Mitä järkeä on opiskella lähes 50 v:nä vielä yliopistotutkinto

Voi hyvin työllistyä. Tiedän monta, jotka ovat työllistyneet. Vielä enemmän niitä, jotka ovat saaneet ylennyksen vanhassa työpaikassaan.

No mitä järkee on tehdä 70-vuotiaana lapsi? Mennä naimisiin 65-vuotiaana.

No miksei työllistäisi? Tuttava juuri sai välipalan paria vuotta vajaa viisikymppisenä, oli opiskellut sitä ennen toisen tutkinnon yliopistolla.

Ja toisekseen se tärkein: ei työllistyminen ole ainoa syy opiskella, opiskella voi ihan mielenkiinnosta / halusta kehittää itseään / halusta haastaa aivojaan jne.

Välipala= vakipaikka!

Vierailija kirjoitti:

No miksei työllistäisi? Tuttava juuri sai välipalan paria vuotta vajaa viisikymppisenä, oli opiskellut sitä ennen toisen tutkinnon yliopistolla.

Ja toisekseen se tärkein: ei työllistyminen ole ainoa syy opiskella, opiskella voi ihan mielenkiinnosta / halusta kehittää itseään / halusta haastaa aivojaan jne.

Jos niin tekee, niin saa kuulla, että vie nuoremmalta opiskelupaikan. 

Tietenkin voi työllistyä. Lisäksi on tärkeää halutessaan voida kehittää ja sivistää itseään. Sehän on yliopiston perimmäinen tarkoituskin, ainakin joskus ollut.

No jotkut tekee duunia vielä 15-18 vuotta täytettyään 50 vuotta. Jos saa palkan nostettua tuoksi ajaksi niin mahdollinen tuleva eläke nousee samalla sekin. Voisin hyvin tehdä saman ja opiskella lisää, kun lapset ovat lentäneet pesästä ja aikaa jää enemmän omille harrastuksille. Fiksua!

Paljonkin järkeä, jos se on sitä mitä ihminen haluaa tehdä.

Mitä järkeä on märistä kaikesta?

Jos on aikaa ja rahoitusta sekä kiinnostusta, niin mikä ettei!

Ihan naurettavaa enään tuossa iässä ruveta vaihtaan alaa koulutuksella.Kyllä se on tämän typerän hallituksen sössötyksiä.Ensin opiskelet useamman vuoden ,meneekö enään päähän se riippuu ihmisestä ja jaksaako vanhana enään opiskella.Kiinnostaako itsensä kehittäminen varsinkin kun tietää ettei tuon ikäisiä paljon enään palkata.Siksi toiseksi kuka enään hakee opintolainaa millä elää jos ei ole syntynyt kultalusikka suussa.Tosin kultalusukan omistajat varmaan vain loisivat.

Vierailija kirjoitti:

No mitä järkee on tehdä 70-vuotiaana lapsi? Mennä naimisiin 65-vuotiaana.

Ainakin on yliopistotutkinnon opiskelu 50-vuotiaana on paljon järkevämpää kuin lapsen tekeminen 70-vuotiaana. Kenenkään ei pitäis ryhtyä lapsentekoon tuossa iässä. Ei ole kiva että vanhempi kuolee tai häntä joutuu hoitamaan, kun on itse ala-asteella. 65-vuotiaana naimisiinmeno on ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksei työllistäisi? Tuttava juuri sai välipalan paria vuotta vajaa viisikymppisenä, oli opiskellut sitä ennen toisen tutkinnon yliopistolla.

Ja toisekseen se tärkein: ei työllistyminen ole ainoa syy opiskella, opiskella voi ihan mielenkiinnosta / halusta kehittää itseään / halusta haastaa aivojaan jne.

Jos niin tekee, niin saa kuulla, että vie nuoremmalta opiskelupaikan. 

Niin. Mihin hävisi puheet ja tavoitteet eliniäisestä oppimisesta ja kouluttautumisesta? - Vai tarkoitetaanko niillä työkkärin ja muun kolmannen sektorin lyhytkursseja joissa aikuisia ihmisä toisinaan pidetään pilkkana ja typerinä idiootteina, jotkka eivät voi tajuta tai käsittää mitään, koska ovat työttömiä.---  

Tuttu lähti opiskelemaan 50-vuotiaana, opiskeli 5 vuotta.  Sai hienon oppiarvon, mutta ei enää töitä kuin pariksi vuodeksi osa-aikaisena.  Jäi eläke aika pieneksi.  

Se olisi tietysti hieno asia, jos saisi opiskella ja samalla saisi palkkaa, ja siis pysyisi se työpaikka siellä taustalla kumminkin, mihin sitten palata.   Kai se joillakin herranketaleilla on mahdollista sekin.

Yksi tuttu suoritti ylioppilastutkinnon 75-vuotiaana. Sitten iskikin muistisairaus.

Kaikilla kun ei ole pointtina viisikymmpisenä päästä "hienompiin hommiin" vaan jollekin se voi olla aiemmin toteutumaton haave, joka on nyt mahdollista toteuttaa.

Mitä järkeä on jättää haaveita toteuttamatta vain siksi, että on jonkun ikäinen.

Opiskelussa on aivan yhtä paljon järkeä kuin muissakin tekemisissä.  Suomalaiset ovat hyvin käytännöllisiä, kaikesta tekemisestä pitäisi hyötyä hirveästi, etenkin rahallisesti. Elämän voi ottaa hieman rennommin ja tehdä sitä mikä kiinnostaa. Tiedän sellaisenkin, joka väitteli kasikymppisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksei työllistäisi? Tuttava juuri sai välipalan paria vuotta vajaa viisikymppisenä, oli opiskellut sitä ennen toisen tutkinnon yliopistolla.

Ja toisekseen se tärkein: ei työllistyminen ole ainoa syy opiskella, opiskella voi ihan mielenkiinnosta / halusta kehittää itseään / halusta haastaa aivojaan jne.

Jos niin tekee, niin saa kuulla, että vie nuoremmalta opiskelupaikan. 

Jos terävimmässä iässä oleva lisäpisteitä saava nuori häviää opiskelupaikan 50-vuotiaalle, niin saa hävitäkin. Ensi kerralla enemmän panostusta pääsykokeisiin!

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvin työllistyä. Tiedän monta, jotka ovat työllistyneet. Vielä enemmän niitä, jotka ovat saaneet ylennyksen vanhassa työpaikassaan.

Minä sain ylennyksen + lisää liksaa sekä kandista että maisterista. Ja yli 50 v.

Eläkeikään on tuossa vaiheessa vielä tosi kauan. Työnantaja arvostaa sekä kokemusta että koulutuksen kautta hankittua alan uutta tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on jättää haaveita toteuttamatta vain siksi, että on jonkun ikäinen.

Mielestäni on hienoa, että yliopistoista löytyy myös eläkeläisiä, jotka toteuttavat nuoruuden haaveitaan, joihin heillä ei ollut mahdollisuuksia nuorena. Tietysti on paljon myös niitä, joilla valmistuminen jäi aikanaan puuttumaan gradusta, ja ennenhän ei tehty kandia lainkaan, niin monet työelämässä vuosia olleet, perheellistyneet, keski-ikäiset ihmiset palaavat sopivassa kohtaa yliopistolle tekemään sen puuttuvan gradunsa.

Ylipäätään vain sellainen kaavoihin kangistunut ajattelu, jossa vaikka 30-vuotiaalla kuuluu olla jo omistusasunto, vakityö tai vaikka lyhyt tukka ja lapset hankittuna, on jotain vanhan kansan ja duunarialoilla ikänsä homehtuneiden heiniä. Ymmärrystään tai taitojaan voi kehittää missä iässä tahansa!