väärän diagnoosin kallis terapia meni hukkaan
Diagnoosini korjattiin myöhemmin, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Terapeutti näki asiani monesti väärän dg:n läpi, eikä se luonnollisestikaan auttanut minua.
Kommentit (6)
Mulla sama kokemus. Ei diabeteskään parane jos sitä hoidetaan luusyöpänä. Eron huomasi selkeästi diagnoosin jälkeisessä terapiassa, jota antoi ko diagnoosiin liittyviin oireisiin perehtynyt ihminen.
Mielen sairaudet eivät ole yhtä selvärajaisia kuin ruumiin. Ei ole olemassa mitään täsmäterapiaa, joka parantaisi vaikka masennuksen. Toki painotuksia tehdään diagnoosiin perustuen, mutta ei väärä diagnoosi tee terapiasta turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielen sairaudet eivät ole yhtä selvärajaisia kuin ruumiin. Ei ole olemassa mitään täsmäterapiaa, joka parantaisi vaikka masennuksen. Toki painotuksia tehdään diagnoosiin perustuen, mutta ei väärä diagnoosi tee terapiasta turhaa.
No kyllä se aika negatiivisesti vaikuttaa, kun terapeutti tulkitsee ajatuksia ja yrittää pakottaa tunnistamaan sellaisia tunteita joita ei ole. Esim kognitiivisessa terapiassa työskennellään aika diagnoosipainotteisesti. Jos asiakkaalla on esim masennusdiagnoosi mutta pikea diagnoosi onkin post traumaattinen stressihäiriö ja terapeutti sivuuttaa traumaoireet, niin kuinka hyvin luulet että terapia etenee? Kyllä väärä diagnoosi nimenomaan teki aikalailla terapiasta turhaa niiltä osin. Toki hyödyinkin, oikean diagnoosin kohdalla (minulla oli siis kaksi dg:ta terapian alkaessa, joista toinen oikea, toinen väärä. Väärä korjattiin lopulta oikeaksi, mutta liian myöhään terapian sujumisen kannalta.) Lisäksi jos ihmistä stereotypisesti hoidestaan diagnoosin läpi, niin ydinongelma voi jäädä näkemättä.
miten diagnoosia terapioidaan?