Minä lopetan imetyksen koska en jaksa

Ei silloin tarvitse puhua siitä, että ei halunnut olla sidoksissa vauvaan. Ethän sinä siksi lopettanut imetystä, vaan siksi ettet enää voinut jatkaa ko. touhua VÄSYMYKSEN takia.



Puhu asioista oikeilla nimillä. Tarkoitin sidoksissa ololla sitä, ettei äiti kestä NORMAALIA imetystä, kun se sitoo liikaa (eli imetys kestää vartin-puoli tuntia ja imetysvälit 2-4h). En sitä, että joku äiti on rättipoikki imettäessään 24/7.

Turha sitä on täällä muille raivota jos et ole osannut imettää etkä iloita asiasta...



Minulla rintoihin ei sattunut, vauva ei röyhtäytystä ihmeemmin kaipaillut, koskaan ei puklaillut ja rinnalle ottaminen ei vaivannut lainkaan. Imetys on erittäin ihana asia ja jokaisen lapseni aioin imettää.

En pakolla, vaan koskan pidän siitä.

suurimman vahingon tekee lapselleen olemalla ahdistunut ja masentunut. se heijastuu kaikkeen!



Ymmärrän hyvin, että imettäminen voi olla psyykkisesti raskasta. Ei ole aina pullon pesusta kiinni. Voimia ap:lle.



ps. ihmettelen myös, miksi ette tajunneet, että pulloa voi antaa joku muukin. Eikö teidän miehet sitten hoida yösyöttöjä pullovauvoille? Anna väsyneen äidin nukkua?

maitoa, mä laitan ne jääkaappiin ja sit mikrotan kun on tarvis. ei oo yhtään vaikeeta nousta tms. mitä joku täällä väitti et on vaikeeta nousta.

höpö höpö sanon minä.

Hei sinä, joka haluat lopettaa imetyksen, koska et jaksa.

Olen ihan täysin samoilla mielin kanssasi!

Mulla on kaksi ja puoli viikoinen vauva ja jo sairaalassa ollessa päätin, että imetys loppuu hyvin lyhyeen.

Maitoa tulee hyvin, mutta kun on jo ennestään toinen pieni lapsi hoidettavana, ei kerta kaikkiaan jaksa " tissirumbaa" pyörittää päivästä toiseen.

Imetys lähti todella huonosti käyntiin jo ensimmäisinä päivinä. Maito nousikin vasta viidentenä päivänä synnytyksestä ja ei sieltä paljoa lapselle herunut. Vauvakin painoi 4330g joten vaatikin aika paljon ruokaa. Sairaalassa hoitajat vannoivat oman maidon kyllä riittävän, mutta vauva huusi suoraa huutoa päivästä toiseen! Sanoin hoitajille useamman kerran, että vauva on nälkäinen, mutta kukaan ei uskonut. Vauvalle kokeiltiin vaikka mitä hoitoa, jopa antibiootti kuuri ja vyöhyketerapiaa, mutta vauva vain huusi. Antoipa eräs hoitaja jopa Parasuponkin kahtena iltana kun hänen mielestään vauva on jostain niin kipeä. Vauva oli sairaalassaoloajan tissillä yötä päivää ja minä itkin ja imetin, kunnes yhtenä päivänä eräs hoitajista jo pelotteli koliikilla. Silloin romahdin täysin ja hoitajat ottivat vauvan huoneeseensa ja minulle syötettiin unilääkkeitä, että sain nukuttua. Hoitajat joutuivat siis antamaan vauvalle lisämaitoa ja niin poika nukkui pitkiä päiväunia ja yöunia ja oli tyytyväinen. Jotenkin tuntuu, että synnytysosastoilla ja kätilöiden keskuudessa imetys on aivan pyhä asia, josta ei sitten muuten poiketa.

Tämä siis tarinani. Eli koko imetyksestä meni pohja pois jo sairaalassa, kiitos kätilöiden! Nyt en ole yhtään innokas imetyshommiin ja olenkin systemaattisesti ruvennut vähentämään imetys kertoja, vaikka välillä tuntuu, että tissit räjähtää!!

Minä olen kyllä sitä mieltä, että eiköhän tämä imetys ole ihan jokaisen äidin ihan ikioma asia ja itsensä päätettävissä. Itsehän ne tissit omistamme! Emmekä varmastikaan ole yhtään sen huonompia äitejä kuin että imettäisimme seuraavat kolme vuotta.

Kyllä korpee välillä tämmönen asia!!!!!

Terveisin nimim. tämä lapsi jääköön viimeiseksiVierailija:

Maitoa riittäisi/ olisi riittänyt ja imetyksessä ei ole ollut ongelmia. Vauva nyt 3 kk ja olen alkanut antaa pulloa ja päättänyt lopettaa imettämisen, koska en enää jaksa. Kauhistukaa

Paino sinä suohon!

24

mutta jos imettäminen sattuu vielä muutaman ekan viikon jälkeen niin paljon, että pitää purra hammasta, niin silloin on kyllä vikaa jossain, luultavimmin vauvan imuotteessa. Ja jos et tiedä, millainen imuotteen pitäisi olla etkä tajua sitä keneltäkään kysyä, silloin et osaa imettää. Sorry. Ja jos kahden tunnin yhtäjaksoisen imettämisen jälkeen lapsi on edelleen nälkäinen ja rinnat niin täynnä, että täytyy lypsää, vikaa on edelleen imuotteessa, kun lapsi ei kerran pysty rintoja imemällä tyhjentämään.

Vastaan tälle äidille, joka kuvaili omaa imetystään kammottavaksi:



Mulla ei kyllä imetys ollut tuollaista niinkuin kuvailet. Otin yölläkin vauvan syliin syömään (maaten imetys ei meillä onnistunut), ja toki pienellä vauvalla siinä syömisessä saattoi mennä jopa tuntikin. Mutta tosiaan jos sinä suorastaan ulvoit kivusta, vauvalla oli nälkä mutta silti _kahden_tunnin_ imetyksen jälkeen piti käydä pumppaamassa rinnat tyhjäksi, eiköhän siinä ole jokin pielessä (vauvan imuote)? Toki ei varmasti ole täysin omaa syytäsi ja kyllähän tuo todella rankalta kuulostaa, mutta ei imetyksen tarvitse tuollaista helvettiä olla kenelläkään.



Ja tälle toiselle äidille, joka väitti imetyksen menneen piloille jo sairaalassa " kätilöiden takia" ... Mitenkähän kätilöiden sitten olisi sinua pitänyt imetyksessä auttaa? Eikö tuollainen kannustaminen ole ihan hienoa, luulisin että joskus antavat pullon liiankin herkästi.



Itse en sanoisi imetystä välttämättä helpoksi (tai en ainakaan valehtelisi etteikö se voi olla rankkaakin), mutta olen todella tyytyväinen ja ylpeä iitä, että olen imettänyt molempia lapsiani pitkään enkä antanut periksi ekasta vastoinkäymisestä, joita on myös ollut:



- eka vauva oksensi verta, jota oli mennyt kipeistä rikkimenneistä rinnanpäistäni hänen vatsaansa imiessä

- sama vauva nukkui ekan 6kk aikana korkeintaan 3h putkeen yölläkin, erittäin itkuinen ja levoton vauva vaikka kasvoi hyvin omalla käyrällään

- rintatulehdus molempien kanssa, toisen vauvan kanssa makuullaan imetys yöllä (huono ote) sai aikaan rinnanpäähän ison " kolon" joka tulehtui ja tuli " mätää"

- eka vauva nukkuin yön läpi 11,5kk ikäisenä, toinen ei vielä kertaakaan (17kk)



Joten sikäli voin olla empaattinen muita vaikeuksia kokeneita kohtaan :) Niistäkin kyllä selviää jos on halua. Enkä ole sen parempi äiti kuin muutkaan, joskin ehkä sisukkaampi.

Kirjoitin, että makuullan imetys ei onnistunut, ei ollut mukavaa ja minua huoletti se, että vauva ei tuntunut imevän yhtä hyvin kuin jos istuin (maito ei minusta tuntunut heruvan). Se oli siis esikoisen kanssa, toisen kanssa siis yritin (kun olin tarpeeksi väsynyt) mutta tuloksena oli se tulehdus :(