Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En saa yhtä ihmistä mielestäni
08.07.2019 |
On eräs henkilö, jonka kanssa en ole omasta tahdostani ollut missään yhteydessä enää tämän vuoden puolella, mutta en silti saa häntä mielestäni. Emme olleet läheisiä, mutta minulla oli monenlaisia tunteita häntä kohtaan. Toiveita psyykkisestä läheisyydestä, luultavasti jopa ihastumista, mutta yhtälailla paljon negatiivisia tunteita kuten vihaa, kateutta, loukkaantumista, inhoa. Hän on kiehtova henkilö jota en kuitenkaan voinut sietää. Tuntui sekä samanlaiselta että ihan erilaiselta kuin minä. Samoja kiinnostuksen kohteita mutta erilaiset luonteenpiirteet, arvot ja etiikka, jotain sellaista se kai oli.
Mutta kysymys kuuluu, mitä tämä on ja miten pääsen siitä eroon? Hän on varmasti jo jatkanut elämäänsä ilman ajatuksia minusta, mikäli minulla nyt häneen mitään vaikutusta koskaan olikaan. Haluaisin tehdä samoin, mutta en ole osannut. Olen yrittänyt antaa mielessäni hänelle anteeksi ja toivoa hyvää, mutta aina viha palaa takaisin. Olen kai syvästi loukkaantunut vaikken haluaisi olla. Koen ettei minulla ole oikeutta siihen ja tunnen oloni vain narsistiseksi ja typeräksi, mutta tunteet eivät katoa mihinkään, kun ajattelen häntä. Ja jollain tavalla niitä positiivisiakin tunteita vaan säilyy kaiken vihan ja katkeruuden joukossa, ja osa minusta toivoo että kohtaisin hänet vielä joskus. Vaikka järjellä ajateltuna meidän välillämme ei edes ollut mitään muuta kuin tuttavuutta, ja minun kuuluisi suhtautua häneen neutraalisti ja välinpitämättömästi. Luultavasti kaikki mielikuvani hänestä eivät edes ole totta vaan oman draamannälkäisen mielikuvitukseni tuotteita. Eihän toisiin ihmisiin ylipäätään kuuluisi liittää kaikkea tätä. Miten siis voin päästää irti ja unohtaa?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Toivotaan, että saisitte keskusteltua ja sovittua asian.
Suosittelen kumpaakin osapuolta myöntämään omat virheet ja antamaan sydämestä saakka anteeksi.
Hyvä neuvo. En vain usko, että meidän välissämme keskustelua enää koskaan tulee, enkä ole varma haluanko edes puhua siitä. En oikein usko, että hän pystyisi näkemään asiaa minun kannaltani. Ennemminkin haaveilen vain tapaavani hänet joskus jossakin ihanteellisessa tulevaisuudessa, missä olen niin paljon vahvempi, etten enää loukkaannu samoista asioista kuin ennen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Toivotaan, että saisitte keskusteltua ja sovittua asian.
Suosittelen kumpaakin osapuolta myöntämään omat virheet ja antamaan sydämestä saakka anteeksi.
Hyvä neuvo. En vain usko, että meidän välissämme keskustelua enää koskaan tulee, enkä ole varma haluanko edes puhua siitä. En oikein usko, että hän pystyisi näkemään asiaa minun kannaltani. Ennemminkin haaveilen vain tapaavani hänet joskus jossakin ihanteellisessa tulevaisuudessa, missä olen niin paljon vahvempi, etten enää loukkaannu samoista asioista kuin ennen.
Ap
Oletko nuorikin? Tuo kuulostaa hieman toisen ihmisen aliarvioimiselta että et usko hänen voivan ymmärtää sinun kantaasi. Onko teillä siis jostain asiasta joku riita vai mistä tämä on saanut alkunsa?
Olen yleensä asioiden selvittämisen kannalla mutta ehkä sinun kirjoituksestasi huokuu jotain sellaista, että sinä et ole valmis sellaiseen, jos on vihaa ja muuta. Anna ajan kulua, et oikein muutakaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Toivotaan, että saisitte keskusteltua ja sovittua asian.
Suosittelen kumpaakin osapuolta myöntämään omat virheet ja antamaan sydämestä saakka anteeksi.
Hyvä neuvo. En vain usko, että meidän välissämme keskustelua enää koskaan tulee, enkä ole varma haluanko edes puhua siitä. En oikein usko, että hän pystyisi näkemään asiaa minun kannaltani. Ennemminkin haaveilen vain tapaavani hänet joskus jossakin ihanteellisessa tulevaisuudessa, missä olen niin paljon vahvempi, etten enää loukkaannu samoista asioista kuin ennen.
Ap
Oletko nuorikin? Tuo kuulostaa hieman toisen ihmisen aliarvioimiselta että et usko hänen voivan ymmärtää sinun kantaasi. Onko teillä siis jostain asiasta joku riita vai mistä tämä on saanut alkunsa?
Noh en niin kovin nuori, alle 30 kuitenkin. Kaipa hän periaatteessa ymmärtää kantani, mutta käsittääkseni tulkitsee sen niin, että olen liian herkkä ja epäkypsä. Ilmeisesti hän ajattelee, että kyynistyminen ja välittämisen kaventuminen kaikista ihmisistä vain itseen ja omiin läheisiin kuuluu kasvamiseen, ja idealismi on jotakin lapsellista, minkä kuuluisi kulua ihmisestä pois iän myötä. Ei ole varsinaista riitaa ollut, ennemminkin vain useita jotakuinkin asiallisuuden rajoissa pysyneitä mutta ahdistavia ja mielestäni loukkaavia keskusteluja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Toivotaan, että saisitte keskusteltua ja sovittua asian.
Suosittelen kumpaakin osapuolta myöntämään omat virheet ja antamaan sydämestä saakka anteeksi.
Hyvä neuvo. En vain usko, että meidän välissämme keskustelua enää koskaan tulee, enkä ole varma haluanko edes puhua siitä. En oikein usko, että hän pystyisi näkemään asiaa minun kannaltani. Ennemminkin haaveilen vain tapaavani hänet joskus jossakin ihanteellisessa tulevaisuudessa, missä olen niin paljon vahvempi, etten enää loukkaannu samoista asioista kuin ennen.
Ap
Oletko nuorikin? Tuo kuulostaa hieman toisen ihmisen aliarvioimiselta että et usko hänen voivan ymmärtää sinun kantaasi. Onko teillä siis jostain asiasta joku riita vai mistä tämä on saanut alkunsa?
Noh en niin kovin nuori, alle 30 kuitenkin. Kaipa hän periaatteessa ymmärtää kantani, mutta käsittääkseni tulkitsee sen niin, että olen liian herkkä ja epäkypsä. Ilmeisesti hän ajattelee, että kyynistyminen ja välittämisen kaventuminen kaikista ihmisistä vain itseen ja omiin läheisiin kuuluu kasvamiseen, ja idealismi on jotakin lapsellista, minkä kuuluisi kulua ihmisestä pois iän myötä. Ei ole varsinaista riitaa ollut, ennemminkin vain useita jotakuinkin asiallisuuden rajoissa pysyneitä mutta ahdistavia ja mielestäni loukkaavia keskusteluja.
Ap
Olette liian erilaisia. Tämä toinen osapuoli vaikuttaa kyyniseltä kertomasi perusteella, vaikkei tuosta nyt paljon irti saa, aika ympäripyöreää... Ja sinusta ei nyt oikein ota selvää. Ei oikeen saa tästä nyt tarttumapintaa. Ehdotan, että ette ole tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi itse ainakaan olla tekemisissä sellaisen kanssa joka haluaa ihmisten kyynistyvän ja pitää idealismia jotenkin lapsellisena...
Minkälaista tuttavuutta teillä siis oli jos kerta noin paljon pystyt tuntemaan tuota henkilöä kohtaan? Kuinka usein tapasitte ja missä keskustelitte jos olitte vain tuttavia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan kuulostaa siltä, että olet edelleen ihastunut tähän henkilöön, mutta hän on torjunut sinut, ajatuksesi ja mielipiteesi ja arvosi. Torjunnasta syntyy viha ja tarve käsitellä asiaa. Siltä pohjalta lähtisin, ettei tuolla toisella ole osaa ja arpaa sinun tunteisiisi, joten sinun pitäisi itsesi käsitellä ne. Onko sinulla tapana ihastua saavuttamattomiin ja hankaliin tyyppeihin, joiden kanssa ei juuri yhteistä ole? Jos ei ole, niin miksi juuri nyt tapahtui niin? Näissä tilanteissa siinä toisessa on monesti niitä itseltä torjuttuja ja kiellettyjä piirteitä, mikä vaikuttaa myös tulkintaan siitä toisesta. Kuvaus toisesta on siis epärealistinen.
Vierailija kirjoitti:
Ja Miele ei siis ole pölynimuri?
😂😂😂
Alue: Aihe vapaa
Surullista. Toivotaan, että saisitte keskusteltua ja sovittua asian.
Suosittelen kumpaakin osapuolta myöntämään omat virheet ja antamaan sydämestä saakka anteeksi.