Minulla ei ole miestä enkä edes halua sellaista, onko muita kaltaisiani?

Erityisesti vähän vanhempien naisten kokemukset kiinnostavat. Millaista elämänne on ollut ja miten teihin on suhtauduttu?

-ap

Sinkkuna on enemmän aikaa kehittää itseään ja palautua. Mutta älä uppoudu liikaa negatiivisiin ajatuksiin tai ennakkoluuloihin parisuhteistakaan, vaikka olisit sinkkuna. Negatiivisuus voi kasvaa helposti.

Avioeron jälkeen en ole halunnut uutta miestä. Siitä on nyt 8 vuotta. Itse olen 38. Tuntuu siltä että voisin elää loppuelämäni tyytyväisenä yksin. Parhaat ystäväni ovat läheisempiä, luotettavampia ja pysyvät varmemmin mun elämässä kuin kukaan mies voisi. Olen ajatelut asian niin että ainakin mun tapauksessa parisuhteessa on enemmän negatiivisia kuin positiivisia puolia, vaikka suhde olisikin hyvä. Mulla on myös aina ollut suuri oman tilan ja oman ajan tarve, jatkuva toisen ihmisen läsnäolo ahdistaa eli mieluiten asun yksin. 

Tuo on ehkä vähän erikoista ap kun olet vielä nuori ja jos sinulla ei vielä edes ole kokemusta pitkästä parisuhteesta. Etukäteen jo odotat parisuhteelta negatiivisia asioita. Itse olen myös yksin omasta tahdostani,  ja se johtuu siitä että muutaman epäonnistuneen pidemmän suhteen jälkeen olen väsynyt yrittämään uudestaan. Toiseen ihmiseen tutustuminen kestää oikeasti kauan, en jaksa taas huomata useamman vuoden jälkeen panostaneeni suhteeseen turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna on enemmän aikaa kehittää itseään ja palautua. Mutta älä uppoudu liikaa negatiivisiin ajatuksiin tai ennakkoluuloihin parisuhteistakaan, vaikka olisit sinkkuna. Negatiivisuus voi kasvaa helposti.

Tuo negatiivisuus on tosiaan kuoppa, jota on helppo kaivaa. Varsinkin jos on huonoja kokemuksia suhteista. Muutoin ei oo ainakaan itselle tultu kommentoimaan - tai on, mutta ne kommentoijat on jo haudassa.

Ei tämä taida olla mitenkään sukupuolisidonnainen asia. Minäkin näen että parisuhde ei pysty tuomaan lisäarvoa elämääni, ainakaan siinä määrin, mitä se tuo kompromisseja. Ap minä olin suhteessa tuo joka teki kotityöt, kaikenlaisia miehiä on olemassa, kuten naisiakin. Jokanen ystäväni kohtelee naisia tasavertaisena kumppanina, eikä seksiobjektina, täältä saa aivan eri käsityksen. Minä en halua suhdetta koska minulla on huonoja kokemuksia naisista, mutta en mitenkään voi väittää etteikö olisi ihania ja viisaitakin naisia, sillä ongan heitä ja paljonkin vielä. Olet vielä nuori, joten nauti elämästä ja ole avoimin mielin kohtaamassa sitä mitä se eteen tuo. M

Eli olet naispuolinen vastine MGTOW-miehille? 

Jännää nähdä kuinka sinut tullaan haukkumaan pystyyn omien polkujesi kulkemisesta.

Vai tullaanko? Ei tietenkään, tämän palstan kaksinaismoralismi on ehtymätön luonnonvara

Täällä 44v nainen, joka ei kaipaa suhdetta. Edellinen loppui 9v sitten, eikä uutta tule. Omien vanhempieni ikäiset ihmiset eivät ymmärrä, mutta muut eivät ole ainakaan ääneen ihmetelleet. Kaikkia ei vain ole luotu parisuhteeseen ja toiset eivät taas uskalla elää ollenkaan yksin. Koen olevani vahvempi henkisesti oman valintani vuoksi. En vaan näe parisuhdetta itselleni sopivana, olen paljon onnellisempi näin. En harrasta myöskään seksiä enää, se vaan loppui. Miehet kyselee kyllä sen perään, mutta en jaksa nähdä vaivaa. Miehet eivät vaan enää kiinnosta seksi- tai parisuhdemielessä.

Ei ole.

En lukenut.

Sinccis

nuorena suhtauduin kielteisesti ajatukseen parisuhteesta ja ihmettelin ystäviäni jotka oikein etsivät miestä itselleen. kiersin kaukaa tanssipaikat ja muut nuorison parinmuodostusrituaalit ja jos joku mies osoitti kiinnostusta hävisin vähin äänin. lopulta kävi kuitenkin niin, että työasioissa kohtasin sinnikkään ihailijan joka ei luovuttanut kun yritin ottaa etäisyyttä. lopulta tuttavuus eteni seurusteluksi ja vuosien jälkeen päädyimme asumaan yhteen, ja yhteisen yrityksenkin perustimme. suhteemme on hyvä ja toimiva, mutta silti kaipaan yksityisyyttä ja etäisyyttä, ja ajattelen että jos joskus eroamme pysyttelen kyllä erossa miehistä. perusluonteeltani olen kuitenkin yksineläjä ja viisaammin olisin tehnyt jos olisin pysynyt sinkkuna.

Olin naimisissa narsistin kanssa 10v. Se oli helvettiä. Ei ikinä enää eli voisin jotakuta tapailla, mutta suhteeseen en enää lähde. En siis jaa elämääni ja asuntoani enää koskaan kenenkään kanssa. Leffa-, teatteri- tai matkaseura voisi tulla kyseeseen.