Sankarimatkailijat pikkulasten kanssa lomamatkoilla markan budjetilla!? Miksi?

Kun lapset on niin pieniä, että vaipoissa kuljetaan ja mitkään muistot ja kokemukset ei niillä jää mihinkään mieleen, niin MIKÄ ajaa vanhemmat kaikkea järkeä vastoin lähtemään jollekin kiertomatkalle tällä kokoonpanolla? Mikä siinä on se järki?
Keskellä kuuminta tropiikkia, jollain saarella hyvin vaikean ja monta eri vaihtoa vaativan matkan päässä rääkyy aivan loppu joku älytön taapero. Äitinsä hyssyttelee kantoliinassa hikolevaa, yhtä loppu olevaa tullutta pikkuveikkaa. Asutaan bungalowissa noin 10 egen päiväbudjetilla. Lapset ei nauti pätkääkään, vaan ovat vaan väsyneitä ja sekaisin reissaamisesta. Äiti näytti kieltämättä hieman uupuneelta...

Kotimaassa, tässä kovimman sesongin aikaan. Lähdetään bussimatkalle jossa kuolemanväsyneet ja kuumuuteen läkähtyvät lapsoset rääkyy koko matkan. Ihan sama miten pitkä matka. Odotellaan paskaisilla aseman lattialla sitä edullista yövuoros, lapsoset konttaa pitkin lattioita. Syödään repun päällä eväitä.
Mennään laivalla yli, mutta ei osteta hyttiä, vaan rääkätään lapsia ja muita matkustajia ravintolassa, kahvilassa ja istumasalongissa. Syödään eväitä siellä.

Niin mikä siinä voi olka ideana? Että saa esitellä somessa, miten me matkaillaan ekologisesti ja meidän elämä ei muutu vaikka lapsia onkin.

Kun ne ei nauti ne teidän pilttiset niistä reissuista. Ne ei muista niistä mitään. Ne haluu vaan kotiinsa jossa omat rutiinit ja tavarat ja paikat.
Lähtekää sitten niille reissuillenne kun ne lapset on 10 Vois olla jotain muistoja ja hauskaakin matkalla. Sekä teillä että kenellä muulla tahansa joka osuu samoihin paikkoihin.