Haluaisin kihloihin, mies ilmeisesti ei
Olemme reilu kolmekymppinen pari ja olleet jo kuusi vuotta yhdessä - asuttukin niistä viisi vuotta yhdessä. Meistä on sanottu, että vakka on kantensa löytänyt ja siltä se on alusta saakka tuntunutkin. Tämä on ensimmäinen suhteeni, jossa ei ole mitään ns. mätää ja mieskin vain kehuu suhteemme mutkattomuutta.
Ennen olin kihloja ja naimisiinmenoa siinä mielessä vastaan, että mielestäni ne ovat turhia vela-ihmisiä ajatellen, kuten me olemme. Mies ollut aika samoilla linjoilla. Naimisiin meneminen on kuitenkin viime vuosina kypsynyt mielessäni siihen pisteeseen, että se tuntuisi juridisistekin luonnolliselle jatkumolle suhteellemme, sillä todella uskon puolisoni olevan "se oikea". Olen ääneen puhunut ajatuksistani silloin tällöin, mutta miehen reaktio on ollut erittäin neutraali. Ei juuta todellakaan, mutta yhtä vähän jaatakaan. Joskus sanonut, että j o s menisi naimisiin, pitäisi olla kirkkohäät, mikä olisi mulle ok. Selkeää mielipidettä asiaan ei ole sanonut kuitenkaan.
Oli sinsi jonkinlainen shokki, kun mies kerran kertoi olleensa kihloissa ed. lyhyessä suhteessa, jota monesti haukkui kuinka se suhde ei onnistunut miltään kantilta. Jotenkin outoa, että sellaisen kanssa menee sitten kihloihin ilman päämäärää (vaikka olikin nainen kuulema painostanut), vaikka tiesi suhteen loppuvan, mutta minun udellessa meidän suhteen tulevaisuudesta, ei kihlaus oikeastaan tunnu olevan vaihtoehto. Tai ainakin asia sivuutetaan täysin.
Enkö olekaan hänelle se oikea, vaikka niin väittää, jonka johdosta kihlaus ei ole edes vaihtoehto, vai kypsytteleekö kenties samoja asioita kuin minä, mutta ei osaa pukea sanoiksi? Miksi suunnittelemamme yhteinen asuntolaina on miehen huomattavasti helpompi käsitellä kuin mahdollinen naimisiinmeno, vaikka omasta mielestäni aviopuolisosta on paljon helpompi päästä eroon kuin yhteisestä asuntolainasta, jos tulee ero.
Haaveilenko kihloista turhaan, vaikka kaikki suhteessa muutoin natsaa ja ylipäätään kaikki tulevaisuuden suunnitelmatkin on kuin yhdestä suusta? Omakohtaiset kokemukset ja miehinen näkökanta asiaan kiinnostaa myös!
Kommentit (13)
Miksi puhut kihloihin menosta ja kihloissa olemisesta etkä naimisiin menosta ja avioliitosta, vaikka niistä on kysymys? Kihlaus on vain se välivaihe ennen vihkimistä.
Mielestäni kihlaus ON lupaus avioliitosta ja kihlaushan on ennen avioliittoa yleensä, pahoittelut jos nyt sai käsityksen, että haluan vain kihloihin ilman avioliittoa. Nimenomaan mainitsin myös juridiset syyt, pelkästään "kihloissa" olemisella ei taida olla mitään juridisia oikeuksia.
-ap
Noita asioita minäkin pohdin pitkään, ja menin ottamaan kihlauksen ja avioliiton puheeksi. Tämän mies otti ilmeisesti painostuksena, koska lopulta kosi.
Aloin suunnitella häitä, kun mies meni paniikkiin. Ei haluakaan avioon.
Nyt ollaan sitten ”teinikihloissa”. Olisin ollut huomattavasti tyytyväisempi pelkkänä avoparina.
Ihmiset ajattelevat nykyään avioliittoa liian romanttisesti ja tunteella. Oikeasti kyseessä on juridinen sopimus jota ilman en itse lähtisi esimerkiksi tekemään isoja hankintoja (asuntolaina) yhdessä. Tällä juridisella sopimuksella taataan myös puolisolle esimerkiksi leskeneläke jos vaikka toinen kuolee onnettomuudessa. Juridisesti puolison asema on esimerkiksi vaikka onnettomuuden sattuessa parempi kuin avoparilla. Jos taas joskus eroatte niin sopimukset lakkaavat olemasta.
Sun kanssa on mukavaa ja helppoa elää, mutta mies itse ei pidä sua Oikeana vaan pitää silmänsä auki paremman toivossa. Sorry. Deal with it or move on.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ajattelevat nykyään avioliittoa liian romanttisesti ja tunteella. Oikeasti kyseessä on juridinen sopimus jota ilman en itse lähtisi esimerkiksi tekemään isoja hankintoja (asuntolaina) yhdessä. Tällä juridisella sopimuksella taataan myös puolisolle esimerkiksi leskeneläke jos vaikka toinen kuolee onnettomuudessa. Juridisesti puolison asema on esimerkiksi vaikka onnettomuuden sattuessa parempi kuin avoparilla. Jos taas joskus eroatte niin sopimukset lakkaavat olemasta.
Jeps, ja kaikki nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat relevantteja myös lapsettomille pareille. Riippumatta siitä mitä itse kukin ajattelee asian uskonnollis-filosofisesta puolesta, naimisissa oleminen on yksinkertaisesti järkevää, vela tai ei.
Entä jos miehesi pelkääkin juuri tuota, että kihlaus tarkoittaisi avioliittoa? Kävisikö sellainen kompromissi, jonka minä tein mieheni kanssa. Menimme minun toiveestani kihloihin, mutta päätimme että saa jäädä siihen. Naimisiin emme aio. Nyt jo kohta kolme vuotta onnellista kihlaeloa :)
En ottaisi asuntolainaa avomiehen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Entä jos miehesi pelkääkin juuri tuota, että kihlaus tarkoittaisi avioliittoa? Kävisikö sellainen kompromissi, jonka minä tein mieheni kanssa. Menimme minun toiveestani kihloihin, mutta päätimme että saa jäädä siihen. Naimisiin emme aio. Nyt jo kohta kolme vuotta onnellista kihlaeloa :)
Silloin ei ole kyse kihloista, ennemminkim joistain lupaussormuksista yhteisestä tulevaisuudesta, jonka tavoite ei ole naimisiinmeno.
Vaihtoehto toki tuokin, kunhan ei sano olevansa kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos miehesi pelkääkin juuri tuota, että kihlaus tarkoittaisi avioliittoa? Kävisikö sellainen kompromissi, jonka minä tein mieheni kanssa. Menimme minun toiveestani kihloihin, mutta päätimme että saa jäädä siihen. Naimisiin emme aio. Nyt jo kohta kolme vuotta onnellista kihlaeloa :)
Silloin ei ole kyse kihloista, ennemminkim joistain lupaussormuksista yhteisestä tulevaisuudesta, jonka tavoite ei ole naimisiinmeno.
Vaihtoehto toki tuokin, kunhan ei sano olevansa kihloissa.
Pidimme kihlajaiset ja meillä on kihlasormukset. Varppina olemme kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ajattelevat nykyään avioliittoa liian romanttisesti ja tunteella. Oikeasti kyseessä on juridinen sopimus jota ilman en itse lähtisi esimerkiksi tekemään isoja hankintoja (asuntolaina) yhdessä. Tällä juridisella sopimuksella taataan myös puolisolle esimerkiksi leskeneläke jos vaikka toinen kuolee onnettomuudessa. Juridisesti puolison asema on esimerkiksi vaikka onnettomuuden sattuessa parempi kuin avoparilla. Jos taas joskus eroatte niin sopimukset lakkaavat olemasta.
Ai ajattelevatko? Minusta nykyään nimenomaan on vallalla juuri tuo jääkylmä juridiikka-suhtautuminen. Ei kukaan ainakaan palstalla puhu rakkaudesta mitään kun on avioliitosta kyse.
Kysy nyt siltä mieheltä suoraan ja myöskin perustelut, jos ei halua naimisiin. Voi tosiaan olla että olet hänelle vain tilapäisratkaisu ja alankulua "parempaa"(hah) odotellessa. Jos asia on sinulle tärkeä niin miehinkin täytyy ymmärtää että parempi sitoutua tai menettää sinut. Älä ole itsestäänselvyys.
Kihlat on lupaus avioliitosta. Jos ei ole aietta avioon niin kihlat ihan turhaa. Sillon eletään vain avoparina. Eli ehkä miehestä tuntuu, että jos kuitenkin ero tulee niin helpompi lähteä kuin avioliitosta. Ei siis oikeasti halua avioon.
Kyl mä olen aviossa vaikkei lapsia olla hankkimassa koskaan. Oli molemmille itsestäänselvyys.