Tarkoittaako tämä että olen heikkolahjainen?

Ilman masennusta kognitiiviset kykysi olisivat paremmat.

Jos haluat paremman tuloksen niin harjoittele noita testejä ja tee uudestaan. Väitetään että testit mittaavat älykkyyttä jota ei pitäisi pystyä harjoittelemaan mutta niin vain on että kun tietää miten testit on tehty ja mitä niissä yleensä odotetaan niin tulos kyllä paranee.

Ihmiset ovat erilaisia, jotkut ovat kehitykseltään jääneet yhteiskunnan normin alapuolelle, mutta voivat esimerkiksi soittaa Mozartin pianokonserton ensikuulemalta ulkoa. Minun mielestäni todellista älykkyyttä on löytää omat vahvuutensa ja loistaa niillä, unohtaa muiden mielipiteet jotka eivät ole rakentavia. Älykkyys on hyvin epäselvä määritelmä ihmisen näkökulmasta, muurahainen voi pitää ihmistä täystollona koska tämä ei kerää neulasia.

Vierailija kirjoitti:

En ole työelämässä masennuksen vuoksi. Kaduttaa, että menin noihin testeihin. Ei tuosta saanut kuin paskan mielen. En uskonut, että olen oikeasti noin surkea. Hahmottamiseen liittyvät testit ovat minulle vaikeita, samoiten ne, mitä mensan testissäkin on, eli mikä kuvio tulee seuraavaksi. Myös kaikki matematiikkaan liittyvä on hankalaa. Ehkä jännittäminenkin jonkun verran vaikuttaa noihin testeihin. 

Olen syvästi järkyttynyt, jos älykkyysosamääräni oikeasti on jotain 70-79 vaiheilla. Tekisi mieli vain kuolla pois.

AP

Höpön höpö. Hahmotushäiriö vaikuttaa tuohon. Eräs tuttu työkaveri joka on koulutukseltaan tohtori, PN myös hahmotushäiriöinen, eikä selviäisi noista kuviopäättelytesteistä.

Oma lapseni on myös lievästi hahmotushäiriöinen ja on saanut psykologisesta testistä ”hieman alle keskitason” tuloksen. Hän pärjää kuitenkin arjessaan sujuvammin ja on sosiaalisempi kuin toinen lapseni joka on älykkyydeltään Mensa-tasoa.

Älä murehdi ollenkaan tätä juttua, kuviopäättelytehtävät vain eivät ole sinun vahvuutesi vaan ne ovat muualla.

En ole AP, mutta olen kauan sitten ala-asteella saanut samantapaisen tuloksen:

"Kognitiivinen suoriutuminen jäi kokonaisarviona ikätasoa heikommaksi (WISC-III) Eniten puutteita kielellisessä päättelykyvyssä."

Palstapsykologit: miten tulkitsette tuon lauseen? Ovatko lahjani heikot?

Muakin kiinnostais tietää etenkin tuon mitä tarkoittaa kielellinen päättelykyky? 

Elämä on paras testi. Jos osaat tarpeellisia asioita, niin mitä se "tyhmyys" haittaa? Voit olla jossain jopa älykkäitä parempi. Luet sujuvasti kirjoja. Minun on usein vaikea keskittyä kirjojen lukemiseen, vaikka älyydessäni ei ole todettu mitään vikaa.

Hahmotushäiriöllä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Aivosi ei vain hahmota tiettyjä asioita, on ns. sokea. Noissa testeissä testataan hyvin kapea-alaisiakin asioita ja sinä suoriuduit yhdestä osiosta heikosti. Todennäköisesti sinulla on vahvuuksia muilla osuuksilla jotka kompensoivat tätä heikkoa osa-aluetta niin vahvasti, että suoriudut normaalisti arjessa myös heikoilla alueillasi. Tämän takia ei myöskään heikko osa-alue ole tullut ilmi tai aiheuttanut kuntoutuksen tarvetta.

Itselläni oli tuo sama tulos joskus teini-ikäisenä. Ikinä ei ole ollut haasteita koulussa, keskiarvo on ollut usein  lähemmäs yhdeksää.  Olin myös testeissä masennuksen takia. Tulosten mukaan älykkyysprofiilini oli epätasainen, mutta psykologi ei sen enempää avannut aihetta. Uskon, että koska olen sosiaalinen jännittäjä, nuo tulokset eivät suoraan kerro omista kyvyistäni vaikka myönnän, että minullakin saattaa olla tosiaan lieviä hahmotusongelmia.

Oli kyllä aika kamala kokemus, kun muutenkin oli mennyt itsetunto koulukiusaamisen takia ja psykologi kertoo puhelimessa, että olen suurin piirtein jälkeenjäänyt. Olen koko asian melkein tosin jo unohtanut, koska minulla ei kokemukseni mukaan ole koskaan ollut suurempia ongelmia asioiden omaksumisessa, eikä opiskelussa yleensäkään.  Jos minä olen jälkeenjäänyt, niin sitten tämä yhteiskunta ja koululaitos ei vaadi ihmiseltä kovinkaan paljoa älykkyyttä, näin olen asian päätellyt. 

Eikös se ole päinvastoin mahtava juttu, että haasteistasi huolimatta olet pärjännyt niin hyvin, ja pärjäät edelleen niin hyvin, että osaat mm. täällä kirjoittaa moitteetonta suomea. Jos ei ole luonnonlahjakkuus, voi joutua vain tekemään enemmän töitä jonkun asian eteen. Työnteko on arvostettavaa.

Vierailija kirjoitti:

En ole AP, mutta olen kauan sitten ala-asteella saanut samantapaisen tuloksen:

"Kognitiivinen suoriutuminen jäi kokonaisarviona ikätasoa heikommaksi (WISC-III) Eniten puutteita kielellisessä päättelykyvyssä."

Palstapsykologit: miten tulkitsette tuon lauseen? Ovatko lahjani heikot?

Tässäkin tapauksessa kokonaissuoriutuminen on siis ollut keskitasoa (keskiarvoa) heikompaa, mutta sanallinen kuvaus ei viittaa suoraan oletko suoriutunut hieman heikommin vai selvästi heikommin. Eikä se välttämättä ole mielekästäkään tarkastella ks. tavalla, koska oppimisen vaikeudet voivat olla suht kapea-alaisia, painottuen kielelliselle puolelle. Lisäksi huomioon tulee ottaa myös tutkimusajankohta (ikäsi) ja muut testitilanteeseen vaikuttavat tekijät, jotka voivat ajan myötä muuttua. Lausunto usein kokonaisuudessaan avaa vahvuuksia ja haasteita paremmin kuin yksittäiset sanalliset kuvaukset kontekstista irrotettuna.

Ei, jos olet kiltisti jouluun. Pukki tuo lahjopja...

Vierailija kirjoitti:

En ole AP, mutta olen kauan sitten ala-asteella saanut samantapaisen tuloksen:

"Kognitiivinen suoriutuminen jäi kokonaisarviona ikätasoa heikommaksi (WISC-III) Eniten puutteita kielellisessä päättelykyvyssä."

Palstapsykologit: miten tulkitsette tuon lauseen? Ovatko lahjani heikot?

Kääntäisin kysymyksen niin, että Mitä väliä sillä on, vaikka lahjasi olisivatkin heikot? Itse ajattelen, että jos itse saisin vastaavanlaisesta testistä tuollaisen tuloksen, ottaisin sen todennäköisesti huumorilla. Eikun eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Minä todennäköisesti tekisin nuo testit vasemmalla kädellä arvailemalla, koska en ole kiinnostunut tuollaisista tehtävistä....siis jos ne ovat jotain kuviopäättelytestejä. Sopivassa mielentilassa virkeänä saattaisin innostua pari tehtävää ratkaisemaan. Tiedän, että olen riittävän älykäs, mutta on asioita, jotka eivät kiinnosta minua yhtään. Saisin siis tuollaisesta testistä huonon tuloksen vain siksi, että testi on mielestäni puuduttavan tylsä.

up

Itselläni suht vaikea visuaalinen hahmotushäiriö ja krooninen masennus sekä epätasainen kykyprofiili. Muilla osa-alueilla keskitason tulokset, mutta visuaalista hahmottamista mittaava osa-alue meni niin kehnosti, että äo:ni olisi sen perusteella luokkaa 50 eli älyllinen kehitysvammaisuus...Olen lukion käynyt, mutta matematiikka oli aina yhtä h-vettiä hahmotushäiriön takia. Psykologin mukaan tarkkaa äö:tani ei pysty laskemaan juurikin hahmotushäiriön takia, mutta 70-80 välillä on realistisin arvio. Hävettää myös olla keskivertoa tyhmempi mutta ei voi mitään :/ 

Vierailija kirjoitti:

Selvästi alle keskitason kokonaissuoriutuminen tarkoittaa, että suoriutumisesi jää noin kahden keskihajonnan päähän keskiarvosta, eli kokonaisälykkyysosamääräsi on vaihteluvälillä 70-79. Tulos ei ole kuitenkaan niin yksiselitteisesti tulkittava, koska hahmottamishäiriö vaikuttaa tuohon kokonaislukuun.

T. Psykologi

Jep, samoin muut kuin puhtaasti kognitiiviseen suoriutumiseen liittyvät tekijöt voi vaikuttaa: keskittyminen, jännittäminen, stressi, lääkitys, paineensieto, usko omaan epäonnistumiseen jne. Jos testitulos on selvästi ristiriidassa arjen suorituskyvyn kanssa, hyvä psykologi selvittää mistä se johtuu ja tekee tarvittaessa lisää tutkimuksia.

Kannattaa muistaa, että perinteinen wechsleriläinen äo mittaa jo opittua tietoa, ei sitä mihin voisit ideaalitilanteessa oikeanlaisella tuella päästä. Jos arjessa on isoja ongelmia (esim et ymmärrä miksi laskut pitää maksaa) ja testitulos on heikko parhaasta yrittämisestä huolimatta, se voi viitata vaikea-asteisiin ja laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Toisaalta uskon, että ne olisi sinulla huomattu jo aiemmin.

Häntä ja pää pystyyn vaan. Yksittäinen testi ei ole koskaan sana kuin laaja psykologin tutkimus. Sitä paitsi psykologissa on eroja. Ekana vuotena vastavalmistuneena tekemäni tutkimuksen oli aika huonoja ja lausunnot epävarman hapuilevia.

T. Toinen psykologi

Niin ja nimimerkki toinen psykologi jatkaa:jos kognitiivisen suoritus äo profiili on kovin epätasainen, en edes laske kokonais äo:ta, koska se ei kerro oikein mitään. En yleensä edes kerro äo pisteitä vaan pyrin esimerkein kuvaamaan päättelyn vahvoja alueita ja haastavia juttuja ja kyselen myös, miten asiakas itse kokee ne arjessa ja mitä kompensaatiokeinoja hänellä on. Muistutan myös muista älykkyyden osa-alueista, kuten käden taidot, liikunta, musiikki. Hyvä psykologinen tutkimus tulisi jollain tavalla myös luoda uskoa tulevaan, ei lannistaa, vaikka toki valheellista tietoa ei saa antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvästi alle keskitason kokonaissuoriutuminen tarkoittaa, että suoriutumisesi jää noin kahden keskihajonnan päähän keskiarvosta, eli kokonaisälykkyysosamääräsi on vaihteluvälillä 70-79. Tulos ei ole kuitenkaan niin yksiselitteisesti tulkittava, koska hahmottamishäiriö vaikuttaa tuohon kokonaislukuun.

T. Psykologi

Jep, samoin muut kuin puhtaasti kognitiiviseen suoriutumiseen liittyvät tekijöt voi vaikuttaa: keskittyminen, jännittäminen, stressi, lääkitys, paineensieto, usko omaan epäonnistumiseen jne. Jos testitulos on selvästi ristiriidassa arjen suorituskyvyn kanssa, hyvä psykologi selvittää mistä se johtuu ja tekee tarvittaessa lisää tutkimuksia.

Kannattaa muistaa, että perinteinen wechsleriläinen äo mittaa jo opittua tietoa, ei sitä mihin voisit ideaalitilanteessa oikeanlaisella tuella päästä. Jos arjessa on isoja ongelmia (esim et ymmärrä miksi laskut pitää maksaa) ja testitulos on heikko parhaasta yrittämisestä huolimatta, se voi viitata vaikea-asteisiin ja laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Toisaalta uskon, että ne olisi sinulla huomattu jo aiemmin.

Häntä ja pää pystyyn vaan. Yksittäinen testi ei ole koskaan sana kuin laaja psykologin tutkimus. Sitä paitsi psykologissa on eroja. Ekana vuotena vastavalmistuneena tekemäni tutkimuksen oli aika huonoja ja lausunnot epävarman hapuilevia.

T. Toinen psykologi

Ylipäätään nuo testit ovat arveluttavia, koska niistä saattaa tulla itseään toteuttava ennuste, jos testitulos on syystä tai toisesta huono. Testeissä on myös vinoumia, joita tyhmimmät psykologit eivät edes huomaa/tunnista/tunnusta, vaan uskovat niihin kuin vuoreen, ja leimaavat niiden perusteella tutkittavan. 

Psykologisista testeistä luennoinut proffa sanoi, että edes parhaimmat ja laajimmat testit eivät ole luotettavia yksilötasolla. Niillä voidaan saada ainoastan isosta joukosta "kuorittua kerma päältä".

Ei älykkyyttä voi supistaa miksikään numeroksi. Olen tavannut professoreita, jotka ovat joissakin asioissa todellisia vatipäitä, mutta omalla alallaan huippuja.

T. sosiaalipsykologi

Up