Mitä tälle palstalle on oikein tapahtunut??!!
Seurasin vauva-palstaa ja koko vauva-saittia aktiivisesti viimeksi 2007-2008 odottaessani kuopustamme ja tämän vauva-aikana. Perheemme on asunut ulkomailla vuodesta 1998 ja oli mukava seurata lapsia ja perhe-elämää koskevaa keskustelua vähän erilaisesta näkökulmasta mihin täällä Ranskassa olin tottunut.
Odotus- ja vauva-ajan jälkeen en käynyt palstalla lainkaan. Itse asiassa koko palsta unohtui, kunnes nyt kuukausi sitten jouduin onnettomuuteen ja sen takia polvileikkaukseen. Olen ollut kotona jalka paketissa ja aikani kuluksi olen surffaillut myös suomalaisilla sivustoilla. Mieleeni muistui myös vauva.fi:n Aihe vapaa -keskustelu ja olen nyt seurannut palstaa.
Mutta hyvä jumala miten kauheaksi tämä palsta on tullut! Suurin osa aloituksia on ihan karmeaa luettavaa! Kamalia juttuja kamalista miehistä, jotka käyttäytyvät kuin mielipuolet tai petoeläimet! Ovatko nämä asiat totta vai miksi keksitte tänne tällaisia kirjoituksia? Ja sitten haukutaan toisia ihmisiä, seksuaalivähemmistöläisiä ja ulkomaalaisia. Kehutaan ettei käydä missään töissä ja eletään sosiaalituella ja nostetaan monen tuhannen euron avustuksia mutta silti valitetaan ettei rahat riitä! Kaikesta kirjoittelusta välittyy kamala katkeruus ja henkinen ja taloudellinen köyhyys. Lisäksi monet ketjuista käsittelee mielisairauksia ja mitä diagnooseja teillä on. Onko Suomessa asiat todella näin huonosti?
Parin kirjoittajan aloituksista olen tykännyt ihan oikeasti, toinen käsitteli kesänviettomahdollisuuksia Turun saaristossa ja toisessa ihmiset kertovat mitä ovat lukeneet viimeksi.
Tästä on tullut ihan hullu palsta ja ei kyllä tee Suomeen mieli, kun tätä lukee!
Kommentit (16)
Ainakin miesjutut on totta. Kaikkea ei edes julkaista jos on ihan oikeasti ikäviä juttuja. Täällä on niin kova sensuuri. Monella on mt ongelma. Joo tätä se on täällä nykyään.
Jotkut ihmiset ovat kadottaneet sellaisen normaalin keskustelutaidon, heidän mielestään on aivan hyväksyttävää kirjoittaa keskustelupalstoilla aivan mitä sattuu aivoista purskahtamaan. Ilkeydellä ei ole mitään rajoja joittenkin ihmisten kohdalla. :(
Viime hallituksen jälkipyykki joka osuu rahvaaseen plus alati kasvava köyhyydestä johtuva lapsettomuus. Ihmekös kun anonyymienkin jutut muuttuvat entistä synkemmiksi.
Kyllä, Suomi (ja suomalaiset) on sairastunut. Vanhukset ovat yksinäisiä ja kituuttavat pienellä eläkkeellä, aikuset palavat loppuun töissä (ne joilla töitä on), työttömät katkeroituvat ja syrjäytyvät, nuoret aikuiset - varsinkin tytöt - saavat mielenterveyssyistä sairaseläkepäätöksen, teinit masentuvat ja jo alakouluikäiset oireilevat pahasti, yksinelävien määrä lisääntyy, lasten huostaanottojen määrä on kasvanut ja toisaalta syntyvyys laskenut... Tämä on pieni, muista Pohjoismaista erillinen 5,5 milj. asukkaan ankkalampi, jossa ihmisillä menee henkisesti huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat kadottaneet sellaisen normaalin keskustelutaidon, heidän mielestään on aivan hyväksyttävää kirjoittaa keskustelupalstoilla aivan mitä sattuu aivoista purskahtamaan. Ilkeydellä ei ole mitään rajoja joittenkin ihmisten kohdalla. :(
Livenä sama söpöstely jatkuu. Kiva tutustua kaikkiin ilkeyksiin mitä aivoissa voi olla näin kirjainten muodossa. Eikös sitä pidetä terveellisempänä. Tietysti palstoja voisi myös erotella ronskeihin ja kultivoituneempiin että olisi vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Alamäki alkoi ensimmäisen jytkyn aikoihin kun vasemman laidan hörhöt tekivät tästä itselleen hybridivaikuttamisen kanavan. Peppukipeys on jatkunut siitä asti.
On heissä paljon perheellisiä ja äitejäkin. Millaiseen palstakeskusteluun muuten ap olet tottunut siellä Ranskassa?
EU tapahtui, suomalaiset nyljetään ja se tapahtui. Natokin tapahtuu. Nämä sekoittavat maamme.
Minäkin olen asunut Ranskassa, missä päin asutte?
Trollit haluaa provota, koska se on niistä hauskaa. En ymmärrä miten, mutta näin se on.
Samaa mieltä. Ihan kamala paikka.
Surullista minkälaisia hirviöitä täällä hengaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Suomi (ja suomalaiset) on sairastunut. Vanhukset ovat yksinäisiä ja kituuttavat pienellä eläkkeellä, aikuset palavat loppuun töissä (ne joilla töitä on), työttömät katkeroituvat ja syrjäytyvät, nuoret aikuiset - varsinkin tytöt - saavat mielenterveyssyistä sairaseläkepäätöksen, teinit masentuvat ja jo alakouluikäiset oireilevat pahasti, yksinelävien määrä lisääntyy, lasten huostaanottojen määrä on kasvanut ja toisaalta syntyvyys laskenut... Tämä on pieni, muista Pohjoismaista erillinen 5,5 milj. asukkaan ankkalampi, jossa ihmisillä menee henkisesti huonosti.
Vauvapalsta elää omassa kuplassaan kaukana normaali elämästä. Onneksi. Tällä palstalla kun käy, aina tuntuu, että onpa maailma kamala ja miehet muuttuneet ihan hirveiksi. lapsista ei haluta huolehtia ja naisia haukutaan surutta. Ja naisviha kukoistaa.
Mutta ei tarvitse , kun sulkea kone ja lähteä ulos oikeaseen elämään. Siellä aukeaa ihan toisenlainen totuus Suomesta ja suomalaisista. Täällä on edelleen hyvä asua. Ihmiset on mukavia ja ystävällisiä. Suurin osa on normaaleja töissäkäyviä / opiskelevia täysipäisiä rehellisiä ihmisiä.
Ei suomella ole mitään hätää ja täällä ihmiset voi varmasti nykyään paremmin kuin koskaan ennen.
Ja se pieni osa jolla menee huonosti voi vielä huonommin kuin koskaan, mutta se lienee ihan maailmanlaajuista.
Olen seurannut erinäisiä nettifoorumeita aktiivisesti varmaan 15v ajan. Negatiivisia keskusteluita on ollut aina, kun anonyyminä on helppo purkaa pahoinvointiaan, erityisesti "vapaan sanan" foorumeilla näin on. Myös aloittavaa viestiä muistetaan aina kyseenalaistaa ja lytätä jonkun keskustelijan toimesta. Nyt kuitenkin tuntuu nousseen erittäin trendikkääksi toisen sukupuolen mollaaminen ja elämässä jaksaminen. Miksi ihmeessä ilmapiiri on muuttunut tällaiseksi? Kaikki peruselämään liittyvät asiat koetaan hankalina tai raskaina, kuten työnteko ja lisääntyminen. Valmistuin hiljattain ammattiin ja aivan jäätävän iso osa on jo nyt tarvinnut terapiaa/saikkua/unilääkkeitä/masennuslääkkeitä. Suurin osa on meistä kuitenkin pari-kolmekymppisiä. Vaaditaanko itseltä tai elämältä liikoja? Mietitäänkö liikaa vaihtoehtoja, kun ei saadakaan heti kotikaupungista vakityöpaikkaa 8-16 mukavalla palkalla ja lomilla ja tinderistä sitä parhainta matchiä? Afrikassa on edelleen niitä "maailman onnellisimmaksi" tituleerattuja heimoja joille jokainen päivä on oikeasti selviytymistä eikä turhista murehtimista. Heiltä voisi oppia jotain.
Tuo keskustelukulttuurin kehitys on varmaan aikalailla maailmanlaajuinen ilmiö joka liittyy ihan suoraan maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja sen epävarmuuteen.