Lue keskustelun säännöt.
Suositelkaa koiraa
Koiralle koti
02.08.2019 |
Haluaisin ottaa koiran, mutta on vaikeaa haarukoida sopivaa rotua/mixiä. Ensisijaisesti haluaisin antaa kodin rescuekoiralle.
Mitä rotuja suosittelisitte tällaiseen kotiin ja elämäntilanteeseen:
Pieni kerrostalokaksio keskustassa. Ihan lähellä puisto ja lenkkireitelle matkaa noin km.
Käyn tavallisessa päivätyössä
Lapsia ei ole
En ole himoliikkuja mutta tykkään kävellä ja retkeillä
Minulla on kokemusta kissoista ja siskon koiraa hoidan silloin tällöin.
Hankikoira-testi suosittelee esim ranskanbuldoggia, mutta en missään tapauksessa halua rotua sairaimmasta päästä.
En omista autoa, joten pienen koiran kanssa olisi helpompi kulkea julkisilla.
Pieni villakoira? Toy? Pieni portugalin podengo? Näitä olen miettinyt.
Kommentit (51)
Bichon frise, coton de tulear tai havannankoira.
Olen sinkku, käyn töissä ja mulla on koiria. Totta se on, töistä aina suoraan kotiin, ja menot täytyy suunnitella koiran ehdolla. Työpäivän jälkeen en enää iltasin jätä yksin. En silti vaihtaisi koira-arkea pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa vielä pienten koirien omistajat, miten pieni koiranne tarkenee ulkoilla talvisin? Onko järjestettävä enemmän virikkeitä sisällä vai vedättekö normaalit lenkit talvellakin? Eivätkö ne pienet jalat jäädy?
Ap
... Älä ota koiraa. Samalla tavalla ne pienet ulkoilutetaan ku isotkin . Oikein lyhytkarvaiset voi kovimmilla pakkasilla tarvita takin ja tossut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuva ihminen kerrostalossa on kyllä kiinni koirassa. Useampi kerta päivässä vietävä aina lenkille, ihan sama kuinka kipeä olet. Reissaamista tai edes suoraan töistä menoa varten koira tarvitsee hoitajan tai hoitopaikan. Eli pidempään päälle oon rajoittavaa ja voi olla raskasta, vaikka tietenkin koirasta saa iloakin.
Vähän helpommalla pääsee jos perheessä useampi koiran hoitaja tai on oma piha, minne koiraa voi myös päästää.
Ajatus koiran ottamisesta on tullut siitä kun menen aina töistä kotiin ja olen tosi paljon kotona. Koirasta olisi seuraa ja sen kanssa tulisi käytyä ja vietettyä aikaa ulkona.
ApIhan hyvin sovit esim. rescuekoiran omistajaksi. Ei kannata kauhea orjallisesti tuijottaa esim rotumääritelmiin tai koiran kokoa (toki kovin suuri koira ei viihdy pienessä asunnossa), koirat ovat myös yksiöitä ja sopeutuvat erilaisiin olosuhteisiin. Itselläni on kaksi suomenpystykorvaa, ja ne ovat molemmat rauhallisia, hiljaisia ja hyviä seurakoiria eli erilaisia kuin stereotyyppinen käsitys suomenpystykorvasta on. Paremmin ne viihtyvät esim. kaupungissa ihmisen kanssa eläen ja liikkuen kuin maalia tarhaan suljettuna ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden (tarhaan suljettuna koira varmasti turhautuu ja haukkuu jatkuvasti).
Kyllä voi ottaa rescue-koirankin ensimmäiseksi koiraksi. Mutta koira kannattaa silloin hankkia luotettavan yhdistyksen kautta, jotka ovat selvillä adoptoitavien koirien luonteesta ja siitä, kuinka paljon koulutusta ne vaativat, onko koira pelokas tai muuten sellainen, ettei välttämättä sovi ensikertalaiselle. Kyllä se yleensä kerrotaan, jos koira tarvitsee kokeneemman omistajan ja sellaisia koiria ei edes tarjota ensikertalaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Täältä suositus Cockerspanielille!
Sairas lyttykuono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, miksi ottaa ulkomailta rescue-koira, kun suomi on pullollaan kodittomia koiria?
Jos ei oo kokemusta koirista, nin ei tod kannata ekaks koiraks rescueta ottaa. Mieluummin sit vaikka aikuinen kodinvaihtaja, jonka tausta tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Koirien aatelia: kultainennoutaja 👍
Ei turhan fiksu, leikkisä ja ihanan näköinen
Ja, kuten isoilla koirilla aina, lyhyt elinikä ja todennäköinen syöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kaikki allekirjoita, mutta kaikki eivät piittaakaan suuremmin koiransa elämänlaadusta...Sehän on vankilaelämää, jos on kopissa päivät pääksytysten muutamaa tarpeilla käyntiä lukuunottamatta. Anteeksi jos puolustauduin ennen hyökkäystä, seurakoira tekee kaltaisekseen ;)
-17
Piittaan paljonkin koiran elämänlaadusta. Täällä on ollut hyvää pohdiskelua. Töissä on kuitenkin käytävä. Työmatka on lyhyt, mutta kyllä koiralle tulisi yksinoloa aina 8h arkisin. Kieltämättä paljon. :/
Ap
Otimme koiran, kun oli vielä kokonainen perhe. Koira elikin 15-vuotiaaksi ja lapset lähteneet pois. Mieheni niin huonokuntoinen, ettei pystynyt ulkoiluttmaan eli oli periaatteessa täysin minun kontollani ja tein pitkää päivää töissä.
Mutta meillä riensivät naapurit apuun. Pari pikkutyttöä tykkäsivät ulkoiluttaa ja yksi vanhahko rouvakin otti sen mukaan mielellään päiväkävelylle. Tytöille toki maksoin taskurahaa tästä, vaikka olisivat ilmaiseksikin tämän tehneet.
Rouvalle en edes kehdannut rahaa tarjota, mutta vein leipomuksia, olin joskus kuskina jne.
Kivoista koirista tykätään ja usein ollenkaan se päivätoiminta ei ole ongelma, jos itse on sosiaalinen ja tutustuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirien aatelia: kultainennoutaja 👍
Ei turhan fiksu, leikkisä ja ihanan näköinenJa, kuten isoilla koirilla aina, lyhyt elinikä ja todennäköinen syöpä.
Oma koirani on iso (sakemanni, dopperi, belgi- sekoitus), on nyt 11v ja täysin terve. Minusta 11 vuotta on aika pitkä ikä koiralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi ottaa rescue-koirankin ensimmäiseksi koiraksi. Mutta koira kannattaa silloin hankkia luotettavan yhdistyksen kautta, jotka ovat selvillä adoptoitavien koirien luonteesta ja siitä, kuinka paljon koulutusta ne vaativat, onko koira pelokas tai muuten sellainen, ettei välttämättä sovi ensikertalaiselle. Kyllä se yleensä kerrotaan, jos koira tarvitsee kokeneemman omistajan ja sellaisia koiria ei edes tarjota ensikertalaiselle.
Aikuinen koira tuntuisi ensimmäiseksi koiraksi hyvältä kun luonne olìsi tiedossa. Jännitän pennun ottamista.
Ap
Ei rescue koiraa kokemattomalle.