En yhtään ihmettele että kesälomien jälkeen erot lisääntyy

Sanonpahan näin, että omasta kokemuksesta kaikki on lähtenyt itsestäni. Kun olen ruvennut kunnioittamaan kumppaniani ja lopettanut kaikenmaailman nipottamisen ja puhunut kaikista asioista nätisti enkä kiukutellut, on alkanut homma sujumaan. Niin se vaan menee, metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Vielä yhdessä, arjen tullessa meille vastaan itselle asenne muutos ja kaikki korjaantui kuin itsestään.

Koita sinäkin.

Miksi sitä surkeaa liittoa pitää katsella 11kk ja sitten kuvitella että lomalla asiat on hyvin? Meillä kun asia käsitellään heti kun jokin alkaa tökkiä niin ei meillä enää riidelläkään mistään (tottakai joskus ollaan eri mieltä asioista tai niiden hoitamisesta, mutta ei sitä riidaksi voi sanoa).

Tämän palstan perusteella pahin asia maailmassa on kotityöt ja niiden tekeminen ja lasten kasvatus.Listataan kuka tekee ja kuinka paljon ja jos molemmat tekee niin se toinen kehtaa tehdä omalla tavallaan eli ei kelpaa. Tai sitten ollaan moittimassa tai korjaamassa toisen tekemisiä. Kauanko kuvittelette riittävän motivaatiota?

Itselläkin on paljon parempi olo kun ottaa vähän rennommin eikä niuhota kaikesta. Tämä ei sitten tarkoita ettei tee mitään vaan hukkuu paskaan

En mäkään ihmettele. Vaikka meillä menee arjessa ihan perus hyvin, niin lomat on tuskaa. Sen takia otetaankin ne limittäin, ollaan viikko tai kaksi yhtaikaa lomalla ja muuten yksin. Joskus ollaan oltu koko loma ulkomailla, ihan kamalaa. Puolisoni on kyllä ihan sopiva minulle, mutta ollaan vain erakkoluonteisia molemmat.

Tässä pitää tietää, että palstaprinsessat toivoo saavansa kotiorjan, joka korjaa pakastimet, vaihtaa lamput, sulakkeet, pesee pyykit, vaihtaa vaipat, tankkaa auton etc. Miksi teidän sitä paitsi pitäisi lomallakaan roikkua toisissanne? Me ainakin puuhataan omia juttujamme lomalla ja muutenkin. En välitä enkä mainitse toisen tekemisistä ja teen sitten mahdollisesti ne asiat joita toinen ei ole muistanut/huomannut tehdä. Ja toisinpäin.  Meitä kiinnostaa asiat enemmän tai vähemmän. Hänellä on omat juttunsa, ja minulla omani. Eikä kyrvi yhtään.

Tämän kesän jälkeen on ihan varmasti piikki erotilastoissa, mökillä kun kökötetään näillä keleillä, niin tulee ihmisluonnon huonoimmat puolet esiin.

Meillä oli viimeinen kesäloma ennen eroa juuri tuollaista ap:n kuvailemaa. Yhteinen lomareissu meni vielä suht hyvin, mutta muu loma oli aika väkinäistä. En sitä vielä tuolloin tiennyt, että mies oli rakastunut työkaveriinsa. Syksykin oltiin vielä yhdessä ja tilanne meni vaan huonommaksi (vikahan tosin oli vain minussa, kun en ollut sellainen tai tällainen, seksiäkin harrastettiin liian vähän tai jos paljon, niin se oli laadultaan huonoa...), talvella sitten jäi kiinni suhteestaan ja erosimme. Shokki se oli silloin, mutta nyt jälkikäteen ymmärrän olevani paljon onnellisempi ilman tuota kiukuttelijaa (kiukuttelukausia oli säännöllisesti jo ennen tuota kolmatta osapuolta).

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä surkeaa liittoa pitää katsella 11kk ja sitten kuvitella että lomalla asiat on hyvin? Meillä kun asia käsitellään heti kun jokin alkaa tökkiä niin ei meillä enää riidelläkään mistään (tottakai joskus ollaan eri mieltä asioista tai niiden hoitamisesta, mutta ei sitä riidaksi voi sanoa).

Tämän palstan perusteella pahin asia maailmassa on kotityöt ja niiden tekeminen ja lasten kasvatus.Listataan kuka tekee ja kuinka paljon ja jos molemmat tekee niin se toinen kehtaa tehdä omalla tavallaan eli ei kelpaa. Tai sitten ollaan moittimassa tai korjaamassa toisen tekemisiä. Kauanko kuvittelette riittävän motivaatiota?

Itselläkin on paljon parempi olo kun ottaa vähän rennommin eikä niuhota kaikesta. Tämä ei sitten tarkoita ettei tee mitään vaan hukkuu paskaan

Mitäs jos toinen ei tee sittenkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä surkeaa liittoa pitää katsella 11kk ja sitten kuvitella että lomalla asiat on hyvin? Meillä kun asia käsitellään heti kun jokin alkaa tökkiä niin ei meillä enää riidelläkään mistään (tottakai joskus ollaan eri mieltä asioista tai niiden hoitamisesta, mutta ei sitä riidaksi voi sanoa).

Tämän palstan perusteella pahin asia maailmassa on kotityöt ja niiden tekeminen ja lasten kasvatus.Listataan kuka tekee ja kuinka paljon ja jos molemmat tekee niin se toinen kehtaa tehdä omalla tavallaan eli ei kelpaa. Tai sitten ollaan moittimassa tai korjaamassa toisen tekemisiä. Kauanko kuvittelette riittävän motivaatiota?

Itselläkin on paljon parempi olo kun ottaa vähän rennommin eikä niuhota kaikesta. Tämä ei sitten tarkoita ettei tee mitään vaan hukkuu paskaan

Mitäs jos toinen ei tee sittenkään?

Se yleensä selviää ennen lomakautta eli on hyvää aikaa lähteä lätkimään tai niellä tilanne ja jatkaa itse tekemistä. Se kun tuo avioliitto/parisuhde on sangen vapaaehtoinen elämäntilanne

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti olisi eronnut jo 20 vuotta sitten, jos meillä olisi miehen kanssa samaan aikaan kesäloma. Eipä ole koskaan vielä ollut yksittäistä viikonloppua enempää, joten yhdessä ollaan eikä tiedetä, miten kamala toinen voisi lomalla olla.

Minä en haluaisi tuollaista suhdetta. Vaikka tykkään reissata yksinkin niin osan lomamatkoista haluan tehdä puolisoni kanssa. Ja on kiva voida myös olla yhtä aikaa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan olet ollut suhteessasi ja miksi et puhu? Taatusti olet naama rutussa aamusta iltaan ja pihtaat... Olet parisuhteestasi 50 % ja sinun käsissäsi on hyvin paljon.

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta ja olemme olleet koko perheen lomalla pois kotoa nyt 2,5 viikkoa. Olemme lomallakin kuin kyyhkyläiset, käymme käsi kädessä kävelemässä, juttelemme kaikesta, nauramme yhdessä rentoutuneena, istumme saunassa kylki kyljessä ja hemmottelemme toisiamme niin kuin vain keksimme.

Yleensä nämä, jotka korostavat kuinka ihana parisuhde heillä on ovat ensimmäisiä jotka eroavat.

Eiköhän nämäkin olisi ehtinyt jo yli 20 vuodessa monta kertaa eroamaan, jos näin olisi. Pikkulapsiperheissä hanskat lyödään naulaan jo vauvavaiheessa, kun kaikki ei olekaan koko ajan niin ihanaa ja mene omien pikku suunnitelmien mukaan.

Nykymaailmassa tuijotetaan toisten somehehkutusta rakkauslomista ja ihanasta hemmottelevasta miehestä ja katkeroidutaan kun oma äijä/muija grillaa makkaraa ja kaivelee hanuriaan sohvalla.

Harvalla on ihanaa rakkauslomaa, someen on tapana liiotella ja kaunistella. Oikeasti on ihan samat ongelmat ja riidat kuin kaikilla muillakin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä surkeaa liittoa pitää katsella 11kk ja sitten kuvitella että lomalla asiat on hyvin? Meillä kun asia käsitellään heti kun jokin alkaa tökkiä niin ei meillä enää riidelläkään mistään (tottakai joskus ollaan eri mieltä asioista tai niiden hoitamisesta, mutta ei sitä riidaksi voi sanoa).

Tämän palstan perusteella pahin asia maailmassa on kotityöt ja niiden tekeminen ja lasten kasvatus.Listataan kuka tekee ja kuinka paljon ja jos molemmat tekee niin se toinen kehtaa tehdä omalla tavallaan eli ei kelpaa. Tai sitten ollaan moittimassa tai korjaamassa toisen tekemisiä. Kauanko kuvittelette riittävän motivaatiota?

Itselläkin on paljon parempi olo kun ottaa vähän rennommin eikä niuhota kaikesta. Tämä ei sitten tarkoita ettei tee mitään vaan hukkuu paskaan

Mitäs jos toinen ei tee sittenkään?

Se yleensä selviää ennen lomakautta eli on hyvää aikaa lähteä lätkimään tai niellä tilanne ja jatkaa itse tekemistä. Se kun tuo avioliitto/parisuhde on sangen vapaaehtoinen elämäntilanne

Ts. Jos et kestä parisuhdetta, lopeta. Missään parisuhteessa ei kaikki mene aina juuri niinkuin sinä haluat. On jaksoja kun sinä et jaksa, kumppani ei jaksa ja kun kumpikaan ei jaksa. Voit sitten olla jaksamatta tai jaksaa myös yksin.

Meillä on lomailtu jo useampi viikko yhdessä. Mitään en koskaan hehkuta missään enkä kenellekään, koska välillä tulee sanomista ihan niin kuin arkenakin ja ne on kuitenkin puhuttavissa olevia erimielisyyksiä. Onhan tämä silti omalla tavallaan haastavampaa kuin ne arkipäivät, jolloin omiin hommiinsa sentään pääsee pakoon. Sen sanon, että hyviä parisuhdetestejä nämä loma-ajat kyllä on!