Lue keskustelun säännöt.
Ollaan miehen kanssa erottu kirkosta. Pitäiskö lapsi kuitenkin kastaa kun täällä ei ole muita kun seurakunnan kerhoja?
02.07.2019 |
Tänään neuvolassa sain kuulla että paikkakunnallamme ei ole muuta perhetoimintaa kuin seurakunnalla, alussa on kuulemman pieni hartaus ja sen jälkeen yhdessä oloa ja lapsille toisista leikkiseuraa. En ole vielä päättänyt pitäisikö lapsi kastaa kun syntyy, mutta jos paikkakunnalla ei ole muuta kun seurakunnan toimintaa niin olisi sitten ilmeisesti hyvä kuulua kirkkoon?
Kommentit (20)
Kyllä meillä ainakin pääsee seurakunnan kerhoon vaikka ei kirkkoon kuulukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monet seurakunnan toiminnot - ilmaiset tilaisuudet ym - ovat avoinna myös muille kuin seurakuntaan kuuluville. Kerhoista en ole varma.
Ehkä kannattaisi liittyä uudestaan kirkkoon, jos haluaa tukea sitä oman paikkakunnan toimintaa lasten hyväksi. Monella paikkakunnalla kirkko kattaa käytänössä kaikki sosiaalipalvelut.
Sitten pitää vähintään toisen vanhemmankin liittyä kirkkoon, jotta saatte kasteen lapselle. Kerhossa ei kysytä jäsenkirjaa.
Aikuisiällä olen miettinyt, että on ollut aika erikoista vielä 80-luvulla päiväkodissa ja ala-asteella meininki, siis silloin kun itse olin näissä. Minulla ei ole mitään uskontoa ja uskovaisia vastaan, vaan taivastelen sitä miten uskontoa näissä opetettiin täysinä totuuksina. Aamuhartaudet ym. Näin Lounais-Suomalaisessa pikkukunnassa.
Ei ole mikään pakko kuulua kirkkoon osallistuakseen seurakunnan toimintaan. Eli en kyllä tuon vuoksi liittyisi enkä lasta liittäisi uskonnollisen yhteisön jäseneksi.
No en kyllä minkään muunkaan vuoksi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä (Helsingissä) seurakunnan päiväkerhoon pääsee myös kirkkoon kuulumaton lapsi.
Paikkoja täytettäessä kirkkoon kuuluva on etusijalla.
Perhekerhoon saa mennä vapaasti. Sinne siis lapset ja vanhempi/hoitaja tulevat yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää vähintään toisen vanhemmankin liittyä kirkkoon, jotta saatte kasteen lapselle. Kerhossa ei kysytä jäsenkirjaa.
Tämä ei ole ongelma voin vaikka heti netissä liittyä (koska olen kastettu ja käynyt rippikoulun) samoin mies. Enkä ajatellut käyttää noita seurakunnan kerhopalveluita ellei lapsi kuulu kirkkoon.
Lähinnä vaan mietin mitä vaihtoehtoja minulla on jos ei tuonne kerhoon aikanaan mennä, eli mistä etsiä lapselle leikkitovereita vai riittääkö päiväkoti aikanaan. 50km päässä isommalla paikkakunnalla saattaa olla ei-uskonnollista toimintaa. Uskonnollisuus ei sinänsä ole se varsinainen ongelma, olin vain yllättynyt että tällä paikkakunnalla ei ole muilla kun seurakunnalla toimintaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä seurakunnan kerhossa kirkkoon kuulumattomat äidit esittää joka syksy, että ei olisi Jeesus-juttuja ja rukouksia, koska ne on aivopesua. Lastenohjaaja sanoo joka kert yhtä kauniisti, että tämä on seurakunnan kerho ja täällä noudatetaan lähetyskäskyä. Sen mukaan kristillistä sanomaa tulee levittää ja näille lapsille se tehdään rukousten ja laulujen kautta. Jos se tuntuu vanhemmista pahalta, niin sitten lapsen paikka ei varmaan ole tässä kerhossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää vähintään toisen vanhemmankin liittyä kirkkoon, jotta saatte kasteen lapselle. Kerhossa ei kysytä jäsenkirjaa.
Tämä ei ole ongelma voin vaikka heti netissä liittyä (koska olen kastettu ja käynyt rippikoulun) samoin mies. Enkä ajatellut käyttää noita seurakunnan kerhopalveluita ellei lapsi kuulu kirkkoon.
Lähinnä vaan mietin mitä vaihtoehtoja minulla on jos ei tuonne kerhoon aikanaan mennä, eli mistä etsiä lapselle leikkitovereita vai riittääkö päiväkoti aikanaan. 50km päässä isommalla paikkakunnalla saattaa olla ei-uskonnollista toimintaa. Uskonnollisuus ei sinänsä ole se varsinainen ongelma, olin vain yllättynyt että tällä paikkakunnalla ei ole muilla kun seurakunnalla toimintaa.
Ap
Miksi et käyttäisi kirkon palveluita jos lapsi ei kuulu kirkkoon? Seurakunnan puolestahan hän on sinne mitä suurimmissa määrin tervetullut kuitenkin ja valtion maksaman rahoituksen ja siten verotuksen kautta jokainen palkkatyössä olija tukee kirkon toimintaa kuitenkin niin, että moraalinenkin oikeus on olemassa vaikka ei kirkollisveroa itse vielä sen lisäksi maksaisikaan.
Päiväkoti toki riittää ihan hyvin lapselle ja satunnaiset leikkipuistokaverit, mutta jos itse kaipaat kerhoilua niin sinne vaan. Kirkkoon en silti liittäisi lasta, sillä se sulkee muita vaihtoehtoja tulevaisuudessa pois, kuten vapauden valita itse katsomusaine koulussa. Kirkkoon kuulumaton taas voi aina valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää vähintään toisen vanhemmankin liittyä kirkkoon, jotta saatte kasteen lapselle. Kerhossa ei kysytä jäsenkirjaa.
Tämä ei ole ongelma voin vaikka heti netissä liittyä (koska olen kastettu ja käynyt rippikoulun) samoin mies. Enkä ajatellut käyttää noita seurakunnan kerhopalveluita ellei lapsi kuulu kirkkoon.
Lähinnä vaan mietin mitä vaihtoehtoja minulla on jos ei tuonne kerhoon aikanaan mennä, eli mistä etsiä lapselle leikkitovereita vai riittääkö päiväkoti aikanaan. 50km päässä isommalla paikkakunnalla saattaa olla ei-uskonnollista toimintaa. Uskonnollisuus ei sinänsä ole se varsinainen ongelma, olin vain yllättynyt että tällä paikkakunnalla ei ole muilla kun seurakunnalla toimintaa.
Ap
Miksi et käyttäisi kirkon palveluita jos lapsi ei kuulu kirkkoon? Seurakunnan puolestahan hän on sinne mitä suurimmissa määrin tervetullut kuitenkin ja valtion maksaman rahoituksen ja siten verotuksen kautta jokainen palkkatyössä olija tukee kirkon toimintaa kuitenkin niin, että moraalinenkin oikeus on olemassa vaikka ei kirkollisveroa itse vielä sen lisäksi maksaisikaan.
Päiväkoti toki riittää ihan hyvin lapselle ja satunnaiset leikkipuistokaverit, mutta jos itse kaipaat kerhoilua niin sinne vaan. Kirkkoon en silti liittäisi lasta, sillä se sulkee muita vaihtoehtoja tulevaisuudessa pois, kuten vapauden valita itse katsomusaine koulussa. Kirkkoon kuulumaton taas voi aina valita.
Kirkko saa kyllä valtiolta rahaa vain hautausmaiden pitoon.
Että kyllä ne kerhot ihan kirkollisverolla maksetaan.
Edes vanhempiani ei oltu kastettu, eikä siis minuakaan, mutta lapsena osallistuin uskontotunneille ja harrastin seurakunnan kerhoissa.
Mieheni erosi kirkosta teini-iässä, mutta näin aikuisena molemmat ajattelemme, että eipä 1% palkasta seurakunnan toimintaan olisi paljoa kirpaissut kun sillä tehdään niin paljon hyvää. Ulkomaanavusta kuulee tosin monenlaista tarinaa. Lahjoitamme kyllä hyväntekeväisyyteen, mutta ei luterilaisessa kirkossa tosiaan mitään niin kamalaa ole, että siitä näin aikuisena olisi eroamassa (jos siihen kuuluisin). Harmi kun ei saatu kirkkohäitä ja monet esim. joukukirkkoonkin on kova kynnys mennä kirkkoon kuulumattomana.
Tapauskovaisuudessa ei ole minusta mitään vikaa (ja harvoin uskovaisuudessakaan). Saatte kyllä osallistua kerhoihin ilman "jäsenyyttäkin" eikä tosiaan pakanoiden lasta varmaan kastettaisi jos vanhemmat eivät seurakuntaan kuulu. Teininä lapsi voi sitten päättää asiasta itse. Voin olla väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisiällä olen miettinyt, että on ollut aika erikoista vielä 80-luvulla päiväkodissa ja ala-asteella meininki, siis silloin kun itse olin näissä. Minulla ei ole mitään uskontoa ja uskovaisia vastaan, vaan taivastelen sitä miten uskontoa näissä opetettiin täysinä totuuksina. Aamuhartaudet ym. Näin Lounais-Suomalaisessa pikkukunnassa.
Vielä 2000-luvun alussakin oli monessa paikassa meno hurmoksellista ihan 40 km Helsingistä (ja ko. paikassa varmaan edelleen). Mm. musiikintunnilla sijaisen kanssa laulettiin virsiä ja rukoiltiin. Meillä oli 5. luokalla jokin kokeilu, että uskontoa oli tuplasti. Tai siis viikon toinen tunti oli "elämänkatsomustietoa" tms. mutta todellisuudessa luimme raamattua ja kuuntelimme C-KASETILTA jonkun papan näyistä/profetioista... ja aina rukoilimme ja veisasimme aamunavauksissa ja siunasimme ruokamme ennen ruokailua. Ihan kivoja perinteitä kyllä, mutta ihan pikkaisen tunnustuksellisia. Ei niistä saanut vapautusta jos ei kuulunut kirkkoon.
Mitä jos laittaisit kunnalle vähän palautetta huonosti järjestetystä kerhoasiasta?
Itse olen hyvin kahden lapseni kanssa pärjännyt ilman seurakunnan tai minkään muunkaan kerhoja. No kolmivuotiaille järjestettiin seurakunnan taholta joku lyhytaikainen (1-2 h kerran vkossa muutaman kk:n ajan) kerho, jossa istutettiin lapsia rivissä penkillä paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No saisit kyllä maksaa kirkollisveroa jos mukulan laitat kerhoon. Ärsyttävää tollainen lokkeilu.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisiällä olen miettinyt, että on ollut aika erikoista vielä 80-luvulla päiväkodissa ja ala-asteella meininki, siis silloin kun itse olin näissä. Minulla ei ole mitään uskontoa ja uskovaisia vastaan, vaan taivastelen sitä miten uskontoa näissä opetettiin täysinä totuuksina. Aamuhartaudet ym. Näin Lounais-Suomalaisessa pikkukunnassa.
Niin oli aamunavaukset ja jeesustelu 70-80 -luvuilla meilläkin, Pohjois-Pohjanmaalla. Mutta oli myös 2007 päiväkodissa kun kirkkoon kuulumaton lapseni oli siellä, kerran viikossa hartaudet ja ties mitä.
Ehkäpä on vieläkin, tällä alueella kun ollaan.
Mikä siinä rukoilemisessa ja hengellisten laulujen laulamisessa on niin kauheaa? Sehän on ihan normaalia uskonnollista kasvatusta. Lasten hengelliset laulut ovat iloisia eikä niissä ole mitään ahdistavaa. Ne ovat lapselle ihan luonnollisia. Tietysti jos vastustaa uskontoa niin ei kannata valita seurakunnan kerhoa.
Seurakunnalla on myös koululaisille iltapäiväkerho ja siellä hyvät välipalat. Oikein kiva paikka, kaikki kaverit ovat siellä. Kirkossa on pyhäpäivänä messu ja ehtoollinen. Messun jälkeen ruoka ja kahvit+ pullat. Joskus kevyt keitto vain. Siellä tapaa tuttuja. Kaikki vuoden suuret juhlat tuntuvat vielä isommilta kun pääsee kirkkoon laulamaan. Esim. adventtikirkossa käy lähes kaikki laulamassa sitä Hoosiannaa. Kirkosta saa sielunhoitoa ja monenlaista viriketoimintaa ja apua perhe-kriiseissä. Erikielisille on vielä esim. englanti-suomi messut ja meno on sitten muutenkin värikkäämpää. Nuoret käyvät yleensä rippileirillä, niitä on monenlaisia. Aika köyhää olisi elämä ilman Olarin seurakuntaa. Meillä lapsen ristiäiset olivat suuret juhlat. Minä tykkään käydä myös Helsingin muissa kirkoissa. Euroopan muissakin maissa kirkko elää ja huolehtii. Rukoilu voi tehdä yllättävän hyvää.
Meillä seurakunnan perhekerhoissa ei kukaan ikinä ole kysellyt kuuluuko kirkkoon vai ei, vaan kaikki ovat yhtä lailla tervetulleita. Kerho ilman vanhempia on hieman kalliimpi niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Mutta hekin ovat erittäin tervetulleita. Muita kerhojen järjestäjiä kuin seurakunta ei meiltä päin löydykään.
Kerho alkaa pienellä hartaudella ja lauluhetkellä, sen jälkeen normaalia leikkiä, ulkoilua tai askartelua ja lopuksi vielä "Heippalaulu". Näin siis ainakin perhekerhossa, voisin saman kaavan kuvitella olevan päiväkerhossakin.
Kyllä seurakunnan kerhoihin pääsee myös lapsi, joka ei kuulu kirkkoon. Tämä on linjattu ajatuksella, että lapsen syy ei ole se, että vanhemmat eivät kuulu kirkkoon tai ettei ole kastettu. Mutta se on kyllä röyhkeää, jos seurakunnan(!) kerhossa käyvän vanhempi vaatii kerhoon uskonnotonta sisältöä, kuten joku yllä kertoi.
Terv. kirkon luottamushenkilö
Ei onnistu. Pakanoiden lasta ei kasteta.