Lue keskustelun säännöt.
Miten pärjätä eksän kanssa
Rättiväsynyt
23.07.2019 |
Olimme kymmenen vuotta naimisissa, meillä on kaksi kouluikäistä lasta. Muutin pois yli vuosi sitten, ero on ollut todella vaikea. Avioliiton aikana mies petti (ei lopettanut vaikka jäi kiinni), kerran vuosia sitten löi minua nyrkillä kasvoihin ja muutamia kertoja on käynyt muuten käsiksi. Edelleen hänen on vaikea hyväksyä, että emme tule palaamaan yhteen. Ilman lapsia en haluaisi olla missään tekemisissä mutta lasten takia pakko yrittää tulla toimeen. Hän purkaa kaiken pahan olonsa minuun, saattaa suutuspäissään puhua esimerkiksi "jos sä vittuilet mulle niin älä sit ihmettele jos se sun vanhempien mökki palaa" tai "mä tiedän että sulla on haluja, pitäskö sun nussia jotain gambialaista niin et olis noin kiukkunen" ja sitten seuraavana päivänä on kuin kaikki olisi ihan normaalia. Hän soittelee joka päivä, haluaa tietää missä olen ja mitä teen, soittaa usein videopuheluita vaikka olen sanonut että soita ihan normaalisti. Jos en vastaa saattaa raivostua. Kyselee autoani lainaan, nyt sanoin etten lainaa sitä ennen kuin hän on maksanut edelliset lupaamansa bensarahat, suuttuu siitä. Suuttuessaan alkaa jauhaa jotain vanhoja juttuja ja väittämään että minun pitäisi korvata hänelle jotain 6-8 vuoden takaisia asioita. Erotessamme hän väitti vahingoniloisena, etten pärjää omillani ja ettei minulla olisi varaa maksaa autoani ja kulujani, kun olenkin pärjännyt ihan ok niin se on häntä selvästi harmittanut. Arki on todella raskasta, yritän saada lasten asioista sovittua mutta se on jatkuvaa palloilua. Eksän mielialat vaihtelevat jatkuvasti sovinnollisen normaalin ihmisen ja raivopäisen kusipään välillä. Hän haluaisi tehdä asioita yhdessä ja joskus voimmekin vaikka käydä yhdessä lasten kanssa huvipuistossa tai ravintolassa, mutta koska tahansa hän voi taas räjähtää jostain. Enkä minä voi sivuuttaa tai unohtaa sitä, että hän on vähän aikaa sitten uhannut pahoinpidellä sukulaiseni tai hakannut nyrkillä autoni konepeltiä.
Miten tällaisessa tilanteessa voi jaksaa?
Kommentit (16)
Lähestymiskielto. Ja vaadi yksinhuoltajuutta. Lapset ei tarvi tuollaista isää. Ja säästä kaikki viestit ja nauhoita puhelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pidä mitään yhteyttä kuin sähköpostilla. Lasten viennit ja haut niin että toinen laittaa lapset alhaalla hissiin ja toinen ottaa vastaan - tyyppisesti.
Mun exältä tuli pitkiä vuodatuksia (ei tosin tuollaisia uhkaavia, vaan muuten vaan) erilaisista asioista kunnes vastasin sille että kiitos, mutta hän ei määritele miten asiat kotonani hoidan. Viesti meni kerrasta perille, eikä lastenkaan asioista ole neuvoteltu kuin aivan pakolliset.
Kyllä se kiukku ajan kanssa laantuu, sun pitää vaan toimia niin että määrittelet rajat että et suostu sen kiukun kohteeksi. Minä en esimerkiksi ole päästänyt exää uuteen kotiini. Taisi ottaa koville, kun vastaanotin tavarat ovelta ja laitin oven nenän edestä kiinni.
Sun pitää opetella pois siitä että ex lainaisi autoasi tai että menisitte yhdessä huvipuistoon. Tuo ihminen ei selvästi kykene siihen, ei ainakaan vielä nyt.
Eroaminen tekee kipeää ja hän purkaa sitä turhautumistaan sinuun. Yhteisten huvipuistoreissujen aika voi olla vielä joskus myöhemmin kun/jos kykenette olemaan ystäviä. Mutta tuossa alapuolella on tähän oikein sopiva linkki - Ystävinä ei voi erota. Suosittelen lukemaan.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/parisuhdekoulutt…
Mulla samanlainen ex. Kun löysin uuden miehen niin tämä alkoi tehtailla lasuja ja muuta kivaa. Varo, ettei sulle käy samoin. Kiusaaminen menee siinä vaiheessa äärimmäisyksiin. Lisäksi ei tapaa enää lapsiaan juurikaan, eikä ole tuntevinaankaan mua jos tulee vastaan jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapset jo kouluikäisiä, ei tarvitse nähdä edes tapaamisten vaihdossa. Kommunikointi vain tekstarein. Exäsi on kuin mieheni ex. Alkua en ollut näkemässä, mutta mies kertonut. Neljä vuotta meni, että kokonaan rauhoittui (kahden vuoden jälkeen ei enää jatkuvaa) vaikka kolmena vuonna tuosta oli jo uusi mieskin.
Kiitos teille, olen samaa mieltä siitä että pitäisi ottaa etäisyyttä ja pitää tiukka linja. Meillä vaan on molemmilla epäsäännölliset työajat, lapset eri kouluissa ja iltapäiväkerhoissa, on paljon lääkärikäyntejä ym. että ei oikein pysty sopimaan mitään säännöllisiä aikoja ja käytäntöjä vaan koko ajan joutuu sumplimaan. Syksyllä vielä toinen lapsi joutuu sairauden takia osastojaksolle ja häntä pitää kuskata päivittäin Itä-Helsingistä Töölöön. Joudun varmaan käyttämään kaikki pekkaseni, tekemään iltaisin etätöitä ym. jos meinaan siitä jotenkin selvitä. En tiedä kumpi on vaikeampaa, selviytyä vaan yksin kaikesta vai yrittää sopia hankalan ihmisen kanssa kuka tekee mitä ja koska.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai. Sinä taas.
Pitäiskö sun mennä johonkin kansalaisopiston kirjoitusryhmään?
Valvotut tapaamiset lapsille isän kanssa, sun ei näissä tarvitse olla mukana ja tuot lapset niin että isä on jo henkilökunnan kanssa tapaamis paikassa, jos lyö vaimoa ei ole mitään syytä miksi ei voisi tehdä samaa lapsille! Ja hanki lähedtymiskielto, vaiha salainen numero yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai. Sinä taas.
Pitäiskö sun mennä johonkin kansalaisopiston kirjoitusryhmään?
Pitäiskö sun mennä töihin?
Niin, että mies vetää sinua nassuun ja sinä altistat lapset edelleen tuollaiselle käytökselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai. Sinä taas.
Pitäiskö sun mennä johonkin kansalaisopiston kirjoitusryhmään?
Pitäiskö sun mennä töihin?
Mikä saa luulemaan, etten ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai. Sinä taas.
Pitäiskö sun mennä johonkin kansalaisopiston kirjoitusryhmään?
Pitäiskö sun mennä töihin?
Mikä saa luulemaan, etten ole?
Ai anteeks, mä luulin että tässä oli ideana vaan heittää jotain hatusta. Mikä tässä siis oli sulla ideana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sinulla ole ketään muuta auttamassa? Ettei aina tarvitsisi kääntyä exan puoleen.
Mielestäni tuossa on jo tarpeeksi todistusaineistoa yksinhuoltajuuden hakemiseksi.
Et ole mitenkään muuten enää tekemisissä, kuin pakollisissa lasta koskevissa asioissa. Mihinkään muuhun viestittelyyn et vain enää suostu. Lasten haku ja vientikin hoidetaan ripeästi sen enempiä selittämättä.