Lue keskustelun säännöt.
Pääsitkö lapsena ponkaisemaan itsesi käsilläseisontaan seinää tai puuta vasten?
17.07.2019 |
Yhdessä Keski-Eurooppalaisista koostuvassa porukassa melkein jokaisella oli lapsuudesta tällainen kokemus, mutta itse en koskaan ollut sitä yrittänyt tai nähnyt kenenkään muun tekevän.
Kommentit (18)
Tietenkin, ja olin varmaan enemmän käsilläni kuin jaloillani joskus ala-asteikäisenä. Olin tosi hyvä käsilläseisonnassa ja koulussakin välkillä kilpailtiin kuka kävelee käsillä pisimpään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään puhettakaan, mutta ala-asteikäisenä vetelin menemään käsillä ihan tosta vaan. Muuttui sitten yläasteella ja oikeasti muuten liikunnanopettajani suuttui, kun ei onnistunut käsiseisonta. Olin siis migreenissä ja anonut päästä kotiin mutta ei. Piti mennä kokeilemaan. Muistaakseni taisin vain mätkähtää lattialle, en edes osunut patjalle, kun olo oli kamala ja ainoa mitä halusin, oli mennä kotiin. Opettaja ei silloinkaan uskonut, että olo oli huono, huusi vain laiskuuttani.-.-
Mitähän kummaa aloittaja on lapsuudessaan puuhannut, kun ei ole tullut tehneeksi lasten perusleikkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu edelleen tapoihini. Lapsena tosin jaksoi olla minuuttitolkulla pää alaspäin.
30v
En ikinä, ala-asteella kyllä kavereiden kanssa vietettiin välitunteja lievässä nurmirinteessä tuota vauhdista käsilleseisontaan-harjoittelua mutta keltään ei onnistunut. Välillä joku onnistui tekemään kuperkeikan heittämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin pääsin vaikka en ole koskaan ollut yhtään urheilullinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, koska olin kömpelö ja pelokas. Nykyään pääsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin ja jaksoin tehdä muutamia punnerruksia jossa laskin pääni maata vasten ja punnersin siitä suorille käsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin kyllä. Oma 11 vuotias tyttäreni ei ole koskaan päässyt. On motorisesti kovin arka.
En koskaan uskaltanut yrittää. Miksi ottaa pientäkään riskiä että tulee pää edellä alas, taittaa niskansa ja halvaantuu.
En. Olin jo lapsena kömpelö, liikunnallisesti ihan surkea. Esim. luistelemaan oppiminen yhtä tuskaa. Ja muuten käsityöt kanssa.
Joo ja pääsen edelleen, N 42