Onko normaalia että nautin kun parit eroaa?
Kyllähän se on jo ennalta arvattavissa ettei rakkaus ole mitään aitoa eikä kestä :D Minä nauran näille pareille jotka eroaa! hihihihi
Kommentit (23)
No, olet toisten hetkellisestäkin onnesta kateellinen ja katkera. Normaalia se on kyllä ja tasan tavallista. Surullista myös. Kannattaisi hankkia oma elämä.
On se normaalia sinulle, vaikka se ei normaaleille ihmisille olekaan normaalia. Karma se silti odottaa sinuakin.
Oot aika säälittävä :D Voi olla, että jos olisit vähemmän v-mäinen ihminen, saattaisit löytää sen onnen, jota nyt muissa kadehdit :D
Sanoisin ettei ole normaalia. Tunne-elämältään normaali ihminen on empaattinen eli on iloinen toisten onnesta ja pahoillaan eoöonnesta.
Minäkin hymyilin ja nauroin, kun itse erosin. Elämä alkoi siitä erosta.
Vierailija kirjoitti:
On se normaalia sinulle, vaikka se ei normaaleille ihmisille olekaan normaalia. Karma se silti odottaa sinuakin.
Rauhoitu tämä oli trolli
Me erottiin oikein hyvissä väleissä ja nyt molemmat ovat entistä onnellisempia. Naura vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se normaalia sinulle, vaikka se ei normaaleille ihmisille olekaan normaalia. Karma se silti odottaa sinuakin.
Rauhoitu tämä oli trolli
Ehkä oli ehkä ei. Kyllä tuollaisia katkeria muille naurajia on myös irl.
Lähipiirissä on ollut muutamia eroja, joista olen ollut todella tyytyväinen ja iloinen. Yhdessäkin erossa lapsuuden aikaisen ystäväni mies oli jo pitempään pompottanut vieraissa ja ollut ystävälleni todella ikävä. Ystäväni kesti mielestäni tilannetta liian pitkään ja sai selitettyä miehensä tekoset aina jotenkin parhain päin. Heillä oli myös kolme lasta, joista nuorin oli taapero ja sen takia ystäväni yritti jatkaa perheen arkea. Kun hän vihdoin päätti erota ja laittoi eropaperit eteenpäin, olin todella iloinen! Nyt ystäväni on ollut uuden miehensä kanssa jo muutaman vuoden ja kaikki asiat ovat niin upeasti kuin olla voi.
Myös muutama vastaanlainen tarina on ollut ja olen ollut niistäkin eroista huojentunut ja tyytyväinen. Lähipiirissä on ollut myös muutama ihan outo ero, joiden syyt eivät ole minulle valjenneet, mutta kun olen nähnyt, että elämä on jatkunut molemmilla ihan kivasti, niin ehkä ero oli ihan hyvä.
Vahingonilo on sopivissa määrin ihan tervettä - siksihän tämä foorumikin on niin suosittu!
Itse iloitsen, kun avioliiton rikkonut kolmas pyörä joutuukin itse saman kohtalon kouriin, petetyksi ja jätetyksi. Siitäs sai.
Toiset ilahduttavat erot on niitä, joissa kaltoinkohdelluksi joutunut puoliso saa kerättyä voimia ja erottua.
Tavallaan on. Se asia näkyy tälläkin palstalla usein silloin kun joku julkkupari eroaa. Täällä myös on vähän väliä kirjoituksia, joissa toivotaan jonkun pariskunnan eroa niin julkkisten puolelta kuin vaikka ihastuneen toiveissakin.
Kieltämättä hetken nautin mielessäni kun kaveri erosi suhteesta joka oli aina aamusta iltaan "ihanaa täydellistä, me ollaan aina yhdessä koko loppuikä ,on ihan erilainen kuin kukaan muu ennen"
meni hermot kun nuo kuuli jo sen tuhannen kertaa.
Minustakin on hyvä että nuoresta asti yhdessä olleet, tiiviisti tai pitkää yhdessä olleet parit eroavat - ja sitten palaavat takaisin yhteen. Näin ollaan mieheni kanssa tehty jo ainakin kolmesti mutta ollaankin oltu yhdessä teinivuosista lähtien. Ihan välttämättömiä olleet nuo erot, muut suhteet ja väljemmän yhdessäolon kaudet jotta molemmat pääsivät kehittymään omiksi itsenäisiksi itsekseen eikä toinen päässyt muokkaamaan liikaa. Ollaan nyt useimmiten minä ja sinä, joskus me ja hyvä näin.
Ihan normaaleita av-mamman ajatuksia nuo ovat.
Pahoitteluni siitä, etteivät suhteesi kestä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaaleita av-mamman ajatuksia nuo ovat.
Tällä palstalla noita nauttijoita riittää.
Ero on aina traumaattinen tapahtuma. Miksi iloitset toisten epäonnesta. Vähän empatiaa.
Silloin kun on paha ja katkera fiilis, saattaa toki tuntea jonkinlaista tyytyväisyyttä kun huomaa ettei muillakaan sen paremmin mene.
Mutta jos siitä oikeen nauttii, että toiset - varsinkin läheiset ihmiset - kärsivät, niin jotakin muutakin nupissa on vikana.
Vierailija kirjoitti:
Ero on aina traumaattinen tapahtuma. Miksi iloitset toisten epäonnesta. Vähän empatiaa.
No ei näyttänyt työkaverilleni olevan ero mitenkään dramaattinen tapahtuma, päinvastoin. Miehellä oli kyllä niin suu messingillä, että iloisempaa miestä sai etsiä!
Muistan myös yhden eroni seurustelusuhteesta, jossa olin ollut pari vuotta. Olin miettinyt eroa pitkään ja kun kävelin miehen luota pois eroilmoitukseni jälkeen, niin mieleni teki mieli hyppiä Charlie Chaplin hyppyjä, kiljua riemusta ja soittaa kaikki ystäväni juhlimaan asiaa!
Ei sitä empatiaa tarvitse joka paikkaan tunkea tai sitä odottaa, sitä paitsi jonkun toisen epäonni voi olla toisen onni.
En normaalista tiedä, mutta ilkeää ainakin on.