ikäraja. Suurin osa opiskelijoista haluaa opiskella hyvin ja tavoitteellisesti selä lukiossa että amiksessa. . Tämä unohdetaan, kun vaahdotaan oppivelvollisuuden pidentämisestä. Myös amiksesta valmistuu vuosittain lukuisia hyvinmenestyneitä nuoria haluamaansa ammatteihin. Ongelmia kohtaavat nuoret pitää ottaa kiinni, ennen kuin he jättävät koulutuksen kesken joka asteella. Siinä on sosiaalitoimen ja mielenterveystyön resursseja ehdottomasti lisättävä nuorisopuolella. Koulu ei voi ratkaista mielenterveyden sairauksien ja kotiolojen ongelmien aiheuttamia vaikeuksia nuorella.

Tutkimusten  mukaan moni ns. neet-nuorista on ollut koulukiusattu. Siihen koulu kyllä voisi halutessaan vaikuttaa.

Totta kai koulussa pitää pyrkiä kiusaamisen lopettamiseen. Kyse on myös piilossa taoajtuvasta nettikiusaamisesta eikä opettajilla ole tietenkään oikeutta oppilaiden kännyköitä tutkia. Kiusaaminen ei kuitenkaan selitä läheskään kattavasti ns. pudokasnuorten tilannetta. Kyse on usein moniongelmaisista nuorista, joiden tilanne vaatisi usean toimialan yhteistyötä. Kuitenkin näitä resursseja on aivan liian vähän, esin.koulupsykologeja. Toisella asteella vielä paljon vähemmän.

Ei ehkä selitä tyhjentävästi kaikkea, mutta kiusaaminen on merkittävin syy ulkopuolelle putoamiselle. Yleensä koulutuksen lopettavat ne, jotka ovat muutenkin jääneet ryhmässä ulkopuolisiksi.