Miten ihanaa viettää juhannusta yksin kaupungissa!
Olosuhteiden pakosta jouduin jäämään juhannukseksi kotiin (koska työ) ja muu perhe lähti perinteisesti sukulaisten mökille.
Miten ihanaa tää on! Kokea tavallaan ekaa kertaa täydellistä stressittömyyttä, että pitäisi tehdä jotain ja pakko juhlia ja syödä ja juoda itsensä turvoksiin koska niin nyt vaan kuuluu tehdä.
Olen tehnyt kaikessa rauhassa itselleni omaa lempiruokaa, saunonut (kerrankin rauhassa) tehnyt kävelylenkkejä koiran kanssa tuolla ihanan tuoksuvassa ja lämpimässä kesäisessä luonnossa,juonut lasillisen kuohuviiniä... Mitä kaikkea. Siis NAUTTINUT.
Ihan oikeasti nauttinut ja tehnyt just niitä asioita kun itse haluan.
Taidan viettää ensi juhannuksenkin töissä..
Kaikkein parasta tässä on se, ettei tarvitse selitellä kenellekään mitään koska työ.. Ihanan vapauttavaa.
Miten tapojen orjia sitä ollaankaan..
Tehdään asioita vaan tottumuksesta.
Kommentit (10)
Pale lager hunajaolut, kylmää ja hyvältä maistuu ruuan päälle.
Ruuan kokkailin ihan itselleni, helpon.
Niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin luxusta.
Olen pessyt petivaatteita.
Rauha on ihan käsinkosketeltava, ovet auki ja ulkona hiljaisuus.
Aaaaaaaahh!
Aaaaah!
(Aaaaamen)
Kiitos ja kumarrus.
Vierailija kirjoitti:
Pale lager hunajaolut, kylmää ja hyvältä maistuu ruuan päälle.
Ruuan kokkailin ihan itselleni, helpon.
Niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin luxusta.
Olen pessyt petivaatteita.
Rauha on ihan käsinkosketeltava, ovet auki ja ulkona hiljaisuus.
Aaaaaaaahh!
Aaaaah!
(Aaaaamen)
Kiitos ja kumarrus.
Ihanaa, kuulostaa niin rentouttavalta. Ja nimenomaan tämä hiljaisuus ja rauha mikä kaikkialla vallitsee. Minullakin ovet ja ikkunat auki.
Ihanaa juhannusta sinulle 🌼
-ap
Mökkijuhannus on illuusio, enimmäkseen median luoma. Suurella osalla suomalaisista ei ole mökkiä. Itse olen viettänyt yhden mökkijuhannuksen, eikä se niin ihmeellistä ollut. Nyt kaupungissa ja todellakin saa tehdä juuri mitä itse haluaa, eikä olla jonkun tyrannin pompoteltavana keskellä metsää, josta ei pääse edes kesken kaiken pois.
Älkääs nyt.. Kohta itseriittoiset maalaiset rynnistää kommentoimaan miten ainoa oikea vaihtoehto on viettää juhannus maaseudulla ja mieluiten vielä asua siellä kateellisten ja sisäänpäin lämpiävien mouhojen keskellä..
Vierailija kirjoitti:
Mökkijuhannus on illuusio, enimmäkseen median luoma. Suurella osalla suomalaisista ei ole mökkiä. Itse olen viettänyt yhden mökkijuhannuksen, eikä se niin ihmeellistä ollut. Nyt kaupungissa ja todellakin saa tehdä juuri mitä itse haluaa, eikä olla jonkun tyrannin pompoteltavana keskellä metsää, josta ei pääse edes kesken kaiken pois.
Minä olen vuosien tauon jälkeen juhannusta mökillä - ja kuten sanoit - ei tämä mitään ihmeellistä ole, mutta kuitenkin vaihtelua omaan kaupunkijuhannukseen kuitenkin.
M 42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pale lager hunajaolut, kylmää ja hyvältä maistuu ruuan päälle.
Ruuan kokkailin ihan itselleni, helpon.
Niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin luxusta.
Olen pessyt petivaatteita.
Rauha on ihan käsinkosketeltava, ovet auki ja ulkona hiljaisuus.
Aaaaaaaahh!
Aaaaah!
(Aaaaamen)
Kiitos ja kumarrus.Ihanaa, kuulostaa niin rentouttavalta. Ja nimenomaan tämä hiljaisuus ja rauha mikä kaikkialla vallitsee. Minullakin ovet ja ikkunat auki.
Ihanaa juhannusta sinulle 🌼-ap
Kiitos samoin sinulle, on kyllä laatuaikaa!
- ja mökillä olisin saanut jo monta punkkia tähän kellonaikaan 😊
Mä kyllä rakastan mökkeilyä yli kaiken, mutta jotenkin herättävä kokemus katsoa ikäänkuin ulkopuolelta omaa (ja muiden) kouhotusta vain koska joku on sattunut keksimään ennen muinoin, että nyt on juhannus ja sitä kuuluu viettää näin.
Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille kokeilemaan edes kerran ihan päinvastaista tapaa kuin normaalisti.
Tuntuu että mä olen nyt vasta ekan kerran sitten lapsuuden ihan oikeasti kokenut tämmöistä onnen tunnetta tästä ihanasta keskikesän juhlasta. Ihan itsekseni, omassa kodissani - ilman mitään suuria järjestelyitä ja puitteita.
Voi miten iloinen olen, että tämmöisen oivalluksen sain kokea.
Joskus tosiaan se paras onni tulee ihan itsestään, tekemättä yhtikäs mitään asian eteen.
-ap
Hyttysten syötävänä metsän keskellä. Ei kiitos.
Ja minäkin olen aina kuvitellut että se paras tapa viettää juhannusta on ollut se totuttu! Ihan oikeasti olen.
Mutta siinä on tainnut vaan jo käydä niin, että kaikki on niin ennalta arvattavaa, että se ei tosiaan enää niin säväytä.
Hurjaa saada tämmösiä fiiliksiä ihan oikeasti tekemättä mitään. Rennolla asenteella "kaikki otetaan, mitä annetaan"
Yksin omien ajatusten kanssa olen palannut lapsuuden muistoihin, ja keräsinpä metsästä pienen kimpunkin pöydälle lasiin.. Aivan kuin lapsena konsanaan.
Ihan herkistyn nyttenkin kun tätä kirjoitan, olen tosiaan häkeltynyt mitä tunteita tää on mussa herättänyt..
Juhannus tuli sittenkin minulle ja vielä kauniimpana kuin osasin aavistaa.
Oikeasti haluankin vaan viettää näköjään kaikkein eniten tällä tavalla tämän keskikesän juhlan, kömpiä kohta peiton alle lukemaan hyvää kirjaa ja herätä virkeänä aamulla töihin.. Ei hössötystä, vain rauhaa ja lepoa.
34 vuotta piti elää, että sai tämänkin kokea.
-ap