Äitini tarvitsee apuani, mutta se rasittaa parisuhdettani. Haljetako kahtia?
Asun elämäntilanteeni takia väliaikaisesti äitini luona. Muutto tapahtui hieman yli puolivuotta sitten. Sen jälkeen olen aloittanut uuden parisuhteen miehen kanssa, jota rakastan todella paljon.
Nyt omalla äidilläni on todella vaikeaa, hän on sairastunut niin fyysisesti kun henkisesti, ja kaipaa tukeani. Miesystävä ei tästä tykkää, sanoo, että "teen aina niinkuin äitini käskee", mutta kuka ei olisi valmis olemaan vanhempansa tukena kun tämä on siinä kunnossa, että kun aamulla nousee niin ensimmäinen asia mitä hän tekee, on itkeminen henkisen väsymyksen johdosta.
Olen joutunut muutaman kerran perumaan menoni miesystäväni luokse, kun äitini on tarvinnut minua. Ymmärrän hänen pettymyksensä.
Olemme käyneet läpi paljon äitini kanssa, hän on se joka minut on kasvattanut kun isä huiteli ties missä. Kun sairastuin teini-ikäisenä masennukseen, syömishäiriöön ja myöhemmin ahdistuneisuushäiriöön, on äitini aina ollut tukenani - ja miesystäväni tietää tämän.
Tuntuu siltä, että pitäisi haljeta kahtia, että saan pitää itselleni kaksi rakkainta ihmistä elämässäni. Ahdistuneisuuteni on alkanut lisääntyä, koska en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Pahinta on nähdä jompi kumpi pettyneenä tai surullisena, koska ainut asia mitä haluan, on se, että he olisivat onnellisia.
En enää tiedä mitä minun kuuluisi tehdä.
Kommentit (14)
Jos mies ei tilannetta ymmärrä, niin ei ole sinun arvoisesti.
Mutta toki sinäkin voit miettiä, missä menee raja. Sanoit että on myös mielenterveysongelmia, ne on usein kuormittavia ja välillä auttajaa syyllistetään oikein kunnolla.
Eli: auta äitiäsi, mutta älä mene täysin hänen ehdoillaan.
Suhde on kuitenkin suht tuore, ja varsinkin silloin suhteen tarkoitus on antaa voimia eikä viedä niitä. Näillä tiedoilla kyseenalaistaisin miehen käytöksen ja rakkauden, jos hän syyllistää sinua tilanteestasi jo tuossa vaiheessa.
Kiitos vastauksista. En kuitenkaan aio sivuttaa äitiäni, niinkun yhdessä kommentissa sanottiin.
Kyse on ollut hätätilanteista, kun menot miesystävän kanssa on peruuntunut - äitini vakava rytmihäiriö tai pelko flimmeristä jolloin hän ei halua olla yksin.
Miesystävän kanssa kaikki tuntuu menevän kaikki hyvin, kunhan noudatan hänen aikataulujaan ja tahtojaan... Tuntuu, että ero tulee puheeksi, jos yksi meno peruuntuu - moni täällä kommentoikin että kyseenalaistaa miesystäväni välittämisen.
Eiköhän tässä jotain päätöksiä aleta tekemään, jos touhu jatkuu näin.
Vielä kerran kiitos kaikille vastauksista.
-AP
Mistä äitisi henkinen väsymys johtuu? Pystyykö siihen vaikuttamaan? Toivottavasti äitisi ei kuitenkaan liikaa takerru sinuun, vaan ymmärtää lähettää sua maailmalle uudestaan ja uudestaan. Tietenkin akuuttiin hätään autetaan! Jos mies ei tätä ymmärrä, en ole varma, onko kovinkaan mukava ja empaattinen mies kyseessä? Kunhan eivät ala kilpailemaan ajasta sinun kanssa.
Oletpas saanut kuormittavia ihmisiä lähipiiriisi. Miesystäväsi vaikuttaa kyllä aika empatiakyvyttömältä ja omistushaluiselta. Vaistoan narsistin piirteitä mutta voin olla väärässäkin. Suosittelen kuitenkin varovaisuuteen. Seuraa tilannetta, suhteenne on kovin uusi.
Rankka tilanne, kun pitäisi olla kahdessa paikassa samaan aikaan, tiedän, kun on itselläni ollut sama tilanne. Sinun on valittava ja haettava tasapaino oman elämäsi ja äidin auttamisen välillä. Voit tietysti valita vain toisen, mutta sillä on hintansa. Äiti terveys- ja sosiaalipalveluiden piiriin, niinkuin varmasti jo onkin. Tue äitiäsi, mutta oman jaksamisesi rajoissa, muuten teitä on kohta 2 sairasta. Uupuneena ja ahdistuneena et pysty auttamaan ketään.
Mieti ensinnäkin miten kauan aiot olla äitisi tukena. Hänen loppuelämänsäkö? Aika rankkaa, kun sinäkin olet nuorena oirehtinut.
Voisitteko muuttaa samaan taloon äitisi kanssa. Molemmilla omat asunnot. Miesystävä muuttaisi sinne sun puolelle sitten aikanaan, jos suhteenne jatkuu.
Mää perheineni muutin mun vanhemmille. Mieheni välillä raivostuu vanhemmilleni ja saan sitten heitä rauhoitella, kun mun äidillä on pelkotiloja muutenkin.
Tää on mullakin aika hankalaa. Jotenkin vaikeaa ottaa kaikkien tarpeet huomioon. Lastenkin. Olenkin saanut ekaa kertaa ikinä rytmihäiriöitä. Niitä voi olla monta päivää. Öisin vähän rytmi paranee. En meinaisi jaksaa tässä välissä.
Tottakai autat äitiäsi. Älä silti unohda omaa jaksamistasi. Miesystävä ei todennäköisesti ymmärrä asioista mitään, hänellä terveet vanhemmat tai sitten ei välitä mitään vanhemmistaan.
Muuta omaan asuntoon. Ei parisuhteesta tule mitään, jos toinen asuu äitinsä luona.
Alle puoli vuotta kestänyt suhde ja heti pitäisi hylätä sairas äiti. Kuulostaa todella huolestuttavalta. Olet ehkä rakastunut, mutta se on eri asia kuin pidempikestoinen rakkaus joka kestää senkin että anoppikokelaalla on sairauksia. Jätä mies omaan arvoonsa.
Missään nimessä en ole äitiäni hylkäämässä, vaikka sitä jotkut täällä ehdottavatkin.
Yritän keksiä toimivan ratkaisun, jotta kaikilla olisi hyvä olla - myös minulla itselläni.
-AP
Kyllä aikuisella lapsella saa ja pitääkin olla oma elämä. Niin kuin joku ehdottikin, muuta pois äitisi luota. Sinun parisuhteesi ei etene ja pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan. Kai äidille nyt olisi joku muukin hoitoinstsanssi mahdollinen?
Tukena pystyy olemaan muutenkin kuin jatkuvasti kädestä pitämällä. Voisitko sanoa äidillesi, että olet hänen kanssaan esim. klo 19 saakka, jonka jälkeen tapaat miesystävääsi. Asettaa vähän rajoja kuitenkaan hylkäämättä.