Sinä, joka nillität täällä kirjoitusvirheistä, kerro jotain itsestäsi?

Ei mua kiinnosta satunnaiset kirjoitusvirheet, niitä sattuu kaikille. Sen sijaan ahdistaa typerät virheet, kuten väli ennen pilkkua eikä pilkun jälkeen, jatkuvat yhdyssanavirheet (niitäkin saa olla, mutta jos kaikki yhdyssanat on kirjoitettu erikseen, niin apua..), ja kovin jäsentelemätön teksti.

Ahdistaa myös omituisuudet, kuten ”olin serkun vaimon häissä...”. Siis serkun vaimon häät, muttei serkun? Kenen kanssa se serkun vaimo meni naimisiin? Eikö se ole silloin serkun ex-vaimo jos ne eivät ole serkun häät? Vai ollaanko kertomuksessa maassa jossa kaksinnaiminen on sallittua?

Itsellä ainakin selviä yhteneväisyyksiä joidenkin autismin kirjoon kuuluvien kanssa, vaikka mitään diagnoosia ei olekaan. Se varmasti vaikuttaa.

Kieliä olen opiskellut. Perheessä on autisminkirjoa ja ehkäpä minullakin, piirteinä nyt vähintään. Töissäkin oikoluen toisten tekstejä, kyllähän se päälle jää. Harvoin kuitenkaan ikävällä tavalla huomautan. Jos nyt joku paistattelee itsediagnosoidussa huippuälykkyydessään tehden samalla karkeita virheitä, saatan käydä hieman huoltamassa kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on toistaiseksi vapaa maa.

Tällä palstalla ei ole kielletty kirjoitusvirheitä, eikä kielioppillisia mokia.

Joille kielioppi on ykkösasia, miksi ette perusta omaa keskustelufoorumia, jolla voitte

nokkia, moitiskella toistenne kielioppia.

Sellaisella foorumilla teillä tasaväkisiä kumppaneita.

Suomi on tosiaan toistaiseksi vapaa maa. Siksi saan halutessani kommentoida toisten kielioppivirheitä myös täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun aletaan nillittämään kirjoitus- ja kielioppivirheistä on argumentit loppuneet ja vastapuoli voittanut väittelyn.

Kielioppivirheistä nillitys tai henkilökohtaisuuksiin menevä hyökkäys saavat aina hymyn kasvoilleni, koska tiedän voittaneeni.

Kuten pulu tietää voittaneensa shakkimatsinsa.

Olen akateemisesti koulutettu Mensan jäsen, yritysjohtaja, aktiivipoliitikko ja harrastelijakirjailija. Olen suosittu seuraelämässä ja muutenkin arvostettu ja kunnioitettu ihminen. Kirjoitin äidinkielestä E:n.

Olen myyntihenkinen sekä vaikuttaja-asemassa ja tiedän, että pakkauksen ja ulkoasun on vastattava sisältöä ja tuotava se houkuttelevana esiin, sillä niiden perusteella tuote menee tai ei mene kaupaksi. Sama koskee tekstin viestiä kaikkialla. Asiayhteydestä ja välineestä riippumatta ymmärrettävä, siisti ja asiallinen kieli AINA ja POIKKEUKSETTA tekee tekstille ja sen esittäjälle uskottavuuden - tai pikemminkin puute välittömästi romauttaa. Vaikka kyse olisi tekstarista tai meseviestistä ystävälle, on silti sekä huomaavaisempaa, että ymmärrettävämpää, jos viesti on oikeakielinen. Murreilmaisut, lyhenteet yms. eivät haittaa, mutta jos välimerkkien käyttö, lauserakenteet ynnä muu perustavanlaatuinen syntaktiikka on rikki, niin viestiä yksinkertaisesti on vaikea tulkita ja ymmärtää oikein, ja sittenkin lähettäjä laiskuudellaan tuottaa vastaanottajalle tarpeetonta vaivannäköä. Osaamattomuus, jota ulkoasu huokuu, heijastetaan lukijan mielessä automaattisesti koskemaan sisältöäkin.

Kirjoitusvirheistä en nillitä, mutta kielen osaamattomuudesta kyllä. Lähinnä tarkoitan tätä enään, niimpä, pahaolo, piirrustus, lienen ajattelen morsiammen sydämmen asiaa. Ärsyttää vain, en voi sille mitään.

Olen lehdessä töissä ja nillitän pienistä, koska pomomme on käskenyt tehdä niin. Sillä tavalla saa hyvin ihmiset trollattua turhaan raivoon.

Vierailija kirjoitti:

Onhan suomenkielen kirjallinen osaaminen toki tärkeää.

Kaikki sitä kirjallisen osaamisen taitoa täydellisesti eivät edes työssään tarvitse.

Monet työt ovat käytännön hommeleita, ei tarvita kirjallisissa ilmaisuissa laudaturtasoa.

Tämä on kuitenkin keskustelupalsta: Täällä tärkeintä on mielipide, näkökanta, keskusteluun osallistuminen.

Se on tasa-arvoa parhaasta päästä.

Rauhoittukaa kieliopin kyttääjät.

Pitäisikö ihmisen vaieta ikuisesti vain siksi, että heidän mielipiteensä ei ole kirjoitettu kieliopillisesti oikein.

Hyvät ihmiset, osallistukaa edelleen kaikkeen mielipiteiden vaihtoon, erilaisissa yhteisöissä, kirjallisesti. Jokainen suomalainen kyllä ymmärtää suomen kieltä, ainakin jos haluaa ymmärtää!

Kielioppi virheitä saa toki tulla, mutta jos niitä on solkenaan teksti täynnä, niin siitä on ok huomauttaa kirjoittajalle.

Miksi suuttua, jos toinen opettaa oikeinkirjoitusta. Ottakaa opiksenne. Mielipidekin on uskottavampi, jos edes perusasiat osataan. 

Kyllä siitä saa välittömästi kuvan toistaitoisesta tai kehitysvammaisesta, jos teksti on täysin epämääräistä virheitä vilisevää mongerrusta. Nimenomaan perusasioissa, kuten luauserakenteet, välimerkit tai yleinen tekstin tyylitaso. Satunnaiset näppäilyvirheet tai yksittäiset yhdyssanavirheet ei haittaa. Jos kaikki yhdyssanat kusevat järjestelmällisesti, se luo kirjoittajasta kyllä jo täyden tollon kuvan. Sekään ei haittaa jos virheitä tulee esim sijapäätteissä, jolloin usein on ulkomaalainen tai autocorrect asialla.