Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Keijupölyn markkinointi ja lapset
24.06.2019 |
Täällä oli aikoinaan pitkä keskustelu Juice Plus -nimisen tuotteen markkinoinnista, joka meni henkilökohtaisuuksiin ja varmasti poistettiin siksi.
Nyt ylälinjalta on tullut todella asiallinen pahoittelu ja mielestäni on hienoa, että he ovat taas kierroksen lähempänä laillista markkinointia.
Mutta näiden ihmisten some-tilit ovat julkisia ja näissä julkisissa postauksissa mainostetaan myös lasten Juicen softiksia, joissa on 6 % pakastettua, mehustettua ja kuivattua hedelmä- tai marjapölyä. Loput on täyteaineita, siirappia ja sokeria.
Nämä taikanamit saa aikuisten tuotteiden kylkiäisenä. Taikanameissa ole mitään terveellistä.
Lasten käyttäminen some-päivityksissä eli näiden some-julkkisten markkinointikanavissa on myöskin laitonta.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe…
MLL:n lakimies lasten kuvien julkaisusta: ”Vanhemmat eivät omista lastensa yksityisyyttä”
https://www.is.fi/perhe/art-2000000982573.html
Henkilötietolain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisyyteen. Tällöin kuvaa ei siis saa julkaista ilman kuvassa esiintyvän – eli lapsen itsensä lupaa.
Jos lapsi on niin pieni, että hän ei voi itse arvioida, haluaako kuvansa julkaistavan vaiko ei, kuvaa ei saisi julkaista. Mitään tiukkaa ikärajaa ei ole määritetty, mutta jos ajattelee itse, olisiko halunnut olla nuorena some-mallina jollekin vanhempien myyntibisneksille varsinkin ilman suoranaista korvausta. Mitä jos aikuisena tuntuu typerryttävältä, että on ollut jonkun tuotteen mannekiinina ilman hajua mikä tuote on ja mitä se sisältää?
Lähteekö joku muu kanssani kansanliikkeeseen, jossa tehdään jämyille selväksi, että lasten valjastaminen heidän omiin markkinointitarkoituksiin ei ole okei?
Verkostomarkkinointi peilautuu aina näihin life style-guruihin ja heidän persoonaansa. Kyseessä on vaikuttajamarkkinointi selkeimmillään. Jos mukaan otetaan vielä lapsetkin, kuka heitä suojaa?
Mitä sanoo av?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Markkinoinnissa lasten käyttäminen on kielletty ilman pätevää syytä. Some on keijupölyn ensisijainen markkinointikanava!!!
Lapsien käytöstä mainoksissa on kuluttajavirasto antanut ohjeita. Lapsiesiintyjiä voi käyttää mainoksissa, kunhan lapsi sopii luontevasti mainoksessa esitettyyn ympäristöön tai on välttämätön mainostettavan tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Lapsia ei esimerkiksi saa esittää tilanteissa, joiden jäljitteleminen voisi aiheuttaa vaaratilanteita lapsille itselleen tai muille: kielletty olisi esimerkiksi mainos, jossa lapsi pistää kättään kuumalle liedelle. Lapset eivät myöskään saa esiintyä tilanteissa, joissa he esiintyisivät yleisten käyttäytymisnormien tai yleisten kasvatuksellisten tavoitteiden vastaisesti: näin esimerkiksi lapsi ei mainoksessa saa vielä huolehtia tuotteiden rasvaprosenteista. Mainoksessa ei saa käyttää hyväkseen lapsen voimakkaita tunteita, kuten yksinäisyyttä: näin esimerkiksi lasten kateuteen pohjautuvia vaatemainoksia on kielletty. Lopulta lapsi ei saa mainoksessa esittää suoraa ostokehotusta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kuluttajavirasto.fi/File/82a73b6f-3d6a-4bb4-84bb-2e373e3b64f…%...
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51138/apajasalo_…?...
http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/ffa6137c-cebd-43b5-b58d-c5696e7dd52…
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/030808/
http://kavelylla.vuodatus.net/lue/2006/11/savukkeita
http://kavelylla.vuodatus.net/lue/2007/01/lapset-mainoksissa-osa-1
Alue: Aihe vapaa
4. Mainonnan hyvä tapa
Sopimattomuutta tai hyvän tavan vastaisuutta arvioidaan yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävien arvojen ja periaatteiden valossa, jotka heijastuvat mm. voimassa olevista laeista ja muista säännöksistä. Yhteiskunnassamme yleisesti vallitsevien arvojen mukaan lasten terveyttä ja hyvinvointia pidetään merkittävänä ja tavoiteltavana asiana, josta vanhemmat ovat usein huolissaan. Markkinointi, joka on näiden yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden vastaista, on aina myös hyvän tavan vastaista. Markkinaoikeus on pitänyt sopimattomana markkinointina esimerkiksi tarpeetonta väkivallan käyttöä, sukupuoleen tai syntyperään perustuvaa syrjintää taikka sopimattomien käyttäytymismallien esittämistä lapsille.
Hyvän markkinointitavan vaatimuksia arvioidaan myös sen perusteella, minkälaisia tarpeita eri kuluttajaryhmillä on suojelun suhteen. Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia on arvosteltava keskimääräistä tiukemmin, koska alaikäisiä voidaan tietojensa tai kokemustensa rajoittuneisuuden vuoksi pitää tavallista alttiimpina markkinoinnin vaikutuksille. Tämä periaate on luettavissa useista markkinaoikeuden ratkaisuista.