Onko sinun vaikea puhua vieraalle ihmiselle?
Minä aloitan usein small-talkin tuntemattomien ihmisten kanssa vaikkapa bussia pysäkillä odottaessani. Samoin kaupassa saatan heittää jonkun kommentin tuntemattomalle ihan spontaanisti. Mitenkäs muut? Suurin osa lienee introvertteja tuppisuita?
Kommentit (32)
Katsotaan kuin idioottia joten olen katsonut parhaaksi pitää suuni kiinni.
Ei ole vaikea puhua vieraille, mutten itse välttämättä aloita sitä jutustelua. Jos on jotain oikeaa asiaa, aloitan kyllä puhumisen.
Ei ole.
Mutta en koe tarvetta jutustella jossain dösäpysäkillä tuntemattomille, ellei jokin tilanne ole päällä. Joku saa sairauskohtauksen tms.
Koiraa ulkoiluttaessa näitä tilanteita tulee ja jokin kevyt sananvaihto voi johtaa ihan syvällisiin keskusteluihin jopa ystävyyteen. Näin on käynyt parin ihmisen kohdalla.
Ma olen ihan samanlainen :D Kerran paadyin jopa kahville jonkun ihan tuikituntemattoman mummon kanssa. :)
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan kuin idioottia joten olen katsonut parhaaksi pitää suuni kiinni.
Vaihtoehdot:
1, olet idiootti
2, näytät idiootilta (mikä korreloi vahvasti kohtaan 1. )
3, puhut idioottimaisuuksia (mikä korreloi vahvasti kohtaan 1 ja 2)
Ei ole vaikeaa, mutta en halua puhua muuta kuin silloin kun on oikeasti asiaa. Inhoan small talkia, mutta jos nyt joku minulle alkaa jutella niin vastailen ihan peruskohteliaasti kumminkin. Puheliaiksi tunnetut ihmiset tosin kierrän mieluiten kaukaa jos huomaan ne ajoissa.
Tulee epämukava tunne, jos joku täysin vieras alkaa kysellä. Normaali jutustelu on ok, mutta joskus junassa on viereen istunut Gestapon kuulustelija, joka on tentannut kaiken mahdollisen. Ei noin.
Jotkut on sitäpaitsi niin arkoja, että vieraat ihmiset pelottaa.
Ei ole vaikeaa. Kiusallisempaa on olla jonkun kanssa samassa tilassa tai tilanteessa puhumatta mitään. Usein ihmiset mielellään vastaavat jos itse avaa keskustelun, suurin osa siis odottaa small talkia tai pitää sitä rentouttavana. Pieni osa katsoo kieroon ja epäilevästi. Pitää yrittää aina vähän lukea ihmistä ensin.
Vastaan kyllä jos minulle puhutaan. En koskaan aloita puhetta tuntemattoman kanssa, jos minulla ei ole mitään asiaa.
Onpa ylimielisen kuuloinen aloitus, introvertti tuppisuu -nimittelyineen.
Itse olen sitä perinteistä suomalaista ihmislajia, joka kunnioitan toisten henkilökohtaista tilaa ja mahdollisuutta olla itsekseen, omissa ajatuksissaan. Olen siis varmasti ap:n mielestä introvertti tuppisuu. Ei minun kuitenkaan ole mitenkään vaikea kommunikoida ihmisten kanssa, en ole ujo, sosiaalisten tilanteiden pelkoinen tai mitään sellaista, mutta useimmiten en vaan halua kommunikoida vieraiden ihmisten kanssa. Mieluiten olen omissa ajatuksissani eikä se kyllä kauhean mukavaa ole että joku häiritsee ilman että on mitään asiaa.
Ei ole vaikeaa. Olen kasvanut erilaisessa kulttuurissa joten suomalainen puhumattomuus on oikeasti haaste.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaikeaa. Kiusallisempaa on olla jonkun kanssa samassa tilassa tai tilanteessa puhumatta mitään. Usein ihmiset mielellään vastaavat jos itse avaa keskustelun, suurin osa siis odottaa small talkia tai pitää sitä rentouttavana. Pieni osa katsoo kieroon ja epäilevästi. Pitää yrittää aina vähän lukea ihmistä ensin.
Hmm. Luulen että useimmille suomalaisille ei ole mitenkään kiusallista olla omissa ajatuksissaan ja hiljaa yhdessä. Meille tämän tyypin suomalaisille sen sijaan kiusallista on se, että toinen alkaa ikään kuin hädissään pakkohölöttää jotain turhaa, koska häntä itseään ahdistaa. Useimmat ollaan kuitenkin ihan peruskohteliaita, eli vaikka hieman ärsyttäisikin turha puhe, niin ei katsota kieroon tai tiuskaista että onko sulla jotain oikeaa asiaakin, vaan yritetään näyttää ystävälliseltä ja vastaillakin. Tästä ei kannata tehdä päätelmää, että odotetaan small talkia saati että pidetään rentouttavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan kuin idioottia joten olen katsonut parhaaksi pitää suuni kiinni.
Vaihtoehdot:
1, olet idiootti
2, näytät idiootilta (mikä korreloi vahvasti kohtaan 1. )
3, puhut idioottimaisuuksia (mikä korreloi vahvasti kohtaan 1 ja 2)
No ihan yhtäkkiäkö suomalaiset on muuttuneet small talkin kingeiksi, eikä ole mitenkään mahdollista että siksi katsotaan kummasti kun ei vaan kuulu meillä tapoihin?
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan kuin idioottia joten olen katsonut parhaaksi pitää suuni kiinni.
Ehkä tuijotus johtuu siitä, että olet idiootti.
Minusta on kiva puhua Haribon Matadormixistä tuntemattomien kanssa lapsen äänellä.😜
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaikea puhua vieraille, mutten itse välttämättä aloita sitä jutustelua. Jos on jotain oikeaa asiaa, aloitan kyllä puhumisen.
Sama minulla. Jonkin yksittäisen, tilanteeseen (ainakin omasta mielestäni) sopivan kommentin saatan joskus spontaanisti heittää, mutta mitään pidempää jutustelua en yleensä aloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan kuin idioottia joten olen katsonut parhaaksi pitää suuni kiinni.
Ehkä tuijotus johtuu siitä, että olet idiootti.
Aikamoisia idiootteja tälläkin palstalla.
Vähän tietysti pitää lukea muita ihmisiä ennen suunsa avaamista. Ilmeet, liikkeet ja tietty pukeutumistyyli kertoo ollaanko edes samalla levelillä juttujen suhteen.
Ei ole yhtään vaikea puhua vieraalle ihmiselle. Erityisesti koiralenkillä tulee juteltua vieraiden ihmisten kanssa ja reissuissa ja ihan missä vaan.