Milloin on erityislapsi?

Tai milloin olet erityislapsen vanhempi?
Oon nyt kesällä törmännyt vähän ongelmiin tämän termin kohdalla ja haluaisin kuulla, miten te oikein ymmärrätte sen.

Taustaa. Satuttiin kesällä leikkipuistoon yhtä aikaa usein äidin kanssa, jolla oli kaksi lasta. Toinen lapsista leikki minun lapseni kanssa, mutta toinen lapsi istui pyörätuolissa ilman selkeää kommunikointia. Mielestäni siis selkeästi erityislapsi. Tultiin hyvin toimeen ja juteltiin sen äidin kanssa paljon. Kerran kysyin, saako hän tarpeeksi mielestään tukea erityislapsen kanssa. Äiti korjasi napakasti, että on sairas, ei erityislapsi. Ei siis suuttunut, mutta korjasi minua napakasti. Ei siis välit tästä mennyt tms.

Sitten toinen lapsi kesältä... riehui ja huitoi, kiusasi, yritti hakata kepeillä toisia lapsia jne. En uskoisi käytöstä, jos en olisi itse nähnyt. Pyysin hänen äitiään kerran puuttumaan tilanteeseen. Vastaukseksi sain, että olen kuulema harvinaisen töykeä, koska luulin tietäväni, mikä auttaa selkeästi erityislapsen kohdalla. Ehkä niin, koska en olisi koskaan kuvaillut lasta erityislapseksi ehkä, että lapsi oli väkivaltainen ja että hänellä itselläänkin oli paha olla. Mutta siis tästä olisi pitänyt heti hoksata.

Tarkoittaako siis erityislapsi vain tietynlaisia vaivoja? Eikö esimerkiksi monivammaisetkin ole kuitenkin myös erityislapsi? Mitä sinun mielestä termi tarkoittaa?