Pääsin opiskelemaan logopediaa. Kannattaako tuota opiskella?
Kommentit (50)
No onhan tää ihan mahdollinen tilanne. Moni joka hakenut psykaan, mutta ei päässyt on päässyt kakkosvaihtoehtoonsa logoon. Heistä kaikki kuitenkaan eivät välttämättä ole ottaneet paikkaa vastaan, koska eivät halua menettää ensikertalaisuuttaan, joten nyt sitten ap:lle ja muille samassa tilanteessa oleville on tarjottu heidän paikkojaan. Koska kokeeseen ei tarvinnut valmistautua ennakkoon, miksei useampikin olisi voinut siellä käydä sen kummemmin ajattelematta, onko mahkuja päästä, ja pääsy tullut sitten yllärinä.
Jos ap meinaat vielä hakea ykkösalallesi, ei ensikertalaisuutta kannata ehkä menettää jos sellainen nyt siis olet. Jos taas et, mitä menetät vaikka aloittaisit opinnot? Tosin täysipäiväisen työn ohella et pysty logopediaa opiskelemaan, sen voin luvata. Se on rankka ohjelma.
Seksikkyyspuheita en ymmärrä, millä se mitataan. Kai itse tiedät, onko ala sinusta seksikäs vai ei, jos sillä jotain väliä on.
Ap, katso tästä tämän vuoden suosituimpien aineiden lista, jonne on ollut vaikeita päästä: https://yle.fi/uutiset/3-10863721 Olisi kannattanut ottaa provon aiheeksi joku muu aine kuin logopedia.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tää ihan mahdollinen tilanne.
Joo, mutta ei tässä kohtaa, kun yhtään luet ap:n juttuja. Se on pihalla kuin lintulauta, mitä ei logopediankaan hakijat ole.
Kannattaa. Siisti sisätyö, hyvä palkka, paljon virkoja vapaana. Pääset käytännössä valitsemaan missä (kunnassa) työskentelet. Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kannattaminen mielestäsi on?
Että onko hyvä asia vai ei? Oisko tuo vähän tylsäkin aiheena? Epäseksikäs?
Paska provo, keksi parempi.
Miten nii? Ei ole provo. Tää oli mun kakkosvaihtoehto ja ekaan vaihtoehtoon en päässyt. Siksi mietin, että mitä tekisin.
Ueliaisuudesta, mikä sun ykkös vaihoehto on tai siis oli?
Ala, jolle on kyllä aika vaikea päästä ja en taida jaksaa enää yrittää sinne. Ei riitä rahkeet ni ei riitä :(
Jos tietäisit asioista yhtään mitään, olisit voinut suoraan vastata mikä ala kyseessä kiemurtelun sijaan. Katsopa tuosta linkitetystä listasta suosittu ala, ja kerro, että hait sinne. Oikeesti, opettele provojen tekoa!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa. Siisti sisätyö, hyvä palkka, paljon virkoja vapaana. Pääset käytännössä valitsemaan missä (kunnassa) työskentelet. Onnea!
Onnittelet mielikuvitusopiskelijaa. Ei sullakaan hyvin mene.
Vierailija kirjoitti:
Ap, katso tästä tämän vuoden suosituimpien aineiden lista, jonne on ollut vaikeita päästä: https://yle.fi/uutiset/3-10863721 Olisi kannattanut ottaa provon aiheeksi joku muu aine kuin logopedia.
Miten uo listaus sulkee poiis sen mahdollisuuden, että Ap:lla on voinut olla jokin kokonaan oinen ala ns. ykkösvaihoehtona, jonne ei ole päässy mutta elätttelee vielä toiveita, että saattaisi vielä sinne mahd. vielä päästä. Ja miksei pääsisi?
- Voin leikkiä ja kuvitella itse (yksinkeraisena miehenä) esimerkiksi että Ap voisi olla tällä hetkellä vaikkapa 30-40 vuoden välillä oleva nainen, joka toimii suuhygienistina. - Kiva ja ihan mielenkiinoinen duuni hänellä kyllä on. Mutta silti häntä hieman kutittelee ajatus, että voisi olla myöhemmin (työvuosia jäljellä ainakin parisen kymmenttä) tehdä jotain muutakin. - Kuitenkaan perheellisenä ja palkkaa saavana ei ihan mihin tahansa halua ruveta; vähät siitä pitääkö joku ai jotku joain alaa hyvänä ai huonona. (Suuhygienistiksi alkoi opiskella aikoinaan kun se tuntui aikanaan järkevältä ja sinne pääsi heti lukion jälkeen. - Vastaavasti joku luokkakaveri käytti melkein yhtä kauan kun häm suuhygienisiopinoihin siihen, että pääsisi opiskelemaan hammaslääketiedettä; ja kukkoilee ny samalla työpaikalla).
Luultavasti jokainen sosiaali ja terveys-sekorilla toimiva tietää, että jos haluat johonkin muuhun pestiin ja oimeen, niin se tarkoittaa lähes aina uudelleen kouluttautumista. ai vähinään erikoistumista. Tai sitten kokonaan kentän vaihtoa. Vaan mihin suuhygienisi muualle voisi päästä töihin? Kuinka notkea ja joustava on hänen tutkntonsa?
En tiedä. - Sen sijaan tiedän sen, että viime vuosikymmeninä on kolutettu niin paljon ns. eri korkeakoulutettuja, joista valitettavasti vain osa pääsee käyttämään todellista potenttiaalista osaamstaan ja tietämysään, jonka ovat saavuttaneet vuosien opiskelulla. Eikä tällöin paljoa lohduta, että olisi kannattanut opiskella joku parempi tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, katso tästä tämän vuoden suosituimpien aineiden lista, jonne on ollut vaikeita päästä: https://yle.fi/uutiset/3-10863721 Olisi kannattanut ottaa provon aiheeksi joku muu aine kuin logopedia.
Miten uo listaus sulkee poiis sen mahdollisuuden, että Ap:lla on voinut olla jokin kokonaan oinen ala ns. ykkösvaihoehtona, jonne ei ole päässy mutta elätttelee vielä toiveita, että saattaisi vielä sinne mahd. vielä päästä. Ja miksei pääsisi?
- Voin leikkiä ja kuvitella itse (yksinkeraisena miehenä) esimerkiksi että Ap voisi olla tällä hetkellä vaikkapa 30-40 vuoden välillä oleva nainen, joka toimii suuhygienistina. - Kiva ja ihan mielenkiinoinen duuni hänellä kyllä on. Mutta silti häntä hieman kutittelee ajatus, että voisi olla myöhemmin (työvuosia jäljellä ainakin parisen kymmenttä) tehdä jotain muutakin. - Kuitenkaan perheellisenä ja palkkaa saavana ei ihan mihin tahansa halua ruveta; vähät siitä pitääkö joku ai jotku joain alaa hyvänä ai huonona. (Suuhygienistiksi alkoi opiskella aikoinaan kun se tuntui aikanaan järkevältä ja sinne pääsi heti lukion jälkeen. - Vastaavasti joku luokkakaveri käytti melkein yhtä kauan kun häm suuhygienisiopinoihin siihen, että pääsisi opiskelemaan hammaslääketiedettä; ja kukkoilee ny samalla työpaikalla).
Luultavasti jokainen sosiaali ja terveys-sekorilla toimiva tietää, että jos haluat johonkin muuhun pestiin ja oimeen, niin se tarkoittaa lähes aina uudelleen kouluttautumista. ai vähinään erikoistumista. Tai sitten kokonaan kentän vaihtoa. Vaan mihin suuhygienisi muualle voisi päästä töihin? Kuinka notkea ja joustava on hänen tutkntonsa?
En tiedä. - Sen sijaan tiedän sen, että viime vuosikymmeninä on kolutettu niin paljon ns. eri korkeakoulutettuja, joista valitettavasti vain osa pääsee käyttämään todellista potenttiaalista osaamstaan ja tietämysään, jonka ovat saavuttaneet vuosien opiskelulla. Eikä tällöin paljoa lohduta, että olisi kannattanut opiskella joku parempi tutkinto.
Kutakuinkin kiteytit ajatukseni. T.ap
Ainahan logoja tarvitaan. Go for it!